Muualta Lapista

Datakeskus tekee vihreää lämpöä kemijärveläiskoteihin

Kemijärven lämpölaitoksen pihaan ilmestyneen kahden kontin kokonaisuus on iso juttu sekä kaupungille että koko seutukunnalle.

Tuskallinen kuumuus ja korvia riipivä meteli. Ne syntyvät 240 tietokoneesta, jotka on ryhmitelty tiiviisti kontin sisään, tarkkoihin riveihin ja pinoihin. Kontteja on Kemijärven lämpölaitoksen pihalla kaksi, ja ne yhdessä muodostavat datakeskuksen.

Datakeskus-sana tuo ehkä mieleen uutiskuvien hehtaarihallit, joita puuhataan pystyyn ympäri Suomen. Kemijärven lämpölaitoksen pihaan rakennettu kahden kontin keskus on erilainen, koska täällä bittien jauhamiseen eli laskentatehon tarjoamiseen erilaisille asiakkaille keskittyvät tietokoneet eivät tarvitse ympärilleen ilmaa jäähtyäkseen, vaikka liiallista kuumuus onkin, ja se on saatava konteista pois.

Ilmajäähdytyksen sijaan koneiden läpi kulkevat vesijohtojen viilentävät lonkerot, jotka kuljettavat lämmön ulos sieltä, missä sitä ei tarvita. Nyt tullaan siihen, miksi ratkaisu on uutta ja jotain sellaista, mitä asiantuntijat tulevat ihmettelemään kautta maan: tietokoneiden tuottama lämpö johdetaan vesijohtojen kautta suoraan kaukolämpöverkkoon. Näin kontin tuskallinen kuumuus muuntuu kemijärveläisasuntojen lämpöpattereiden mukavaksi hehkuksi, kodin lämmöksi.

Alexander Dietrich hääräilee kontin uumenissa. Vaikka testit on tehty ja kaikki on valmista, aina on pientä hienosäätämisen varaa.

– Nämä tarvitsevat aina hieman rakkautta, Dietrich virnuilee.

Hän on Itävaltalaisen OnZero-yhtiön tekninen johtaja ja puuhaillut viime lokakuusta saakka datakeskuksen optimoinnin parissa Kemijärvellä.

Vuonna 2018 perustettu OnZero ja Kemijärven Energia ja Vesi Oy solmivat viime kesäkuussa viisivuotisen sopimuksen lämmön myynnistä ja ostamisesta.

Datakeskuksen perustustyöt alkoivat viime kesänä, ja talven hidastettua rakennus- ja asennustöitä, päästiin koekäyttöihin vasta maaliskuun puolella. Nyt keskus hurisee täyttä häkää.

Itävaltalaisyhtiölle investointi oli viiden miljoonan euron arvoinen. Kaukolämpöyhtiö sen sijaan pääsi paljon pienemmällä panoksella mukaan, koska sille kyse oli lähinnä teknisistä liitäntätöistä.

Kemijärven hanke on OnZeron ensimmäinen digitaalinen lämpökeskus Suomessa, mutta sillä on suunnitelmia useista uusista laitoksista eri puolille maata.

Datakeskuksen tuottama lämpömäärä vastaa noin tuhannen omakotitalon lämmöntarvetta.

– Suomessa on erittäin hyvä kaukolämpöverkko, ja lämmölle ja lämmitykselle on täällä tarvetta. Hyvin kiinnostava kokonaisuus, Dietrich avaa syitä yhtiönsä hankkeiden sijoittumisesta juuri Suomeen.

Kemijärven Energian ja Veden toimitusjohtaja Timo Jokinen kertoo, että kaukolämmön piirissä on yli puolet suomalaiskodeista. Hän laskee, että datakeskuksen tuottama lämpömäärä vastaa noin tuhannen omakotitalon lämmöntarvetta.

– Se on paljon noin pienestä laitoksesta, Jokinen sanoo.

Kemijärven datakeskuksen erikoisuus piilee juuri sen nestejäähdytteisyydessä. Se toimii niin, että koneiden kautta kulkeva vesi lämpiää noin 80-asteiseksi, ja se pumpataan sellaisenaan kaukolämpöverkkoon. Hukkalämmöstä saadaan talteen ja hyötykäyttöön yli 90 prosenttia. Ilmajäähdytteisissä datakeskushalleissa lämpö menee useimmiten harakoille.

Lämpö on energiatehokasta ja puhdasta, koska datakeskuksensa tarpeisiin OnZero ostaa sähkön ympäristöystävällisesti tuotettuna.

