Muualta Lapista

Härät ovat ylitorniolaisen Elsa Huhtasen erikoisuus – Suomessa sonnien kastraatio on vielä harvinaista

Tengeliönjoen rannalla Kallivaaran tilalla on tekemisen meininki. Vapaana kulkevat kaksi vuohta pitävät huolen siitä, etteivät kukkapenkit menesty pihalla.

Elsa Huhtasen omistamalla tilalla on 160 uuhta, jotka laiduntavat kesällä pitkin Tornionjoen rantaa Kuivakankaalta Nuotiorannalle.

Lisäksi hänellä on 100 härkää ja hiehoa navetassa sekä mehiläistarha, josta saamansa hunajan hän myy suoraan tilalta.

– Enemmän ollaan tekemisissä eläinten kuin ihmisten kanssa.

Huhtanen on katsonut vierestä toimenpiteitä niin monta kertaa, että osaisi tehdä sen itsekin.

Ylitornion kunta päätti myöntää Huhtaselle vuoden maaseutuyrittäjäpalkinnon. Tärkeiksi asioiksi kunta nosti yrittäjän nuoruuden ja monipuolisuuden. Laiduntavat eläimet pitävät vanhoja perinnemaisemia avoimina, tuovat iloa ohikulkeville ja elävöittävät kylämaisemaa. Lisäksi mehiläistarhaus osaltaan parantaa ympäristön tilaa.

Huhtanen ei osannut odottaa palkintoa.

– Kyllä minä ihmeissäni olin, kun tuli soitto kunnasta. Ei se nyt pahaltakaan tunnu.

Härät ovat Kallivaaran tilan erikoisuus.

– Ihmiset epäilivät, että me käytetään härkä-sanaa väärin, että Suomessa ei ole härkiä. Minulla on oikeasti niitä, Huhtanen sanoo.

Härkä on kastroitu sonni. Suomessa härkien kasvatus on uusi juttu. Monet kunnaneläinlääkärit ovat käyneet Kallivaaran tilalla opettelemassa, miten kastraatio kannattaa tehdä. Huhtasen mukaan ensimmäinen eläinlääkäri teki asian eri tavalla, mitä eläinlääkärikoulussa opetetaan, ja se todettiin toimivaksi menetelmäksi.

Huhtanen on katsonut vierestä toimenpiteitä niin monta kertaa, että osaisi tehdä sen itsekin. Hän kertoo saaneensa muutaman kerran ohjeistaa uutta eläinlääkäriä toimenpiteen teossa.

– Siinä mielessä hassua, että minä tiedän periaatteessa, miten homma hoidetaan, mutta en saa itse tehdä. Minä voin vaan neuvoa.

Kastroinnissa sonnivasikoilta poistetaan kivekset nukutuksessa. Toimenpide vähentää sukupuolihormonin erittymistä. Hormoni vaikuttaa kasvuun, mutta myös käytökseen.

– Kasvu siinä vähän hiipuu, mutta eläimet ovat säyseämpiä, eivätkä tapata itseänsä tapellessaan.

Kerran lampaat olivat syöneet aitanaapurin viinimarjapensaat aivan puhtaaksi marjoineen kaikkineen.

Nukutuksen riskien minimoimiseksi vasikat kastroidaan noin kolmesta kuuteen viikon ikäisenä. Kastraatioiden takia eläinlääkäri käy tilalla kerran kuussa. Huhtanen on tehnyt vasikoiden terveydenhuoltosopimuksen eläinten hoidon tueksi. Terveydenhuoltokäynti suoritetaan joka toisella eläinlääkärin käyntikerralla.

Huhtanen haluaisi keskittyä pelkästään lampaisiin, mutta rahallisesti se ei vielä ole mahdollista. Hän myy lampaanlihaa suoraan tilalta.

Kallivaaran tilallisen yksi keväinen urakka on kiertää ja korjata lammasaidat. Hän ei ole laskenut aitojen kiertämisessä kertyneitä kilometrejä, mutta niitä on paljon.

Hän on tehnyt maisemanhoitosopimuksen ELY-keskuksen kanssa. Lampaat pitävät tehokkaasti rantapusikon siistinä ja maiseman avoimena.

Huhtanen on saanut jopa virkavallalta kannustavaa palautetta hänen laiduntavista lampaistaan. Poliisi joutui ottamaan Huhtaseen yhteyttä kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä, kun ohikulkijat soittelivat karanneista lampaista hätäkeskukseen.

– Minä ajattelin ensin, että poliisitkin on kettuuntuneet siihen, että minulla on lampaat aina karussa.

Pelko oli aiheeton. Poliisi oli ollut vain huolissaan, ettei kukaan ollut tehnyt ilkivaltaa ja rikkonut aitoja. Poliisi oli sanonut, että olisi mahtava homma, kun koko jokivarsi Enontekiölle saakka olisi aidattu.

Yleensä lampaat eivät karkaa, mutta syksyllä, kun syötävä vähenee laitumella, ruoho aidan takana alkaa kiinnostaa. Kerran lampaat olivat syöneet aitanaapurin viinimarjapensaat aivan puhtaaksi marjoineen kaikkineen.

– Ne on sellaisia epeliä otuksia, että ne oikein kyylää mistä pääsisivät, ja alkavat kiikkumaan aitaa vasten. Kyllä sitä vähän stressaa, että jos siitä on muille haittaa.

Talvella moottorikelkkailijat ovat saattaneet epähuomiossa tuhota aitauksia. Se on kuitenkin vähentynyt, kun Huhtanen on alkanut tiedottaa facebookissa aitauksien paikoista ja opastanut kelkkailijoita vaihtoehtoisille kulkureiteille.

Nykyään kelkkailijat saattavat soittaa tai laittaa viestiä, jos ovat mahdollisesti rikkoneet aidan.

– Mieluisampi siinä vaiheessa mennä korjaamaan, kun tiedän, että siellä saattaa olla vikaa.

Tilalla on tehty sukupolvenvaihdos vuonna 2021. Tilanpidossa Huhtasen kaverina on mukana myös avopuoliso Nathan Quick, joka muutti Englannista Suomeen noin seitsemän vuotta sitten.

Naapurissa asuva isä auttaa Huhtasta edelleen konehommissa. Mehiläisten hoidon hän on ulkoistanut äidilleen. Työmäärän vähentämiseksi Huhtanen on palkannut kolmena kesänä työntekijöitä.

Kallivaaran tilan lampaita on ollut kutsuvieraana erilaisissa tapahtumissa. Esimerkiksi Etelä-Portimojärven ja Mellakosken kyläpäivillä on ollut lampaita rapsuteltavana.

– Jos vain aikaa on ja saadaan järjestymään, niin yritetään päästä käymään aina, kun ihmiset kysyy.

Huhtanen valikoi vierailuihin kesyjä ja ihmisrakkaita lampaita, jotka ovat tottuneet käsittelyyn. Silloin tapahtuma ja sinne kuljetus eivät ole eläimelle liian stressaavaa.

Yleensä hän vie useamman lampaan kerrallaan, mutta ihmiseen leimautuneen nuoren karitsan voi ottaa mukaan yksittäinkin. Kun eläin tulee vanhemmaksi, se tarvitsee enemmän oman lajitoverinsa seuraa.

Kesyjä karitsoita Huhtanen ei raski laittaa teuraaksi, vaan mielellään myy lemmikiksi, jos löytyy hyvä paikka.