Muualta Lapista

Eveliina Suvanto palasi Pelloon ja löysi yrittäjyyden kyläläisten innoittamana

Yritysneuvoja ja TE-palvelujen asiantuntijat ovat kannustaneet, haastaneet ja neuvoneet. Suunnitelmia ja laskelmia on tehty.

KunEveliina Suvanto, tuolloin vielä tyttönimeltään Eero, lähti 18-vuotiaana Pellosta hänellä oli mielessään sama kuin monella nuorella: takaisin ei palata. Vietettyään vuosia Oulun seudulla ja viimeiset vuodet Vantaalla hän yhtäkkiä heräsi ystävänsä lausahduksesta.

– Hän sanoi, että missään ei ole niin turvallista kasvattaa lapsia kuin Pellossa. Se jäi vaivaamaan minua ja lopulta kesäpaikan sijaan löysimmekin täältä varsinaisen kodin, Eveliina Suvanto sanoo.

Hänen lapsensa ovat ehtineet jo aika isoiksi, mutta mukana seurasivat silti kolme lasta, 18-vuotias Elmeri, 14-vuotias Väinö ja 12-vuotias Vellamo.

– Lapset olivat heti valmiita muuttamaan tänne. Heillä on ollut mummola Pellossa ja Elmeri tuli tänne jo ennen muuta perhettä. Vanhin tytär Elli on jo ehtinyt aikuiseksi ja välillä minut valtasi jo surukin, että he eivät saaneetkaan kokea lapsuutta turvallisessa Pellossa, Eveliina Suvanto toteaa naurahtaen.

Hänellä itsellään ei ollut työpaikasta tietoa, kun päätös muutosta lopulta tehtiin viime syystalvella. Ammattikoulutuksen parturi-kampaajaksi hän oli hankkinut Oulun vuosina ja työskennellytkin ammatissa useita vuosia.

– Koronavuosina vuokratuolini Vantaalla lakkasi kannattamasta ja päädyin kauppaan töihin, Eveliina Suvanto kertoo.

Kun hän irtisanoutui työpaikastaan ja ilmoittautui TE-palveluille työttömäksi, hän ajatteli, että yrittäjyys on nähty ja koettu. Näinpä hän rasti kohdan, että yrittäjyys ei ole ajankohtaista.

Pellolaiset yllyttivät perustamaan kampaamon.

Asiantuntija, Omavalmentaja Eeva-Maria Pudas kuitenkin suositteli stop and go – valmennuksen ammatti- ja uraohjaus-moduulia. Siellä asiakas innostui yrittäjyydestä ja kävi lisäksi 2 pv yrittäjyysmoduuliin.

Lapin TE-palvelujen asiantuntija ja omavalmentaja Eeva-Maria Pudas kuitenkin suositteli Stop and go -valmennuksen ammatti- ja uraohjaus-moduulia. Sen jälkeen Eveliina Suvanto kävi vielä kahden päivän yrittäjämoduulin. Pelkästään silläkään yrittäjyys ei vaihtoehdoksi auennut, vaan uuden elämänsuunnan määrittivät osin pellolaiset.

– Moni sanoi minulle, että perusta kampaamo, täällä on pulaa niistä, Eveliina Suvanto muistelee viimetalvisia keskusteluja.

Ajatusta oman kampaamon perustamisesta tuki myös sattumalta löytynyt tilava koti, johon työtilat olisi mahdollista tehdä. Väylän varrella sijaitsevasta rakennuksesta juontuu myös yrityksen nimi: Hiusväylä.

Kun paluumuuttaja sitten rohkeni ottaa yhteyttä kunnan yritysneuvoja Mika Rinteeseen, tämä totesi saman kuin tuttavatkin:

– Kampaamoihin on viikkojen jonot, joten kyllä tarvetta on. Tilanne on takavuosista muuttunut paljon. Parhaimmillaan täällä oli toistakymmentä kampaamoa, Mika Rinne muistelee.

Ajatusta yrittäjyydestä palloteltiin vielä lopulta TE-palvelujen alkavan yrittäjän palvelujen asiantuntijan Ritva Tauriaisenkin kanssa.

– Viime vuosina kampaamoille ei ole myönnetty starttirahaa, koska kampaamoja alueella on ollut riittävästi. Pellossa tilanne on kuitenkin muuttunut esimerkiksi eläköitymisten ja muiden syiden vuoksi. Tilanteen muututtua starttiraha on mahdollinen, Tauriainen selvitti.

Lopulta Eveliina Suvanto pystyi hyödyntämään myös työttömyyden suoja-aikaa. Neljän kuukauden aikana on ollut mahdollista työttömyysturvalla käynnistellä yrittäjyyttä ja tehdä valmisteluja.

– Suoja-aikana on mahdollista tehdä liiketoimintasuunnitelmaa, laskelmia ja rahoitusta investointeihin. Niissä kaikissa menee aikaa, Ritva Tauriainen toteaa.

Näin myös oli. Monenlaista opeteltavaa ja selvittävää riitti:

– Suoja-aika oli tosi hyvä tähän alkuun. Esimerkiksi tukkureilta tavaraa tilattaessa piti hakeutua ensin ennakkoperintärekisteriin ennen kuin pystyi edes tilauksia tekemään. Myös tavaroiden odottelussa meni aikaa.

Ennen suoja-aikaa hän kävi vielä Startti kohti yrittäjyyttä -työvoimakoulutuksen.

– Tärkeintä on muistaa, että mikäli starttirahaa hakee, päätoimista yrittäjyyttä ei saa aloittaa ennen päätöksen tuloa, Ritva Tauriainen muistuttaa.