Itse asiassa Kemijärven kaukolämpökeskuksen pihassa on kaksi datakeskusta, koska jokainen kontti on oma itsenäinen yksikkönsä, ja kumpikin niistä kätkee sisälleen 240 tietokonetta.

Jokinen ja Dietrich sanovat, että yleensä tämäntyyppisissä ratkaisuissa tarvitaan datakeskuksen ja lämpöverkon väliin lämpöpumppuja, mutta täällä sille ei ole tarvetta, koska vesi kuumenee datakeskuksen kautta kaukolämpötarpeeseen sopivaksi ilmankin.

Kaksikko kehuu asetelmaa sellaiseksi, jossa kaikki osapuolet voittavat.

– Datakeskuksen tuottama lämpö on meille riittävän korkeaa, joten meille lämmön ostaminen on helppoa. Se tulee valmiina tuotteena, ilman lämpöpumppuja.

Kaksikko kehuu asetelmaa sellaiseksi, jossa kaikki osapuolet voittavat.

Eli meidän ei tarvitse pitää omaa kattilaa päällä kesäaikana ollenkaan. Timo Jokinen

Mitä kuuman kontin koneet sitten jauhavat? Käytännössä ne käsittelevät juuri sitä tietoa, johon asiakkaat kovaa laskentatehoa tarvitsevat, oli se sitten lohkoketjuja ja kryptovaluuttoja tai vaikkapa tekoälyä: kaikkea sitä, mitä tämän päivän tietotekniikan käyttäjä tarvitsee.

Ohjelmien ja sovellusten pyöriminen vaatii internetin yli tapahtuvaa, miljoonien ja taas miljoonien laskutehtävien salamannopeaa ratkomista, ja sitähän tietokoneet lopulta ovat, huipputehokkaita laskukoneita. Laskentatehoa tarvitaan massiivisia määriä, jotta vaikkapa netissä pyörivästä elokuvasta tai kännykän kaikkitietävästä tekoälystä päästään nauttimaan. Data- eli palvelinkeskuksia voisi siten kuvailla esimerkiksi eräänlaisiksi internetin supermoottoreiksi. Ja niitä Kemijärvellä on nyt kaksi.

Voidaanko tulevaisuudessa kaukolämpölaitoksen pihalla nähdä kontteja enemmänkin? Dietrich sanoo, että se on täysin mahdollista. Datakeskusta voidaan kasvattaa kontti kontilta niin suureksi kuin tarvetta on, mutta kaikki riippuu siitä, kuinka paljon kaukolämpöverkko voi vastaanottaa lämpöä. Jotain kapasiteetista kertoo se, että näillä kulmilla yllättävän lämpimät kevätsäät ovat aiheuttaneet positiivisen ongelman eikä kaikkea datakeskuslämpöä voida ottaa vastaan. Täyttä höyryä ei siis vielä olla päästy painamaan kaukolämpöverkkoon asti.

– Yhteensä kaksi konttia tuottavat lämpöä 3–4 megawattia, ja verkkoon tarvitaan Kemijärvellä kesäaikaan noin kolme megawattia, talvella maksimissaan 20 megawattia, Jokinen sanoo.

Yhtälö tarkoittaa sitä, että kesällä kemijärveläiset torpat lämpiävät pelkällä datakeskuksen hukkalämmöllä.

– Eli meidän ei tarvitse pitää omaa kattilaa päällä kesäaikana ollenkaan.

Ja se säästää. Ensisijaisesti säästöä tulee puun ja rangan polton vähenemisestä. Jokisen laskelmien mukaan datakeskusyhteistyöllä vältetään vuodessa noin 10 000 puukiintokuution päätyminen lämpökattilan kitaan. Se tekee noin 170 täysperävaunurekkakuormallista polttoainetta.

Datakeskusyhteistyöllä vältetään vuodessa noin 10 000 puukiintokuution päätyminen lämpökattilan kitaan. Se tekee noin 170 täysperävaunurekkakuormallista polttoainetta.

Yhtiöiden solmima viiden vuoden sopimus tehtiin Jokisen mukaan sitä silmällä pitäen, että energiabisnes elää ja muuttuu nopeasti. Kaukolämpöyhtiö ostaa datakeskukselta lämmön kiinteällä indeksihinnalla. Se puolestaan tietää ennakoitavuutta muuten epävarmoina aikoina.

– Vihreä siirtymä etenee, ja polttoaineiden hinnat ovat olleet kovassa nousussa viime vuosina. Kaukolämpöyhtiön riskinhallinnan kannalta viisivuotinen sopimus on juuri sopiva. Sen jälkeen tarkistetaan tilanne, ja päätetään siitä, kuinka jatketaan.

