Muualta Lapista

Helmareiden puolustaja Joanna Tynnilä panostaa täysillä unelma-ammattiinsa – ”Jos tavoitteet on korkealla, niin kova työnteko palkitaan”

Suomen naisten jalkapallomaajoukkueen puolustaja Joanna Tynnilä ehti hengähtää Euroopan mestaruus -kisojen jälkeen hetken aikaa. Vantaalta kotoisin olevan Tynnilän äiti on lähtöisin Sodankylästä, ja Tynnilä oli tullut vierailemaan heinäkuussa paikkakunnalla muutaman päivän ajan.

Heinäkuussa Sveitsissä järjestetyt EM-kisat olivat ensimmäiset aikuisten arvokilpailut Tynnilän uralla. Bergeniläisessä SK Brannissa pelaava Tynnilä kertoo kisojen olleen hieno kokemus ja kuvailee EM-kisoissa olleen ison maailman meininki.

Tynnilä toteaa, että maailman huippuja vastaan pelatessa oppii paljon. Samalla huomaa, missä on vielä parannettavaa ja missä on jo hyvällä tasolla.

– Perus taitotaso ja syöttötaito on ihan hyvällä mallilla. Mutta sitten kyllä huomaa, että just fysiikkaa pitää kehittää ja varsinkin semmoinen 1v1 -pelaaminen on se, mitä haluan parantaa jatkossa, hän ruotii.

Suomen kanssa samaan alkulohkoon oli arvottu emäntämaa Sveitsin lisäksi Islanti ja Norja. Norjan joukkueessa oli mukana myös Tynnilän seurajoukkuekavereita. Hän kuvailee, että vastustajan pelityylin tietämisessä oli oma etunsa. Tynnilä myös tiesi pärjäävänsä seurajoukkuekavereitaan vastaan.

– Musta se on vaan kiva asia tuntea vastustajansa. Vaihdettiin yhden joukkuekaverin kanssa pelipaidatkin, niin sekin oli kyllä kiva muisto, Tynnilä sanoo.

Musta se on vaan kiva asia tuntea vastustajansa. Vaihdettiin yhden joukkuekaverin kanssa pelipaidatkin, niin sekin oli kyllä kiva muisto.

Helmareiden konkaripelaajilta Joanna Tynnilä sai ensimmäisiin aikuisten arvokisoihinsa neuvona sen, että jokaisesta päivästä kannattaa nauttia, sillä EM-kisat ovat yllättävän nopeasti ohi. Lisäksi hänelle vinkattiin, että kisojen aikana pitää keskittyä vain peleihin ja omaan tekemiseen.

Peliin valmistautumisessa ja siihen keskittymisessä auttoivat rutiinit niin alkulämmittelyn kuin tuttujen biisien muodossa. Tynnilä kertoo kuitenkin olevansa tottunut pelaamaan yleisön edessä ja kokeneensa, että jännitystä pystyi vähentämään toimimalla samoin kuin ennenkin.

– Yritin vain asennoitua siten, että nautin vain siitä, miten siistiä on, kun on paineita vähän enemmän ja isompi yleisö.

Kysyttäessä maajoukkueen hauskinta pelaajaa, Tynnilä kertoo heitä olevan useampia.

– Yksi on ainakin Anni Hartikainen. Linda Sällström on myös viihdyttävä tyyppi. Siellä on monta omalla tavallaan hauskaa tyyppiä, Tynnilä nauraa.

Joanna Tynnilä nimettiin joukkueen avauskokoonpanoon kaikissa kolmessa ottelussa, jotka Helmarit pelasivat EM-kisoissa.

– Avauskokoonpanoon pääseminen oli siistiä. On aina erityistä pelata Suomelle, ja varsinkin arvokisoissa, Tynnilä sanoo.

Tynnilän aikuisten arvokisadebyytistä ei draamaa puuttunut, sillä Islanti joutui pelaamaan ottelun jälkimmäisen puoliskon vajaalla joukkueella Hildur Antonsdóttirin saatua pelissä kaksi keltaista korttia. Helmareiden Katariina Kosola pääsikin iskemään ottelun ainoan maalin Islannin verkkoon vajaa viisitoista minuuttia myöhemmin. Samalla katkesi myös Helmareiden 16 vuotta kestänyt arvokisojen tappioputki.

Suomi hävisi Norjaa vastaan pelatun ottelun niukasti 2-1. Suomen ja Sveitsin välisessä ottelussa lopputuloksena oli tasapeli. Suomi oli alkukarsintojen lohkonkolmonen.

Avauskokoonpanoon pääseminen oli siistiä. On aina erityistä pelata Suomelle, ja varsinkin arvokisoissa.

Sveitsissä oli EM-kisojen aikana helteistä. Maajoukkue oli ehtinyt treenata muutaman päivän ajan ennen kisojen alkua ja totutella sääolosuhteisiin. Joukkueelle painotettiin veden juomisen tärkeyttä, ja saatavilla oli myös urheilujuomaa. Joukkueen mukana oli myös ravintoterapeutti, joka huolehti pelaajista.

Taustahenkilöiden määrä niin maajoukkue- kuin seuratasolla on yksi asia, missä lisääntynyt panostus naisten jalkapalloon näkyy. Tynnilä kertoo seurajoukkueensa saaneen tänä vuonna ravintoterapeutin taustajoukkoihinsa.

– Mitä paremmalle tasolle mennään, sitä paremmin asiat on, Tynnilä toteaa.

