Paikallisuutiset

Eduskunta on hyväksynyt perustuslakivaliokunnan mietinnön saamelaiskäräjälaista – käsittely oli ristiriitainen

Eduskunta käsitteli 10. kesäkuuta täysistunnossaan saamelaiskäräjälakia. Kritiikkiä tuli etenkin perussuomalaisten ja keskustan edustajilta.

Eduskunta on käsitellyt täysistunnossaan saamelaiskäräjälakia ja hyväksynyt perustuslakivaliokunnan mietinnön äänestyksissä luvuin 143-25.

Perussuomalaisten Lapin piirin kansanedustaja Sara Seppänen oli pukeutunut täysistunnossa lapinpukuun ja kritisoi lain polveutumisperiaatteen poistamista. Seppäsen mielestä koko laki pitäisi aloittaa puhtaalta pöydältä, ja sen lähtökohtana tulisi olla alkuperäisväestön määritelmä. Hänen mukaansa tähänkään asti kieliperusteella hakeutuminen ei ole ollut mahdollista, sillä kukaan hakija ei voi todistaa että hän, joku hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan olisi oppinut saamenkielen ensimmäisenä kielenään.

Perussuomalaisten Juha Mäenpää kyseenalaisti alkuperäiskansamääritelmää, josta poistetaan polveutumisperiaate.

SDP:n edustaja Johannes Koskinen huomautti, että lailla säädetään oikeudesta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa, eikä sillä oteta kantaa siihen, ketä voidaan pitää saamelaisena. Koskisen mukaan esitetyt saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisen kriteerit vastaavat myös Ruotsissa ja Norjassa omaksuttuja käytäntöjä.

SDP:n Johanna Ojala-Niemelä kertoi puheenvuorossaan, että niin sanotut statuksettomat saamelaiset ovat joutuneet oikeusturvakeinonaan turvautumaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin päästäkseen vaaliluetteloon. Hänen mielestään todistaminen 1850-luvun asiakirjoista on hankalaa.

Hannu Hoskonen keskustasta oli huolissaan, että lain myötä vaaliluettelon ulkopuolella olevat menettäisivät maankäyttöoikeuksiaan. Jenni Pitko vihreistä huomautti, että laissa puhutaan saamelaisista, ei meistä suomalaista. Pitkon mukaan laissa tullaan laajentamaan kielikriteeriä, mikä on omiaan auttamaan kielenmenettäjiä ja inarinsaamelaisten asiaa.

Kokoomuksen edustaja Henrik Vuornos saapui käsittelyyn perhevapaalta. Hän nosti huomioon, että saamelaiskäräjien enemmistö tukee lakia ja hän luottaa siihen. Vuornoksen mukaan lain uudistaminen turvaisi, että saamelaiskäräjät ovat jatkossakin saamelaisten ääni Suomessa.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon mielestä Suomi loukkaa alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia ja Suomella on velvollisuus korjata laki. Honkasalon mielestä saamelaisen kulttuurin ja kielen kunnioittaminen, vaatii alkuperäiskansan itsemääräämisoikeutta toteuttavan ja kunnioittavan lain.

Vihreiden Bella Forsgren huomautti, että saamelaiskäräjät ovat joutuneet tekemään jo kymmenen vuotta kompromisseja lain läpi saamiseksi ja kertoi kompromissikyvyttömyyden olevan tässä huoneessa.

Kokoomuksen Heikki Vestman kielsi väitteet lain olemisesta perustuslain vastainen ja muistutti, että asia on käsitelty perusteellisesti laajasti asiantuntijoita ja saamelaiskäräjät ovat hyväksyneet lakiehdotuksen. Hän myös kertoi, että täysin aukotonta näyttöä hakijalta ei voida vaatia ja kieliperustetta on arvioitava kokonaisuudella ja kohtuudella arvioitu selvitys tulisi riittää perusteeksi.

Vestmanin mukaan kyseessä on historiallinen lakiuudistus, joka on epäonnistunut kolmella edellisellä vaalikaudella hallituspohjan väristä riippumatta. Laki yhä on ristiriitoja herättävä myös alkuperäiskansatutkijoiden joukossa. Lakiehdotuksen on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan katsottu vahvistavan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Vestmanin mukaan lain vaikutuksia tullaan arvioimaan eri ryhmiin jatkossakin.

Kansanedustajat Sara Seppänen ja Juha Mäenpää (ps) aikovat pyytää lupaa äänestää lakia vastaan. Johanna Ojala-Niemelä (sdp) on saanut luvan vastaan äänestämisestä.

Esitys menee seuraavaksi eduskunnan toiseen käsittelyyn. Siinä päätetään vain siitä, hyväksytäänkö lakimuutokset.