Eveliina Suvannolla päätoiminen yrittäjyys alkaa vasta heinäkuun alusta. Ensimmäiset asiakkaat hänellä ovat käyneet kesäkuun alkupuolella.

– Kannattavuuslaskelmat ovat tärkeimpiä. Niitä pyydän yrittäjäksi aikovaa tekemään ja pohtimaan useaan kertaan, Ritva Tauriainen muistuttaa.

Pitää varautua lomaan, sairastumiseen ja muihinkin yllätyksiin.

Samaa painottaa myös Mika Rinne.

– Yrittäjäkään ei saa ajatella, että töitä tehdään 12 kuukautta kaikkina päivinä. Pitää varautua lomaan ja sairastumisiinkin ja tehdä laskelmat sen mukaan, yritysneuvoja muistuttaa.

TE-palvelujen neuvoja muistuttaa, että esimerkiksi palvelun hinnoittelussa pitää muistaa myös verot, eläkkeet ja muut kustannukset.

– Myös se, mitä yrittäjyydeltä haluaa, kannattaa huomioida. Joku perustaa yrityksen tehdäkseen muutaman vuoden täysillä ja myydäkseen sitten yrityksen kannattavana pois, toinen taas voi haluta loppuelämän työpaikan itselleen, yrittäjää neuvovat summaavat.

Esimerkillä haluan rohkaista lapsiakin.

Eveliina Suvanto toivoo voivansa tehdä töitä yrittäjänä mahdollisimman pitkään. Myös hänen vanhempansa ja isovanhempansa ovat olleet yrittäjiä, kauppiaita Turtolassa. Saman rohkean yrittäjyyden mallin hän haluaa antaa myös omille lapsilleen.

– Lapsillekin haluaisin antaa semmoisen rohkean esimerkin, että uskaltaisivat oman tiensä etsiä, tuore yrittäjä pohtii.

Mika Rinne muistuttaa, että perheenäidille, jonka puoliso tekee reissutyötä, yrittäjyys on hyvä vaihtoehto myös sen suhteen, että voi sovitella työaikoja perheen tarpeisiin.

Yllätyksiä ja joustoja on jouduttu tekemään jo yrittäjätaipaleen alkumetreillä. Eveliina Suvanto sairastui kesken valmisteluiden keuhkokuumeeseen, mikä pakotti pitämään taukoa.

– Hetkeäkään en ole tätä valintaa katunut, en muuttoa tänne, enkä yrittäjyyden tielle lähtemistä. Apureita tässä kyllä olen tarvinnut, yksin en mitenkään olisi uskaltanut, Eveliina Suvanto kiittelee.

Myös lapset ovat kotiutuneet hyvin, vanhimman pojan ammattikoulu antoi mahdollisuuden tehdä työharjoittelut Pellossa ja opiskella Vantaalle etänä. Myös nuoremmat lapset ovat tykänneet koulusta kovasti.

– Ja terveydenhuoltopalvelut! Täällä kaikki toimii niin luontevasti ja nopeasti, pääsee lääkäriin ja hammaslääkäriinkin, Eveliina Suvanto kiittelee.

Tauriainen muistuttaa, että myös jo toimiville yrittäjille on koulutuksia tarjolla TE-palvelujen kautta.

Mikäli yrittäjyys ei tunnu omalta vaihtoehdolta, on asiantuntija, omavalmentaja Eeva-Maria Pudaksella paljon muitakin erilaisia valmennuksia tarjolla.

– Oma polku löytyy jokaiselle. Jollekin se voi löytyä työvoimakoulutuksen kautta, alaa vaihtamalla tai yrittäjyydestä. Valmennukset ovat nykyään etänä verkon kautta ja niistä on tullut hvyää palautetta. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, Eeva-Maria Pudas toteaa.

Joillakin yrittäjyys on voinut muhia mielessä pitkäänkin. Sille alkusysäys on voinut tulla jossain vaiheessa koetusta yrittäjyydestä, yrittäjäkurssista tai vastaavasta. Kun nämä ihmiset sitten tulevat yritysneuvojan luo, heillä voi olla kiire saada yritys perustettua.

– Joskus joutuu olla käsijarruna ja muistuttaa, että hoppuilemalla voi pilata omat mahdollisuutensa, että ensin tutkitaan ja suunnitellaan, Mika Rinne muistuttaa.

Ritva Tauriainen jatkaa, että esimerkiksi starttirahapäätöstä ei voida tehdä jo toimintansa aloittaneelle yrittäjälle.

– Yrittäjyyden voi toki aloittaa sivutoimisena muun työn ohella, mutta esimerkiksi palkkatyöstä irtisanoutumisen ajankohta kannattaa miettiä, asiantuntijat neuvovat.

Eeva-Maria Pudas, Ritva Tauriainen ja osin Mika Rinnekin ovat uuden edessä kun tulevan vuoden alusta uudet työllisyysalueet ottavat vastuun toiminnasta. He uskovat, että uudistus on enemmän hallinnollinen työntekijän näkökulmasta.

– Uudistuksen toivotaan tuovan palveluja lähemmäksi asiakasta ja palvelujen toivotaan säilyvän monipuolisina sekä olevan asiakkaan tarpeesta lähteviä. Monikanavaisuus palveluissa on tärkeää, sillä osa työnhakijoista menee työstä työhön, kun taas osa tarvitsee tuetumpaa palvelua, Ritva Tauriainen sanoo.

Pelloon muuttavalla yllättävänkin tyypillinen työllistymisvaihtoehto on ryhtyä yrittäjäksi. Nopeasti Mika Rinne pystyy laskemaan monta näin toiminutta.

– Silti yrittäjyyttä ei voi tyrkyttää kaikille. Tärkeintä on, että se sopii tekijälle itselleen ja siihen on halua sekä tilausta.