Ihmiset

Eemeli Lakkala oli taitava politiikko, kokoava voima – ja myös ensimmäinen, joka kutsuttiin hoitamaan lehmää

Luoteis-Lapin kevään juttusarja esittelee Kaikkien aikojen kolarilainen ja muoniolainen -äänestyksen ehdokkaat. Yleisöäänestyksen vuoro on huhti-toukokuussa.

Eemeli Lakkalastako kaikkien aikojen kolarilainen?

Useampi Luoteis-Lapin lukija oli sitä mieltä, kun pyysimme ehdotuksia äänestykseen. Se ei ole yllätys, koska Juho Eemeli Lakkala (1900 –1974) lienee kiistatta yksi tunnetuimmista kolarilaisista historian lehdillä: Tornionlaakson ensimmäinen kommustijohtaja 1920-luvulta lähtien, agitaattori, korpikommunisti ja sekä merkittävä Kolarin kunnallispolitiikko, kansanedustaja ja presidentin valitsijamies sotien jälkeisenä aikana.

Venejärveläinen Lakkala eli muutoksen, jossa Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) kulki kyseenalaistetusta ja rajoitetusta liikkestä salonkikelpoiseksi SKDL:ksi. Hän näki konsensusyhteiskunnan synnyn sekä Kolarin että valtakunnan tasolla. Sotien aikana Lakkala joutui vankina eturintamaan, turvasäiliöön, pakkotyölaitokseen ja kuritushuoneeseen. Poliittisen toimintansa takia Lakkala oli istunut Tammisaaren pakkotyölaitoksessa jo 1930-luvun alussa.

Sosiaalisen käytöksen mestari.

Lakkala oli poliitikkona lahjakas, toteaa Lakkalasta vuonna 2016 kirjan Korpikommunisti – Kolarilainen Eemeli Lakkala vainotusta vallankäyttäjäksi julkaissut Arvo Myllymäki.

Lakkalan eduksi pitää laskea se, että hän ajatteli laajasti yhteistä hyvää, Myllymäki korostaa.

– Ei pelkästään oman puolueensa ihmisiä, vaan hän ajatteli kaikkia kolarilaisia.

Aate oli palava, mutta luonne sovitteleva. Lakkala tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa. Politiikka oli ”luunkovaa”, sitä tekevä ihminen pehmeä.

– Sosiaalisen käytöksen mestari, Myllymäki sanoo.

Eemeli se ensin kutsuttiin lehmää katsomaan.

SKDL pääsi Kolarissa sotien jälkeen valtapuolueen asemaan, ja Lakkala oli valtuutettuna vuosina 1945–1972. Hän johti valtuustoa kuusi vuotta ja kunnanhallitusta 11 vuotta. Ensimmäisen kautensa kunnanvaltuustossa hän istui jo 1920-luvulla. Kansanedustajana Lakkala oli vuosina 1958–1962.

”Aattellinen ja polittinen taistelu sotien jälkeisessä Suomessa oli rajua sekä valtakunnallisesti että kunnallispolitiikassa”, Myllymäki kirjoittaa kirjassaan. Sotien jälkeen Lakkala toimi tässä kamppailussa tasapainoittavana tekijänä. Myllymäki toteaa kirjassaan, että vaikka Lakkalan johtajaominaisuudet kunnan päätöksenteossa eivät olleet ristiriidattomia, hänen persoonallaan oli kunnalliselämässä ”kokoava ja eheyttävä vaikutus”. Lakkala oli taipuvainen kompromisseihin ja joutui siksi toisinaan myös omien tulilinjalle.

Kansanedustajana Lakkala vaikutti myönteisesti rautatien saamiseen Kolariin, Kolarin teollistumiseen sekä keskikoulun tuloon paikkakunnalle.

Lakkala oli paitsi vaikuttaja myös maanviljelijä ja itseoppinut eläinlääkäri, jota kutsuttiin laajasti hoitamaan maatalojen eläimiä vielä eläkkeeltäkin. Lakkala toimi yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. Hän pystyi diagnosoimaan ja määräämään lääkkeet, kunhan virallinen lupa oli lääkäriltä ensin pyydetty.

”Eemeli se ensin kutsuttiin lehmää katsomaan”, Myllymäki kirjoittaa kirjassaan kolarilaisten muistelleen.

Jutussa käytetty lähteenä Arvo Myllymäen teosta Korpikommunisti – Kolarilainen Eemeli Lakkala vainotusta vallankäyttäjäksi (2016).

Juttua on muokattu 29.4. kello 15.06. Korjattu Voitto Vaattovaaran syntymävuosi oikeaksi. Aiemmin se oli virheellisesti 1949.

Juttua on muokattu 10.3. kello 17.10: korjattu faktalaatikkoon Ulla Rantalan virheellinen syntymävuosi. Faktalaatikossa kerrottiin aiemmin, että Ulla Rantala on syntynyt vuonna 1935. Oikea syntymävuosi on 1936.

Juttua on muokattu 21.2. kello 14.40: Lisätty faktalaatikkoon Ano Kauppisen synnyinvuosi.

Juttua muokattu 14.2. kello 13.17. Korjattu kirjoitusvirheet.