Ihmiset
”Heikompiosaisia pitää auttaa” – Kittilän Maanpuolustusnaisten toiminta on vilkastunut viime vuosina
Koululla on edellisenä päivänä jäänyt syömättä kaksi ämpärillistä mifulasagnea. Eeva Suhonen, Elise Kumpulainen ja Anette Vuollo kauhovat ruokaa annospakkauksiin Seurakuntakoti Serkun keittiössä.
Pakkaukset viedään salin puolelle ja pakataan pöydillä odottaviin pusseihin. Pusseja on noin 40, ja niissä on jo kanaa, leipää, hedelmiä ja muuta kuivatavaraa, jotka on saatu hävikkilahjoituksena kaupoista kirkonkylältä ja Sirkasta. Ruokaa on vapaaehtoisten mukaan tällä kertaa tavallista vähemmän.
Kun kello tulee yksitoista, Serkun ovet avataan ja pussit jaetaan niitä odottaville. Sitä ennen on kuitenkin hetki aikaa jutella vapaaehtoisten kanssa.
Aattelen, että heikompiosaisia pitää auttaa. Eeva Suhonen
Suurin osa hävikkiruuan jakoon osallistuvista kuuluu Kittilän Maanpuolustusnaiset -yhdistykseen, mutta mukana on muitakin.
– Aattelen, että heikompiosaisia pitää auttaa, yhdistyksen puheenjohtaja Eeva Suhonen sanoo.
Muut ovat samaa mieltä. Marja-Liisa Ojalalle hävikkiruuanjako on yhdistyksen toiminnassa kaikkein tärkeintä.
– Yksi pussin hakija sanoi, että tämä on myös ekoteko. Roskiinhan ne menis, hän sanoo.
– Jouluna tehdään lahjoituksia muutenkin. Me yritämme jakaa ruokaa ympäri vuoden, Anette Vuollo toteaa.
Toiminnan jatko on nyt kuitenkin auki. Eeva Suhonen kertoo, että ruuanjakojärjestelyistä on sovittu kunnan kanssa toistaiseksi joulukuun loppuun saakka.
– Me olisimme valmiit jatkamaan. Pussin hakijat ja kauppiaatkin haluaisivat, että jako olisi joka viikko. Me emme kuitenkaan pysty enempään kuin joka toinen viikko. Jos tulisi vapaaehtoisia enemmän, niin sitten mahdollisesti, hän sanoo.
Viime kevääseen saakka hävikkiruuan jakamisesta vähävaraisille vastasi seurakunta. Ruokaa jaettiin joka viikko, ja eri yhdistykset toimivat seurakunnan apuna vuoroviikoin. Yhdistysten voimavarojen hiivuttua seurakunta joutui lopettamaan hävikkiruuan jakamisen resurssipulan vuoksi toukokuussa.
Maanpuolustusnaiset neuvotteli toiminnan jatkamisesta kunnan kanssa, ja kunta otti sen vastuulleen. Käytännön järjestelyt hoitavat Kittilän Maanpuolustusnaiset ja vapaaehtoiset. Ruuanjakoon on ainakin toistaiseksi saatu käyttää seurakunnan tiloja, kun ne ovat vapaana seurakunnan omalta toiminnalta.
Kittilän Maanpuolustusnaiset täytti tänä vuonna 30 vuotta. Paikkakunnalla toimi aiemmin kaksi naisten maapuolustusyhdistystä, ja Kittilän Maanpuolustusnaiset syntyi vuonna 1995, kun nämä yhdistykset yhdistyivät.
Lapissa naisten maanpuolustusyhdistyksiä on Kittilän lisäksi vain Rovaniemellä ja Keminmaassa. Tervolassa yhdistys lakkautettiin aiemmin tänä vuonna.
