Ihmiset

Eetun völjyssä Haltille: ”Ihminen pystyy paljon enempään kuin luulisi”

Kylmettymisestä kroonisesti sairastunut retkeilijä kertoo, että yleisin virhe varuste- ja reittivalinnoissa on omien kykyjen ja varusteiden yliarvioiminen.

Välipalahetki tunturin rinteessä. Kuivalihaa, leipää, voita, savukylkeä. Tuhti eväs on tarpeen, sillä eväskassiaan tutkivat retkeilijät ovat matkalla Suomen huipulle lihasvoimin.

Eväsvalikoimaa ei ole valittu retkeilijöiden mieltymysten mukaan. Käsivarren erämaassa Haltille hiihtävien miesten mukana on vain sellaisia elintarvikkeita, joita legendaariset naparetkeilijät käyttivät 1900-luvun alussa. Sillä tämä retki tehdään Roald Amundsenin ja Robert Falcon Scottiin hengessä ja varustein. Nahkaa, puuta, metallia, villaa ja puuvillaa Goretexin sijaan. Lähes kaikki eväitä nauttivien retkeilijöiden yllä olevat varusteet ovat itse tehtyjä.

– Yritetään eväidenkin puolesta tehdä mahdollisimman autenttisesti. Tämmöistä hyvin kaloririkasta ja pitkäkestoista energiaa pitää nauttia pitkin päivää, retkikuntaa johtava Eetu Kemppanen kertoo YouTube-videolla, jolle eväshetki on tallennettu.

Retkestä kertovaa videota on katsottu Eetun Völjyssä -nimisellä YouTube-kanavalla 43 000 kertaa.

Talvivaellus Suomen huipulle entisajan varustein on hyvä esimerkki Eetu Kemppasen touhuista.

Eetun Völjyssä -kanavan lähes 39 000 tilaajaa tuntevat sen tekijän kekseliäänä ja itsensä likoon laittavana retkeilijänä, joka muun muassa valmistaa itse retkeilyvarusteita.

”Naparetkelle” Kemppanen esimerkiksi teki makuupussin porontaljoista, aurinkolasit puusta ja ompeli teltan, jonka käsitteli vedenpitäväksi omatekoisella tervavahalla.

Tuoreella, tammikuussa 2025 julkaistulla videolla Kemppanen puolestaan ompelee teltalle ahkiopussin.

Olen viiltänyt puukolla sormeen luuta myöten yksin erämaassa, ollut äärettömän väsynyt, hiihtänyt lumimyrskyssä näkemättä eteeni.

Eetu Kemppanen tekee huimia seikkailuja, mutta niistä tehdyt videot eivät ole pelkkää suitsutusta ja huippuhetkiä. Hän kuvaa matkan vaiheita onnistumisineen ja vaikeuksineen sekä kertoo kokemusten herättämistä tunteista.

Kokeneellekin retkeilijälle sattuu ja tapahtuu. Vaikeita hetkiä on ollut monia.

– Olen viiltänyt puukolla sormeen luuta myöten yksin erämaassa, ollut äärettömän väsynyt, hiihtänyt lumimyrskyssä näkemättä eteeni. Mutta yksikään ei ole ollut ylitsepääsemätön tilanne, Kemppanen sanoo.

Retkeily erilaisissa olosuhteissa on opettanut paljon sinnikkyydestä ja itsensä ylittämisestä.

– Olen oppinut, että ihminen pystyy paljon enempään kuin mitä luulisi. Väsyneenäkin jaksaa hyvin paljon, kun ei vain anna periksi.

Kemppanen muistelee erityisellä lämmöllä syksyllä 2023 tekemäänsä metsästysvaellusta Litokairan erämaahan, jolle hän lähti ilman ruokaa. Kemppanen pakkasi reppuunsa vain suolaa, kahvia ja voita. Muun ruoan hän metsästi ja kalasti.

– Nälkä opettaa hyvin. Opin tuolla reissulla paljon omasta jaksamisesta siitä, miten keho käyttäytyy kovassa rasituksessa.

Kemppanen jakaa videoillaan myös henkilökohtaista elämäänsä. Hän on kertonut muun muassa suuresta surusta, jonka perhe kohtasi muutama vuosi sitten, kun heidän pieni tyttärensä menehtyi.

Kuulumisten kertomista varten hänellä on Ihan Eetu vaan -niminen YouTube-kanava.

Keskivartalo ei kestä kylmettyä, tai saan kovia vatsa- ja selkäkipuja, joiden takia olen joutunut olemaan sairaalassakin useamman kerran.

Viime syksynä Kemppanen julkaisi videon, jolla kertoo sairastumisestaan vakavaan krooniseen eturauhastulehdukseen. Viheliäisestä vaivasta, joka koskettaa monia, mutta josta harva haluaa puhua julkisesti.

Intiimin videon tekeminen oli vaikeaa, mutta Kemppanen päätti avautua, koska krooninen sairaus vaikuttaa hänen videotuotantoonsa.