Toinen, missä panostus näkyy, on pelikentät. SK Brann siirtyi pelaamaan ottelunsa noin vuosi sitten pienemmältä kentältä suuremmalle stadionille, missä aiemmin pelattiin miesten joukkueen otteluita. Lisäksi joukkueen pukukoppi ja kuntosali on remontoitu.

– Tuntuu, että seurakin haluaa parantaa olosuhteita, Tynnilä pohtii.

Tynnilällä oli EM-kisojen jälkeen muutama viikko lomaa seurajoukkuevelvollisuuksistaan, mutta tahti ei hiljene EM-kisojen loputtua. Toppserienin pelit jatkuvat elokuussa, minkä lisäksi SK Brannilla on elokuun loppupuolella edessään reissu Milanoon. Siellä norjalaisseura kohtaa Inter Milanon UEFAn naisten Mestarien liigan toisen kierroksen ottelussa.

SK Brann on tällä hetkellä on pisteen päässä Toppserieniä johtavasta oslolaisesta Vålerengasta.

Tynnilä siirtyi Kansallisessa Liigassa pelaavasta Helsingin Jalkapalloklubista SK Branniin pari vuotta sitten. Hänestä Norjassa asumiseen on ollut yllättävän helppoa sopeutua, sillä maa on samantyyppinen kuin Suomi. Myös kulttuuri on samankaltaista.

Mutta onko Suomen ja Norjan välillä eroja jalkapallokentällä?

– Isoin eron, jonka olen huomannut, on että Norjassa fysiikka pitää olla parempi, peleissä mennään kovempaa ja pitää juosta enemmän, Tynnilä vertailee.

Suomessakin on hänen mielestään taktisesti hyviä joukkueita, mutta parempaan sarjaan siirryttäessä taktisuus kehittyy.

Useimmat Tynnilän seurajoukkuekavereista ovat norjalaisia, mutta joukkueesta löytyy myös islantilainen ja yhdysvaltalainen pelaaja. Tynnilä ei kuitenkaan ole SK Brannin ainoa suomalainen, sillä hänen lisäkseen joukkueessa pelaavat Tynnilälle maajoukkueesta tutut Nea Lehtola ja Emma Peuhkurinen.

– Musta se on kiva, että on muitakin suomalaisia, joiden kanssa pääsee puhumaan suomeakin välillä, Tynnilä sanoo.

Ulkomaalaisten pelaajien myötä pukukopissa on myös alettu puhumaan enemmän englantia. Tynnilä kokee norjan puhumiseen olevan vielä iso kynnys, mutta kertoo kuitenkin oppineensa ymmärtämään norjan kieltä.

– Varsinkin futissanaston on oppinut kyllä hyvin.

Pelitavan lisäksi fanituksessakin on eronsa maiden välillä.

– Musta tuntuu, että meidän seurassa fanikulttuuri on Norjankin tasolla hyvä, Joanna Tynnilä sanoo.

Hän kertoo, että SK Brannin otteluissa on melkein aina yli parituhatta katsojaa. Tynnilä huomauttaa, ettei tilanne ole sama kaikilla Norjan joukkueilla, vaan yleisömäärät ovat seurakohtaisia.

Tynnilä muistelee, että naisten jalkapallolla ei ollut hänen lapsuudessaan yhtä suurta näkyvyyttä kuin miesten jalkapallolla. Hänestä on hienoa, että yhä enemmän ihmisiä käy katsomassa naisten jalkapallo-otteluita. Tynnilän mukaan myös pelaajille on hienoa huomata, että peleissä on paikan päällä faneja kannustamassa.

Mulle on aina itelle ollu tosi tärkeää, että pitää hauskaa, kun pelaa. Jos tavoitteet on korkealla, niin kova työnteko palkitaan.

Tynnilä panostaa tällä hetkellä kaiken energiansa pelaajauraansa. Hän jatkaa vielä vuoden 2026 ajan SK Brannissa. Jatkosopimusta allekirjoittaessa hän mietti haluavansa siirtyä tulevan jatkokauden aikana toiseen liigaan, kuten Englannin Superliigaan. Tynnilä haluaa kuitenkin tehdä päätöksen tulevasta seurastaan rauhassa ja odottaa oikeaa hetkeä.

Kansallinen liiga kehittyy koko ajan, ja Joanna Tynnilä on pohtinut paluuta Suomeen uransa aikana.

– Kyl mä oon aina miettinyt, että se ois kiva vielä jossain vaiheessa pelata Suomessa. Mä haluaisin voittaa Suomen mestaruuden, kun mä en oo sitä vielä voittanut.

Tynnilä on omien sanojensa mukaan aina nauttinut jalkapallon pelaamisesta ja tiennyt sen olevan oma juttu. Alle 17-vuotiaiden EM- ja MM-kisoissa pelatessaan hän huomasi pärjäävänsä muita ikäisiään huippupelaajia vastaan. Tuolloin Tynnilä päätti testata, kuinka pitkälle jalkapallouralla voi päästä.

Tikkurilan Palloseuran kasvatti kannustaa nuoria jalkapalloilijanalkuja ottamaan kaiken irti junnuvuosista.

– Mulle on aina itelle ollu tosi tärkeää, että pitää hauskaa, kun pelaa. Jos tavoitteet on korkealla, niin kova työnteko palkitaan, hän painottaa.

Joanna Tynnilä pitää jalkapallon pelaamista kutsumusammattina, koska töitä ja uhrauksia uran eteen on tehtävä paljon. Jalkapalloilijan ura on myös se, mistä hän nauttii.

– Tällä hetkellä en mä osais kuvitella, että mä tekisin jotain muuta, hän naurahtaa.