Hyvinvointi

”Henkilöstö on meidän työkalu, jolla me tavoitteita yritämme saada” – aluevaltuusto pureutui henkilöstökertomukseen

Aluevaltuusto käsitteli tämänpäiväisessä kokouksessaan henkilöstökertomusta, jota esitteli valtuustolle henkilöstöjohtaja Marjo Kuittinen.

Hänen mukaansa rahoina korvattujen lisä- ja ylityötuntien päivät vähenivät noin 10 000 päivällä ja terveysperusteiset poissaolot vähenivät noin 3000 päivällä, kun asiaa katsotaan teoreettisen säännöllisen vuosityön kautta.

Sairaspoissaolot ovat Kuittisen mukaan maltillisesti laskeneet, ja se näkyy jo tilastoissa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Palkallisten sairaspoissaolot ovat laskeneet 21,3 päivästä 20,8 päivään.

– Laskua oli kaikilla muilla toimialoilla, paitsi hallinnossa ja tukipalveluissa, joissa oli nousua, Kuittinen totesi.

Vuonna 2024 eläköityi yhteensä 262 henkilöä, noin 60 henkilöä enemmän kuin edellisvuonna.

– Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 11, vaikka ennuste oli yli 50, toivottavasti sama suunta jatkuu, Kuittinen kertoi.

Huolestuttavalta näyttää, että onko meillä esimerkiksi talouden tasapaino -strategiaan henkilöstössä riittävä osaaminen? Raija Kerätär

Raija Kerätären (kesk.) mielestä tämänhetkinen henkilöstöraportti on laaja, kuvaa henkilöstön tilannetta monelta kannalta ja sitä peilataan hyvin henkilöstöohjelmaan. Hän pohti kuitenkin, onko henkilöstö riittävä, osaavaa ja oikeassa paikassa hyvinvointistrategiaan nähden.

Strategiassa ovat asiakaskokemukset, henkilöstökokemukset, vaikuttavuus, talouden tasapaino ja hyvä johtaminen.

– Huolestuttavalta näyttää, että onko meillä esimerkiksi talouden tasapaino -strategiaan henkilöstössä riittävä osaaminen? Kerätär sanoi.

Jatkossa hän toivoi tiiviimpää linkittämistä hyvinvointialueen strategiaan ja palvelustrategiaan.

– Henkilöstö on meidän työkalu, jolla me tavoitteita yritämme saada.

Henkilöstökertomus ei ole käynyt lausuntokierrokselle, mutta se on käsitelty yhteistoimintaelimessä ja työsuojelutoimikunnassa.

Pekka Pelttari (kesk.) nosti esille henkilöstön eläköitymisprosentin, joka on hänen mielestään korkea. Hänen mielestään rekrytoinnin kannalta olisi tärkeää saada niin ammattikorkeakoulun kuin ammattiopiston aloituspaikkoja lisää, koska sillä tuettaisiin henkilökunnan uusiutumista.

Matti Henttunen (kesk.) ehdotteli työssä oppimista ja lyhyempää kaavaa kouluttautua sairaanhoitajasta lääkäriksi.

Laphan aikana saamenkielisten palveluiden kehittäminen on mielestäni kokenut harppauksen. Anu Avaskari

Anu Avaskari (kok.) oli sitä mieltä, että palkkaus on keskeinen osa henkilöstön hyvinvointia, ja palkkaharmonisointi ja sen aikataulutus pitäisi näkyä henkilöstökertomuksessa.

Avaskari kiitteli lisäksi Lapin hyvinvointialueen saamenkielisten palveluiden kehittämistä sen vuosikertomuksen tiedoksi merkitsemisen tiimoilta. Hän kertoo seuranneensa asiaa 2000-luvun alusta saakka.

– Laphan aikana saamenkielisten palveluiden kehittäminen on mielestäni kokenut harppauksen, Avaskari sanoi.