Sairaus on kylmän aiheuttama.

– Vuodet kylmätyössä ja hiihto liian vähillä vaatteilla pakkasissa teki tehtävänsä.

Sairaus on otettava huomioon aina, kun suunnitelmissa on ulkoilu kylmässä, vaikka kyseessä olisi vain lyhyt hiihtolenkki perheen kanssa. Altistuminen tuulelle, viimalle, kylmälle ja kosteudelle laukaisee oireet.

– Keskivartalo ei kestä kylmettyä, tai saan kovia vatsa- ja selkäkipuja, joiden takia olen joutunut olemaan sairaalassakin useamman kerran, Kemppanen kertoo.

Nykyään hän pärjää sairauden kanssa ihan hyvin, mutta ihan joka paikkaan Kemppanen ei enää uskalla lähteä.

– Pientä kipuilua on, mutta sopivalla pukeutumisella saa helpotettua oloa paljon.

Kekseliäänä ja sinnikkäänä ihmisenä Eetu Kemppanen on keksinyt muutamia apukeinoja, joilla ulkona oleminen onnistuu kylmässäkin. Hän on esimerkiksi ommellut taskuun mahtuvan toppahameen, joka kulkee kätevästi mukana.

– Toppahame on hyvä tuomaan lisälämpöä alueelle. Tuulenpitävät alushousut ovat ehdottomat.

Talviretkeä suunnittelevia Kemppanen neuvoo pukeutumaan riittävän lämpimästi. Erityisesti kannattaa satsata tuulenpitäviin housuihin, sillä kylmä viima on pahin eturauhasen kylmettäjä.

– Toppahousut jalkaan aina, kun pysähtyy. Lisäksi kannattaa käyttää aina istuinalustaa, kun istuu alas.

Onneksi vaikeina hetkinä voi suunnitella uusia seikkailuja tai palata aikaisempien retkien muistoihin.

Kuten Haltin huiputukseen 1900-luvun alun hengessä. Pohjoistuuli tuiversi, reki oli raskas ja alkeellisten varusteiden kanssa toimiminen vaati totuttelua.

Hiihtotaipaleilla tarvittavan juomaveden Kemppainen kumppaneineen teki lumesta. Tunturista kerätty lumi suli juomakelpoiseksi pulloissa, joita rekikunta säilytti takkien sisällä.

Yksinkertainen mutta tuhti ruoka antoi tarpeeksi energiaa 130 kilometrin mittaiselle taipaleelle ääriolosuhteissa.

– Mieli oli kyllä haikea, sillä vuoden olimme historiallista projektia yhdessä valmistelleet. Ja viikossa se kaikki oli ohi. Onneksi muistot tästä retkestä elävät vielä pitkään, Kemppanen toteaa videon loppujuonnossa.

Katso Eetun völjyssä -YouTube-kanavalla julkaistu video Talvivaelluksesta vanhojen naparetkien hengessä:

Yleisin virhe on omien kykyjen yliarvioiminen – Eetu Kemppasen neljä vinkkiä talviretkelle

Mitkä ovat kolme tärkeintä varustetta, joita ilman et koskaan lähtisi kylmän sään vaellukselle tai retkelle?

Kunnollinen makuupussi ja alusta, tässä kerralla kaksi varustetta. Ne takaavat riittävän unen reissulla, mutta myös hätätapauksessa lämmittävät ja antavat aikaa selviytyä pelastajia odotellessa.

Kolmas on jonkinlainen majoite. Teltta, laavukangas, bivypussi tai vaikka pressu. Kunhan on jokin paikka, mihin pääsee olosuhteilta suojaan. Bivy-pussi on vedenpitävä tai vettä hylkivä, telttaa kevyempi ja helppokäyttöinen majoite.

Mitkä ovat yleisimmät virheet, joita varuste- ja reittivalinnoissa tehdään?

Yleisimmät virheet ovat omien kykyjen ja varusteiden yliarvioiminen. Lähdetään liian keveillä varusteilla liikkeelle ja otetaan liian pitkiä päivämatkoja, tai tehdään huonoja reitti valintoja.

Miten pysyä lämpimänä pitkään kylmässä, etenkin nukkuessa?

Tarpeeksi lämmin makuupussi ja makuualusta ovat avainasemassa. Jos ei ole kunnon talvipussia tai alustaa, voi keveämpiä pusseja yhdistellä. Kaksi pussia päällekkäin tekee jo hyvin lämpimän makuupussin.

Lisäksi kypärälakki, pipo, hanskat ja kunnon villasukat päälle ja nukkuessa merinovillakerrasto.

Vesipullo, jossa on lämmintä vettä, on hyvä lämmittäjä makuupussissa.

Neuvo tai oppi, joka pätee sekä konkareille että kokemattomille retkeilijöille?

Paras neuvo on, että ottaa rauhassa, ja ei lähde testaamattomilla ja oudoilla varusteilla maastoon.