Jokinen ja Dietrich ovat yhtä mieltä siitä, että jatkoa sopimukselle halutaan kyllä hakea viiden vuoden jälkeenkin, kunhan tilanne on ensin tarkistettu.

Rahallisesti säästöä lämpöyhtiölle esimerkiksi puun polttamiseen verrattuna ei Jokisen mukaan tule, vaan hyöty tulee muuta kautta.

– Tähän asti kaukolämmön tuotanto Kemijärvellä on ollut täysin polttamisen varassa. Jatkossakin puuta, turvetta ja polttoaineita tarvitaan, mutta datakeskuslämpö monipuolistaa tuotantopalettia. Emme ole enää niin kiinni polttoaineiden hintaheilauksissa, ja se on iso juttu meille.

Energiamurroksen keskellä datakeskuksen hukkalämmön hyötykäyttö katsotaan vihreäksi lämmöntuotannon muodoksi. Näin ei välttämättä kaikkien nyt vihreinä pidettyjen tuotantomuotojen kohdalla ikuisesti ole.

– Ehkä jatkossa tiettyjä polttoaineita ei katsota enää vihreiksi, mutta tulevaisuuteen emme voi nähdä.

Jokinen sanoo, että kaukolämmön asiakkaalle datakeskuksen mukaantulo tarkoittaa hintojen vakautta, vaikka isoja muutoksia hintaan suuntaan tai toiseen ei olisikaan luvassa.

Dietrich sanoo, että heidän yhtiönsä tavoite on saada sähköstä irti kolme asiaa.

– Tämä ei ole meille vain yksi bisnes, vaan itse asiassa kolme. Yhdestä elektronista saadaan sekä laskentatehoa että lämpöä, mutta lisäksi tasapainotamme sähköverkkoa.

Tasapainotuksella hän tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa sähköverkossa tapahtuu äkillinen muutos, joka puolestaan aiheuttaisi ilman tasapainottavaa tekijää sähkökatkoksen. Sellainen voisi olla esimerkiksi tilanne, jossa iso tuotantolaitos, vaikkapa terästehdas, sammuisi hetkiseksi ja sähköverkkoon syntyisi ylituotantoa.

Datakeskus on suureksi sähkönkäyttäjäksi hyvin ketterä, ja pystyy vastaamaan katkokseen nostamalla tai laskemalla sähkönkäyttöään silmänräpäyksessä, jotta tasapaino koko sähköverkossa säilyy eikä sähkökatkoksia tule.

Kaukolämmön asiakkaalle datakeskuksen mukaantulo tarkoittaa hintojen vakautta, vaikka isoja muutoksia hintaan suuntaan tai toiseen ei olisikaan luvassa.

Kaukolämpöyhtiö kävi Jokisen mukaan neuvotteluja datakeskuksesta OnZeron kanssa puolen vuoden ajan. Hän kertoo, että sekä hankkeen tekninen puoli että itävaltalaisyhtiön taustat käytiin Kemijärvellä tarkalla kammalla läpi ennen sopimuksen syntymistä.

– Niissä palavereissa heidän ammattitaitoisuutensa vakuutti. Taustatyö oli todella tärkeää, sillä kyseessä on kaupungin yhtiö, ja näin merkittävässä sopimuksessa pitää tuntea vastapuoli kunnolla. Nyt näyttää siltä, että OnZero on lunastanut lupauksensa ja laitteet toimivat.

Jokinen on tyytyväinen pääsystään mukaan pioneerityöhön.

– Erittäin mielenkiintoinen hanke, jota voin näillä kokemuksilla suositella muuallekin. Tuote on suoraan valmis kaukolämpöverkkoon.

Millainen lottovoitto hankkeen maaliin saaminen kaiken hehkutuksen keskellä on lämpöyhtiön ja kemijärveläisten kaukolämpöasiakkaiden kannalta? Jokista kysymys huvittaa.

– Ei päävoitto, mutta pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa hyvä voitto. Kemijärven kokoiselle kaupungille viiden miljoonan investointi on iso, ja onhan OnZero nyt iso asiakas Koillis-Lapin Sähkölle, josta Kemijärvi omistaa ison osan. Hyötyä ja katetta alueelle tulee myös sitä kautta. Vaikka suoria työpaikkoja ei datakeskuksen kautta synny, on kokonaisuus monelta kantilta iso juttu Kemijärvelle.

Positiivisiin vaikutuksiin voinee myös lisätä sen, että Kemijärven hanke kiinnostaa ympäri maan. Tutustumisryhmät pääsevät näkemään digitaalista lämpölaitosta ja sen tekniikkaa.

– Muutama viikko sitten meillä kävi kolme energiayhtiötä katsomassa tuloksia, ja lisää on tulossa, Jokinen kehuu.