Paikallisuutiset

Eanodagas Jagi fitnodatdoallin válljejuvvui vuosttaš geardde boazodoallosuorggi ovddasteaddji

Nils-Johan Labba álggii fitnodatdoallin dakka maŋŋelaš go gearggai vuođđoskuvllas ja lea 1990-logu losses álgojagiid čađa čađat ovdánahttán iežas fitnodaga.

– Mun lean vuosttaš boazodoalli, guhte lea ožžon Jagi fitnodatdoalli -bálkkašumi, muitala gárasavvonlaš Nils-Johan Labba, guhte lea válljejuvvon Eanodaga Jagi 2025 fitnodatdoallin.

Jagi fitnodatdoalli -bálkkašupmi lea geigejuvvon Eanodagas jagi 1984 rájes. Son ii aŋkke jáhke iežas ožžon bálkkašumi dušše boazodoallobarggus ovddas, muhto son lea liikká ilus go lea boazodoalu vuosttaš ovddasteaddji fitnodatdolliid guhkes listtus. Labba geaidnu fitnodatdoallin álggii dalle go šattai ollesáigásaš boazobargin dakka maŋŋel go gearggai vuođđoskuvllas.

– Dasa lea dieđusge čuođi jagi áigi juo, son bohkosa, muhto lohká ahte dasa lea mannan dál sullii 40 jagi.

Guhkesáigge doaibman fitnodatdoallin ja fitnodatdoaimma viiddideapmi leatge fitnodatdolliid searvvi oktan ággan válljet juste su.

Go beaivváš báitá, de lea somá leahket duoddaris.

Muohtaáigge measta buot beaivvit gollet sus boazobarggus. Giđđa lea dat áigodat jagis goas loaktá buoremusat ja dalle várra gávdnojitge fitnodatdoalli somámus áiggit.

– Go beaivváš báitá, de lea somá leahket duoddaris.

Seamma vánddardanguovlluin sáhttet leat garralágan dilit dálvet:

– Garra dálkin go galgá fuođđariid doalvut bohccuide, guorbmi lea lossat ja lea lossat johtit, iige oainne dálkki čađa maidege.

De dalle ferte gal jurddašit, ahte movtson dán mátkkis galggan dál birget ja ceavzit. Lassibiebmama vehkiin dálá dilis boazodoaluin maid birge dáin guovlluin.

– Ekonomalaččat dat lea divraseabbo, muhto dainna sihkkarastá ahte eai šatta dakkár katastrofa dilit main boazolohku sáhttá njiedjat.

Go Labba álggii bargat bohccuiguin, de ledje olu bohccot, muhto son muitá maiddái dange áiggi 1990-logu álggus go boazolohku njiejai oalát, ja fertii álgit measta álggu rájes.

– Juo, dan njiedjama rájes lei guhkes mátki joatkit viidáseappot. Dili buorráneapmi duođaid álggii dušše dan maŋŋel go álge lassebiebmaniin. Maŋemus 25 jagi leat bures ovdánan, son lasiha.

Dál Labba áŋgiruššá báikkálaš bohccobierggu ávkkástallamiin ja viidáset bohccobierggu joatkkagieđahallamiin Tosilapin poro oy bokte, man son vuođđudii jagi 2019.

– Mun beroštišgohten das juo dalle go borramušprošeakta čađahuvvui Heahtás goas nu jagi 2005. Dat attii munnje movtta, lohká son.

Okte čuohpahagas manne 23 diimmu, dat lea báhcán agibeaivái muitui.

Labbas eai leat iežas doaibmalanjat, nu ahte bargu ii leat čatnan su ovtta dihto báikái.

Diimmá njuovvanlohku lei 3000 bohcco, ja vaikko sus leat alddis bohccot, de dat eai leat doarvái.

– Dain ii leat nu stuorra rolla ollislaš govas.

Labba oastá bohccuid, maid njuovahaga guorbmebiila de viežžá rátkkaáiddiin ja fievrrida daid Roavenjárgga njuovahahkii gos de njuvvet, čuhppet, báhkkejit ja vurkejit biergguid.

– Mun in oainne dan oasi obage.

Labba bargun lea márkanfievrridit buktaga, oažžut dan vuvdojuvvot ja sáddejuvvot gálvobiillaiguin kundariidda.

Buot dát leat su hálddus, muhto ovdamearkka dihte álgoáiggiid bierggu čuohppamat leat báhcán eret.

– Okte čuohpahagas manne 23 diimmu, dat lea báhcán agibeaivái muitui, muittaša Labba dál juo mojunjálmmiin.

Bierggu ferte nu oanehis áiggis oastit, moatti mánus.

Vaikko boazodoallu leage dihtolágan fitnodatdoaibma, de vuovdin lea fas earálágan fitnodatdoaibma, ja Labba mielas dainna buoremusat lihkostuvvá go ieš fitná kundariid luhtte dahje riŋge sidjiide. Son lea ieš ohcan iežas kundariid.

Dál sus lea juo fásta oastijoavku, muhto ii ábut gal velohallat. Jahkásaččat ferte juohke fitnodatdoalli dieđusge geahččalit lasihit kundariid meari.

Go bohccobierggu buvttadeaddjehaddi diibmá njiejai, de Labba muitala iežas jurddašan, ahte dál livččii vuogas áigi oastit veahá eambbo bierggu ja veahá govttolet haddái. Su mielas buoremus bealli fitnodaga barggus leage juste lihkostuvvat áššiin, oažžut ođđa kundariid ja go fitnodat stuorru. Dat addá sutnje movtta ovdánit ja addá maiddái hástalusaidge. Su kundarat leat eanaš restoráŋŋat ja gávppit, maidda sáhttá sáddet stuorát meari buktagiid oktanaga.

Iešguđetlágan investeremat mat álo leat oassin fitnodatdoalli árgabeaivvis sáhttet dagahit streassa.

– Earenoamážit bohccobierggu ektui. Bierggu ferte nu oanehis áiggis oastit, moatti mánus. Dat gáibida ollu ruđa, iige dan sáhte dakkaviđe oažžut ruovttoluotta, dasa manná badjel jagi.

Boazodoallu lea álkit dalle, vaikko lassánan turismma geažil bohccobierggu vuovdin maid lea lassáneame geasset.

Bohccobierggu vuovdima lassin Labba láigoha orrunsajiid Gilbbesjávrris. Son jođiha dan iežas doaibmanama vuollásaš fitnodatdoaibman. Álggos son huksii ovtta bartta, ja dál sus leat njeallje bartta maid son sáhttá fállat idjadeapmái. Barttaid sáhttá láigohit Lomarengas -nammasaš láigobálvalusa neahttasiiddus, čorgenfitnodat fuolaha bures čorgemis, nu ahte dat oassi fitnodagas ii čana Labba nu hirbmat ollu.

– Bartaláigoheapmi doaibmá dáinna lágiin bures doppe Gilbbesjávrris. Ferten dieđusge fitnat dárkkisteame, ahte barttat leat ceaggut, son boagusta.

Miessemánus ja golggotmánus máilbmi Eanodagas dego bisána, ja Labba muitala maid, ahte geassi lea oppalaččat geahppaset áigi.

– Boazodoallu lea álkit dalle, vaikko lassánan turismma geažil bohccobierggu vuovdin maid lea lassáneame geasset.

Geassemánuid áigge sus lea maid áigi hárjehallat ja mátkkoštit. Friddjaáigi lea boazodoallái ain oalle dovdameahttun ášši. Labba muitala, ahte doavttir okte jearai sus maid son láve astoáiggis buđaldit.

– Mun muitalin sutnje ahte mun barggan.