Paikallisuutiset

Alone Suomen Petra Oinonen viihtyy Länsi-Lapin tuntureilla

Petra nimesi kameran koiransa mukaan ja olisi toivonut Inariin kovempia kelejä.

Alone Suomi -seikkailuohjelmasta tuttu Petra Oinonen on valmistunut eräoppaaksi Muoniosta. Pallaksen alue on hänelle erityisen tärkeä. Kuva: Miika Sirkiä

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Sulla on muuten nenä ihan valkoinen!

No niinpäs onkin, ei muuta kuin tuulenhalkoja kämmentä vasten sulamaan.

Kesänkijärvellä käy viima, joka voimistaa kovan pakkasen purevuutta. Olemme hiihtämässä Ylläksen maisemissa Petra Oinosen kanssa, eräoppaana hän on tottunut tarkkailemaan seurueensa vointia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Oinonen tuli monille suomalaisille tutuksi Alone Suomen ensimmäiseltä kaudelta. Tuolloin muoniolainen eräopas eleli luonnossa kuin kotonaan ja oli avausjaksojen perusteella monen ennakkosuosikki voittajaksi. Kilpailu päättyi hänen osaltaan Inarin erämaassa kolmen viikon jälkeen migreenikohtauksiin. Hän selvisi ohjelmassa neljänneksi pisimpään, kun finaalijaksossa mukana oli kolme kisaajaa.

Inarissa talvi näytti vasta ensimmäisiä merkkejään ohjelman aikana. Lähdimme selvittämään, miten Oinonen olisi pärjännyt talvisessa luonnossa. Nyt hän asuu Kolarissa ja kulkee töissä Äkäslompolossa.

Oinonen kertoo, että hän oli alkanut jo valmistautua talveen toissa syksynä Inarissa.

– Olin miettinyt etukäteen, miten laitan verkot jään alle. Sauna jäi tekemättä, se oli ajatuksena tehdä, kun sumppua ei enää tarvinnut, Oinonen sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Katiska olisi toiminut saunan kiukaana, ja talviverkottamista hän oli suunnitellut jo ennen ohjelmaa.

Oinosen mukaan Inarissa oli yhtenä päivänä 12 asteen pakkanen, muuten oli lämmintä ja sateistakin.

– Olisin toivonut kovempia säitä, luulen, että se olisi vaikuttanut vahvasti pelin henkeen, jos olisi ollut kovemmat säät. Nyt oli vähän liian helppoa, Oinonen hymyilee.

Jos olisi kuitenkin tullut yhtäkkiä 30 senttiä lunta, se olisi voinut olla Oinosen mukaan kova paikka.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Fyysiset askareet kesti kauan, esimerkiksi sahaaminen vei äkkiä voimat.
Alone Suomen Petra oli yksin Inarin erämaassa kolme viikkoa. Hän ei nähnyt rannallaan muita ihmisiä, lukuun ottamatta paikalla käynyttä lääkintähenkilöstöä. Kuva: MTV
Petra Oinonen sai isovanhemmiltaan kipinän liikkua luonnossa. Lappiin hän muutti yhdeksän vuotta sitten. Kuva: Miika Sirkiä

Oinonen on Muonion lumoja. Hän valmistui erä- ja luonto-oppaaksi vuonna 2023 ja on tämän jälkeen toiminut Tunturi-Lapissa eräoppaana ja vastaanottovirkailijana. Oinonen on lähtöisin Saimaan ääreltä Mikkelistä, erästelykipinän hän on saanut etenkin papaltaan.

Oinonen on jo lapsuudessaan mökkeillyt Posion maisemissa ja tehnyt monia reissuja pohjoiseen. Aikuisena hän alkoi tehdä luontoretkiä yksin, esimerkiksi vuonna 2019 hän teki yksinvaelluksen Kevon maisemissa. Nykyisin kolarilainen liikkuu luonnossa enimmäkseen ”hellunsa” kanssa.

Ennen Alonea Oinonen kokeili puolisonsa kanssa verkkojen laskemista packraft-kumiveneestä, ja kokemusta oli jo lapsuudesta, kun hän oli monet kerrat soutanut papan kanssa verkoille.

Alone Suomessa Oinonen sai lopulta mukavasti kalaa rakentamansa lautan avulla. Aluksen valmistamiseen hän näki vaivaa paljon enemmän kuin mitä tv-kuvista saattoi päätellä. Oinonen valmisti Inarissa yhteensä neljä eri lauttaa. Hän sai verkoilla komeita ahvenia ja mateita.

– OIin yllättynyt. Luulin, että olen varmasti huonoin kalastaja.

Ohjelmassa kilpailijat sytyttivät nuotionsa tuluksilla. Ne ovat Oinoselle tuttu väline, sillä hän on tavannut oppaanakin tehdä nuotion aina tuluksilla. Mukana kulkee varmuuden vuoksi helposti syttyvää tervaslastua. Inarissa ensimmäisinä päivinä oli sateista, mutta manaaminen ja noituminen ei Oinosen mukaan auta asiaa.

