Paikallisuutiset

Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain – ”Pitkä piina on ohi”

Tiistain täysistunnossa kesken jääneestä asiasta päätettiin tänään.

Eduskunta on tänään äänestänyt saamelaiskäräjälaista, sillä tiistaisessa täysistunnossa perustuslakivaliokunnan jäsen Hannu Hoskonen (kesk.) teki esityksen, että hallituksen esitykset laista hylättäisiin. Perustuslakivaliokunnan jäsen Petri Honkonen (kesk.) kannatti hänen esitystään.

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta hyväksyttiin eduskunnassa äänin 150-27. Tyhjiä ääniä oli nolla, äänestyksestä poissa oli 22 kansanedustajaa.

Saamelaisyhteisön periksiantamaton työ palkitaan. Pirita Näkkäläjärvi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mukaan päivä on saamelaisille historiallinen.

– Pitkä piina on ohi ja saamelaisyhteisön periksiantamaton työ palkitaan, Näkkäläjärvi toteaa saamelaiskäräjien tiedotteessa.

Saamelaiskäräjät on vaatinut saamelaiskäräjälain tarkistamista kolmenkymmenen vuoden ajan siitä lähtien, kun laki säädettiin vuonna 1995, eikä ole koskaan hyväksynyt äänioikeuspykälän lappalaisperustetta, saamelaiskäräjät toteaa tiedotteessaan.

Saamelaiskäräjät toteaa, että nyt elinkeinoihin, ei etnisiteettiin viittaava lappalaisperuste vihdoin poistetaan laista.

Näkkäläjärven mukaan lain hyväksymisellä korjataan Suomessa vallinnut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkaustila, jonka YK on todennut vuosina 2019 ja 2022. Ihmisoikeusloukkaukset ovat hänen mukaansa johtuneet siitä, että saamelaiskäräjälain sisältämiä äänioikeuden saamelaiskäräjävaaleissa määritteleviä kriteereitä on korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulkittu tavoin, jota saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt.

– Täten vaaliluetteloon on päässyt henkilöitä, joita saamelaiskäräjien elimet eivät ole tunnistaneet saamelaisyhteisön jäseniksi, Näkkäläjärvi lisää.

Meillä on ollut tilanteita, joissa yhteistyöstä on kieltäydytty. Tuomas Aslak Juuso

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso toteaa olevansa iloinen rakentavasta yhteistyöstä ja hyvästä keskustelukulttuurista, joka saamelaiskäräjillä on ollut pääministeri Petteri Orpon hallituksen kanssa.

– Tässä lainsäädännössä on pohjimmiltaan kyse siitä, saako Suomessa saamelaisilla olla oma, vapaa ääni. On tärkeää, että saamelaiskäräjälain uudistuksen myötä vahvistetaan neuvottelun ja yhteistyön rakenteita, sillä meillä on ollut tilanteita, joissa yhteistyöstä on kieltäydytty, Juuso toteaa.

Hänen mielestään saamelaiskäräjät pääsee nyt tekemään yhteistyötä suomalaisen yhteiskunnan kanssa sen varmistamiseksi, että saamen kielillä ja kulttuurilla on tulevaisuus Suomessa.

Lain yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen uudistaminen on tulevaisuuden kannalta merkittävää, sillä se tuo ennustettavuutta ja sujuvoittaa viranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluprosesseja. Leo Aikio

Uudistettu laki parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä, toteaa saamelaiskäräjät.

– Lain yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen uudistaminen on tulevaisuuden kannalta merkittävää, sillä se tuo ennustettavuutta ja sujuvoittaa viranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluprosesseja, toteaa saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Erityisen iloinen Aikio on siitä, että uudistettu laki tuo konkreettisia parannuksia, kuten kiertävän äänestysauton ja vaalipäivän äänestyksen usealla paikkakunnalla jokaisessa saamelaisalueen kunnassa.

– Nämä uudistukset helpottavat äänestämistä pitkien välimatkojen saamelaisalueella ja vahvistavat demokratiaa, hän jatkaa.

Kaikki kolme Suomessa elävää saamen kieltä kaipaavat vahvistamista ja elvyttämistä. Saamelainen kulttuuri ansaitsee lisää tukea. Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto nostaa vielä esille vuosikymmenten ajan saamelaiskäräjälain uudistamisen eteen ponnistelleita ihmisiä, kuten saamelaiskäräjien aikaisemmat puheenjohtajat Pekka Aikion, Klemetti Näkkäläjärven ja Tiina Sanila-Aikion.

– He tekivät valtavan työn omilla kausillaan.

Saamelaiskäräjät aikoo nyt suunnata katseensa tulevaisuuteen, kun aikaa vapautuu saamelaiskäräjälakiuudistukselta.

– Meillä on paljon työtä edessämme. Kaikki kolme Suomessa elävää saamen kieltä kaipaavat vahvistamista ja elvyttämistä. Saamelainen kulttuuri ansaitsee lisää tukea. Saamelaisten perinteiset elinkeinot tarvitsevat ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelman. Saamelaiskäräjät haluaa myös olla aktiivinen saamelaisalueen elinvoiman kehittämisessä ja pohjoisen asuttuna pitämisessä, puheenjohtajisto toteaa.

Tässä on kyse siitä, että oikeusvaltiona Suomi kantaa vastuunsa ja noudattaa niitä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, joihin olemme sitoutuneet. Anders Adlercreutz

Europarlamentaarikko, RKP:n entinen puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa työn saamelaiskäräjälain uudistamiseksi tuntuneen maratonilta, jossa on ollut paljon ylämäkiä.

– Minä ja RKP olemme pitkään ja väsymättömästi työskennelleet saamelaiskäräjälain puolesta. Ensimmäinen lakiesitys annettiin eduskunnalle jo vuonna 2014 ensimmäisellä oikeusministerikaudellani. Me varmistimme myös, että saamelaiskäräjälaki otettiin mukaan nykyiseen hallitusohjelmaan, Henriksson kertoo tiedotteessaan.

RKP:n pitkäjänteistä työtä saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta kiittelee myös RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz puolueen tiedotteessa.

– Tässä on kyse siitä, että oikeusvaltiona Suomi kantaa vastuunsa ja noudattaa niitä kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita, joihin olemme sitoutuneet. Tämänpäiväisellä päätöksellä vastaamme nyt niihin toistuviin huomautuksiin, joita YK:n elimiltä on tullut, Adlercreutz sanoo ja jatkaa:

– Tämä on tunnustus saamelaiskansan itsemääräämisoikeudelle Suomen perustuslain mukaisesti.

Päivitetty juttua 19.6.2025 klo 20.11 lisäämällä loppuun linkki toiseen aihetta käsittelevään juttun.

Päivitetty juttua 19.6.2025 klo 20.04 korjaamalla virhelyönti äänestystuloksessa. Oikea äänestystulos on 150-27, eikä 120-27, kuten jutussa aiemmin väitettiin.