Ei tämä ole yksistään varautumista, vaan on kaikkea muutakin mielenkiintoista toimintaa. Elise Kumpulainen
Jäseniä Kittilän yhdistyksessä on noin 40, aktiiveja kymmenkunta. Jäseninä on vain naisia, mutta myös miehet hyväksytään jäseniksi, Suhonen kertoo.
Maailmantilanne ei ole näkynyt Kittilän yhdistyksen jäsenmäärässä, mutta valtakunnallisesti kyllä. Sen jälkeen kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan, valtakunnallinen naisten maanpuolustusjärjestö on tuplannut jäsenmääränsä 4000:een.
Toiminnassa ei ole Kittilässä mukana juurikaan nuoria, pääosa aktiiveista on eläkeikäisiä. Iäkkäimmät jäsenet ovat yli 90-vuotiaita. Yhdistyksen taloudenhoitajan ja jäsenrekisterin pitäjän Elise Kumpulaisen mukaan toiminta on kuitenkin parin viime vuoden aikana aktivoitunut.
Kumpulainen liittyi yhdistykseen noin kymmenen vuotta sitten. Hän on tehnyt työuransa Puolustusvoimissa ja haluaa olla mukana toimimassa sen eteen, että Suomi pysyy itsenäisenä ja toimintakykyisenä.
– Ei tämä ole yksistään varautumista, vaan on kaikkea muutakin mielenkiintoista toimintaa. Meillä on myös hyvä porukka, hän sanoo.
Varoja toimintaansa Kittilän Maanpuolustusnaiset kerää muun muassa siivoamalla Kittilän Reserviupseerien majaa Sirkassa ja järjestämällä arpajaisia. Yhdistys sai myös lahjoituksen, kun Kittilän Rintamaveteraanit ry lakkautettiin viime kesänä.
Maanpuolustusnaiset on aktiivinen kahvitusten järjestäjä. Lauantaina yhdistyksen väki esimerkiksi kattaa itsenäisyyspäiväjuhlan kahvipöydän.
Kittilän Maanpuolustusnaisilla on myös edustus itsenäisyyspäivän seppeleenlaskussa sankarihaudoilla.
Yhdistys järjestää jäsenilleen vuosittain syysretken. Viimeksi jäsenistö kävi tutustumassa sotilaskotiin Rovaniemellä. Stipendejä jaetaan maanpuolustushenkisille ylioppilaille.
Tunnen kuuluvani tähän joukkoon. Tällä hetkellä tämä on minun juttu. Eeva Suhonen
Kittilässä ollaan aktiivisia myös piirin ja valtakunnan tasolla. Eeva Suhonen on toiminut Kittilän yhdistyksen puheenjohtajana reilut kolme vuotta ja kuuluu sekä piirihallitukseen että liittohallitukseen. Hän kertoo, että Napapiirin Maanpuolustusnaiset järjestää Lapissa ensi vuonna erilaisia kursseja.
– Arjen turvallisuuskoulutusta, soppatykkikoulutusta, kotivarakoulutusta, hän sanoo.
Toistaiseksi koulutuksia on järjestetty pääasiassa Rovaniemellä ja Kemijärvellä, mutta syksyllä Kittilässä järjestettiin kurssi aseen turvallisesta käsittelystä. Ensi vuonna kurssitusta on tulossa Kittilään lisää.
Suhosen perhepiirissä on vahvat lottaperinteet, ja hänen äitinsä toimi aikanaan paikallisessa maanpuolustusnaisten yhdistyksessä. Alun perin Suhosen oli tarkoitus liittyä Kittilän Maanpuolustusnaisiin kannatusjäseneksi, mutta toiminta vei mennessään.
– Tunnen kuuluvani tähän joukkoon. Tällä hetkellä tämä on minun juttu, hän sanoo.
Kello on melkein yksitoista, ja Serkun oven ulkopuolella on jono. Yhdeltätoista ovet avataan, ja lahjoituspussit jaetaan niitä odottaville. Hakijoita on vapaaehtoisten mukaan yleensä 40–45.