– Olin aivan hiljaa, kun sytytin nuotiota. Pitää vain pitää huoli, että on kuivaa sytykettä, ja pysyy rauhallisena.

VIDEO: Katso videolta, miten Petralta sujuu nuotion sytyttäminen tuluksilla 30 asteen pakkasella (klikkaa koko ruudulle):

Video: Miika Sirkiä

Inarin karu luonto tarjoaa niukasti syötävää. Oinonen laihtui kolmen viikon seikkailun aikana kymmenen kiloa. Välillä hän tunsi nälkää, mutta enimmäkseen ravinnonpuute ilmeni voimattomuutena ja uupumuksena. Hän kertoo, että syöminen ja juominen unohtuu häneltä helposti, mutta kilpailun aikana ruoka oli paljon mielessä.

Oinonen kertoo haaveilleensa kilpailun aikana ainakin salaatista, hampurilaisista, ruotsalaisista lihapullista ja kunnon kermaisesta kalakeitosta.

Inarissa ruokavalio koostui suolalla maustetusta keitetystä kalasta. Sienistä ei ollut iloa, sillä maasto oli ollut ennen kisaa hyvin kuivaa. Tähän Oinonen oli osannut varautua.

– Kalan kuivaamistakin mietin, mutta en ehtinyt rakentaa kuivaustelinettä. Vaikka oli paljon aikaa olla, aika ei meinannut millään riittää. Fyysiset askareet kesti kauan, esimerkiksi sahaaminen vei äkkiä voimat.

Kuivien polttopuiden hankkiminen oli työlästä, sillä esimerkiksi honkiin ei saanut kajota. Kilpailijoille määrätty alue oli myös rajallinen kooltaan.

Omaan asumukseensa Oinonen oli varsin tyytyväinen. Hän rakensi kotansa siihen paikkaan, johon jo ensimmäisenä yönä tykästyi. Päivien kuluessa hän sisusti kotaa. Sisätiloissa oli muun muassa kaksi pöytää, puuteline ja paikat tuluksille, hatulle, kirveelle ja sahalle.

Alonen kilpailijat kuvasivat itse askareitaan. Oinonen kertoo, että se oli työlästä. Kun juttuseuraa ei ollut, Oinonen päätyi nimeämään kameran oman koiransa mukaan.

– Pääkamera oli iso eikä kestänyt lainkaan vettä. Kun satoi, se oli aina kameran huputtamista ja suojaamista.

– Vaikka moni ajattelee, että se on tosi käsikirjoitettua, ei se ole. Ihan itse saa päättää, milloin kuvaa ja mitä kuvaa. Mutta kun ainoa juttukaveri on kamera, silloin teki mieli kuvatakin.

AUDIO: Näin aika kului Inarin erämaassa:

Kesänkijärven laavu tarjosi mukavan paikan tulistella kovalla pakkasella. Kuva: Miika Sirkiä

Mitä olisi voinut tehdä toisin? Se oli Oinosen mielessä pian kilpailun päätyttyä.

– Jossitteluksi meni, kun sieltä lähti. Ei siellä minkäänlaista hätää ollut, verkot olivat taas vedessä, asumus kunnossa, ja oli polttopuitakin.

Kokemus oli Oinosen mukaan niin hyvä, että saman voisi tehdä uudestaankin. Haku seuraavalle kaudelle on käynnissä. Siitä, missä kilpailu ensi kaudella järjestetään, ei ole tietoa.

– Suomessa ei oikein ole muualla erämaata, mihin voisi mennä. Ja me esimerkiksi otettiin järvestä vesi ja juotiin sitä.

Oinonen kertoo, että samoissa Inarin maastoissa on kuvattu myös Tanskan Alone.

– Katsoin sitä ennen kuin lähdin, se löytyi Youtubesta. Heillä oli vähän erilaiset säännöt.

Viime aikoina Oinonen on tehnyt luontoretkiä lähimaastoissa, ja hän haaveilee hiihtovaelluksesta koirien ja ystävien kanssa.

Oinosen suosikkiretkipaikkoja Tunturi-Lapissa ovat Pallaksen alue, Lommoltunturi, Pallasjärven rannat ja Kilpisjärvi. Hän on majoittunut ajoittain Tunturiladun mökillä Vuontisjärven rannalla, josta avautuu upeat maisemat Pallaksen keroille.

Petralle maistuu kahvi. Alone Suomen osallistujia kehoitettiin tottumaan kahvittomaan elämään, sillä sitä ei reissuun saanut. Kuva: Miika Sirkiä

VIDEO: Petra kertoo Alone Suomen kahvistelulinjasta:

Video: Miika Sirkiä

VIDEO: Petra puhuu talviretkeilystään ja siitä, miten olisi selvinnyt Inarin talvesta:

Video: Miika Sirkiä

Lisää aiheesta

Muokattu 30.12. kello 15.57: Lisätty loppuun linkki juttuun, joka kertoo Alonen voittajasta.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä