Paikallisuutiset

Herastuomari Tapio Pieskä: ”En muista, että sama ihminen olis tullu vastaan”

Enontekiöläislautamiehillä ei juuri töitä ole ollut, mutta Muoniosta löytyy pitkään lautamiehenä toiminut Tapio Pieskä. Hänen mukaansa lautamiesten läsnäolo oikeudessa muistuttaa rikoksesta syytettyä yhteiskunnasta, johon oikeuskäsittelyn jälkeen palataan.

Kun oikeuden tuomari arvioi annettavaa tuomiota lain ja sen pykälien mukaan, maallikkotuomareiden rooli on tuoda päätökseen oma näkemyksensä.

– Lautamiehet kattoo sitä asiaa inhimillisesti, tuo siihen maallikon näkökulman, 16 vuotta käräjäoikeuden lautamiehenä toiminut muoniolainen Tapio Pieskä sanoo.

Hän on ollut mukana arvioimassa noin sataa oikeuden päätöstä. Pieskä huomauttaa, että sekä lautamiehellä että oikeuden tuomarilla on yhtä suuret valtuudet ja oikeudet.

Tärkeä lähtökohta oikeudenkäytölle on syyttömyysolettama: todistustaakka rikosasiassa kuuluu aina syyttäjälle. Jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Tuomioistuimen tehtävä on vastata kysymykseen siitä, riittääkö syyttäjän näyttö todistamaan syytetyn syylliseksi.

– Vääriä päätöksiä oikeus ei saa tehdä, ja tuomio täytyy tehdä syytetyn hyväksi, Pieskä sanoo.

Pieskä näki myös tilanteita, joissa syytetty todennäköisesti oli syyllinen rikokseen, mutta jokin lain pykälä esti rikostuomion. Silloin jäi tunne, ettei oikeus toteutunut.

Ihminen on kuin alastomana pöydän ääressä, vastaa itse omista tekemisistään.

Maallikkotuomareilla on Pieskän mielestä tärkeä rooli syytetyn kannalta. He tuovat oikeuskäsittelyyn yhteisön.

– Syytetty näkee lautamiehien kautta yhteiskunnan, ja minusta lautamiehien läsnäolo edistää sitä, ettei syytetty lähe enää uusimaan tekoa. 16 vuoden aikana en muista, että sama ihminen olis tullu mulla vastaan.

Kun ihminen on oikeudessa syytettynä rikoksesta, se on äärimmäisen kova paikka, Pieskä sanoo. Ihminen on tuolloin arka, pelokas ja epävarma.

– Ihminen on kuin alastomana pöydän ääressä, vastaa itse omista tekemisistään.

Pieskä pitää lautamiesjärjestelmää toimivana.

– Mie piän sitä hyvin tärkeänä. Sehän herättää keskustelua aina välillä, ja sitähän on haluttu lakkauttaa säästösyistä.

Oikeusministeriö tavoitteli jo vuonna 2013 lautamiesjärjestelmän lakkauttamista. Orpon hallitusohjelmaan lakkauttamista ei kuitenkaan ole kirjattu. Esimerkiksi Juristiliitto on arvostellut maallikoiden liian suurta valtaa ratkaista tapauksia vähäiselläkin kokemuksella. Liiton mukaan oikeusturva voi vaarantua.

Tulevaisuudessa lautamiehien valintatapaan voi tulla muutos. Oikeusministeriö on selvittänyt tarvetta muutokselle, koska poliittista valintaa kunnissa on pidetty mahdollisesti puolueettomuuden vaarantavana. Käräjäoikeuksien antamissa lausunnoissa puollettiin lautamiesvalintamenettelyn muutosta, ja samalla kannalla olivat myös tuomarit ja asianajajat.

Rikosjuttuja ne kuitenkin enimmäkseen oli.

Pieskä ehti lautamiesurallaan nähdä järjestelmän eri vaiheita. Hän aloitti lautamiehenä vuonna 2004 tultuaan valituksi Muonion kunnanvaltuustoon. Valtuutetun kausi jäi yhteen, mutta lautamiespesti jatkui sen jälkeenkin.

2000-luvun alussa Muoniossa vielä istuttiin käräjiä, mutta myöhempinä vuosina istunnot siirtyivät Kittilään, Sodankylään ja Rovaniemelle.

Pieskä istui rikosasioiden lisäksi myös maaoikeutta, jossa käsitellään maariita-asioita. Maaoikeutta Pieskä kävi istumassa myös Hetassa ja Ivalossa.

– Rikosjuttuja ne kuitenkin enimmäkseen oli.

Lautamiehen osa oikeuskäsittelyssä alkaa kirjeen tulemisella. Siitä saa tietää, milloin oikeuden istunto on, keitä ovat vastaaja ja asianosaiset sekä mikä on rikoksen laatu. Pienemmissä rikosasioissa ei enää käytetä lautamiehiä. Syyte on vakavampi, jos lautamies kutsutaan mukaan.

– Oikeuden istunnon jälkeen sali tyhjennetään syyttäjää myöten, ja oikeuden puheenjohtaja käy lakipykälät, joita juttu koskee, Pieskä kertoo.

Päätösneuvottelussa puheenjohtaja lausuu oman kantansa. Sitten on lautamiesten vuoro. He kertovat mielipiteensä virkaikäjärjestyksessä, nuorimmasta vanhimpaan. Jos joku oikeuden jäsenistä on puheenjohtajan kanssa eri mieltä, asiassa äänestetään. Jos äänet menevät tasan, rikosjutussa voittaa syytetyn kannalta lievempi linja.

Joskus päätöksen miettimiseen tarvitaan enemmän aikaa, ja silloin ratkaisu annetaan myöhemmin kansliapäätöksenä. Jos samaa juttua käsitellään käräjäoikeudessa uudestaan, samat lautamiehet osallistuvat istuntoon.

Jotenkin ihmeellisellä tavalla ne jäi sinne seinien sisälle.

Pieskän mukaan vaikeimmat tapaukset lautamiehenä olivat törkeät rikokset, jotka olivat kohdistuneet lapsiin, vanhuksiin ja muihin puolustuskyvyttömiin ihmisiin.

Lautamiehenä hän koki, ettei pahimpiin rikoksiin ole olemassa riittäviä rangaistuksia. Oikeudenkäynnin perimmäinen tavoite on aina, ettei rikoksia uusita.

– Se jääpii sen ihmisen kontolle, miten se toimii, Pieskä sanoo.

Tapaukset eivät jääneet koskaan mieleen pyörimään tuomion antamisen jälkeen.

– Jotenkin ihmeellisellä tavalla ne jäi sinne seinien sisälle. Se tuli päätökseen se tapaus, ei se jäänyt enhään mieleen.

Pienellä paikkakunnalla lautamiehenä toimimista voivat vaikeuttaa jääviyskysymykset. Pieskää helpotti se, että hän ei ole kotoisin Muoniosta vaan Pellosta.

Joskus oikeudessa kohdatut ihmiset tulevat myöhemmin vastaan. Kohtaamiset ovat sujuneet hyvässä hengessä.

– On sanottu kerran, että kiitos ko olit minun puolella. Siihen mie vastasin, että en mie sinun puolella ollu, vaan oikeuden.