Paikallisuutiset

”Alkuperäisen esityksen ahtaat raamit eivät mahdollistaneet riittäviä parannuksia” – Heikki Autto äänesti saamelaiskäräjälakia vastaan ja sai varoituksen

Johanna Ojala-Niemelä uskoo, että kun vaaliluetteloa aletaan koota uudelleen, ilmenee ongelmia.

Kokoomuksen Heikki Autto äänesti puolueen kannan vastaisesti saamelaiskäräjälakia vastaan ja sai eduskuntaryhmän johdolta varoituksen.

– Saamelaisuuden pitäisi olla enemmän meitä Lapin ihmisiä yhdistävä, positiivinen asia, ei tiukasti eri leireihin jakava, Autto sanoo.

Hänen mielestään kielten ja kulttuurin säilymisen kannalta on tärkeää, että saamelaisten kotiseutualue säilyy mahdollisimman elinvoimaisena.

Autton mukaan saamelaiskäräjien tulisi toimia suhteellisen vaalitavan pohjalta, jolloin erilaiset mielipiteet tulisivat edustavammin esiin käräjien toiminnassa.

– Jotta nämä tavoitteet olisi voitu saavuttaa, olisi käräjälain uudistus pitänyt tehdä kokonaan uuden valmistelun kautta eikä jäädä Marinin hallituksen aikana valmistellun Timosen työryhmän esityksen vangiksi.

Hänen mielestään perustuslakivaliokunta teki parhaansa mietinnön osalta.

– Alkuperäisen esityksen ahtaat raamit eivät kuitenkaan mahdollistaneet riittäviä parannuksia, jotta olisin voinut tukea lakia, toteaa Autto.

Tulen tekemään jatkossa sen puolesta töitä, että niin kutsuttujen statuksettomien saamelaisten asema paranee ja saamme rakennettua oman organisaation. Sara Seppänen

Perussuomalaisten Sara Seppänen käytti eduskunnan täysistunnossa Sodankylän alueen metsälappalaisen pukua ja piti useita lakia vastustavaa puheenvuoroa. Myös hän äänesti lakia vastaan.

Seppänen myöntää, että lain läpi meneminen tässä muodossaan tuntuu valtavalta pettymykseltä, sillä hänen mielestään Lapin alkuperäisten asukkaiden eli metsälappalaisten ja osan inarinsaamelaisten oikeuksista ohitettiin lailla täysin.

– Laki on syrjivä ja rasistinen. Tulen tekemään jatkossa sen puolesta töitä, että niin kutsuttujen statuksettomien saamelaisten asema paranee ja saamme rakennettua oman organisaation, Seppänen sanoo.

Rahoitus tulevalle organisaatiolle on hänen mukaansa jaettava saamelaiskäräjien budjetista.

Seppäsen mukaan Suomessa mukaan lukien Lappi kaikki kansalaiset ovat ensisijaisesti suomalaisia.

– Ketään ei saisi nostaa erityisasemaan esimerkiksi maankäytön suhteen. Lapissa kaikilla tulee olla tasavertaiset edellytykset esimerkiksi elinkeinojen harjoittamiseen, hän painottaa.

Saamelaiskuntien alueella pelätään, että maankäyttö vaikeutuu entisestään. Johanna Ojala-Niemelä

Lakia vastaan äänestäneen SDP:n Johanna Ojala-Niemelän mukaan saamelaisten kielen, kulttuurin ja elinkeinojen vaaliminen on tärkeää, ja puolueen myötävaikutuksella poroelinkeinoja on tuettu, poronhoitajien sijaisapu vakinaistettu ja esteaitoja rakennettu valtakunnan rajalle. Ojala-Niemelä jatkaa listaa Sajoksen rakentamisella, Siidan ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tukemisella sekä kielipesien rahoituksella.

– Tätä määrätietoista työtä on jatkettava, Ojala-Niemelä lisää.

Hänen mielestään vuoden 1995 saamelaiskäräjälaki oli kuitenkin uudistamisen tarpeessa, mutta lain ongelmana lienee se, että saamelaiskäräjät pelkää, että saamelaisiksi hakeutuu kantaväestön edustajia vesittäen alkuperäiskansan merkityksen. Hänen mielestään kolikon toinen puoli on kuitenkin ollut se, että saamelaisiksi itsensä identifioineet eivät ole syystä tai toisesta tulleet hyväksytyiksi saamelaisrekisteriin ja ovat oikeusturvakeinonaan joutuneet turvautumaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin.

– Kritisoin esityksessä kahta pykälää, joista toinen koski ns. lappalaispykälän poistamista. Tämän nojalla saamelaisiksi ei katsottaisi enää henkilöä, joka on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjaan. Uskon, että ongelmia seuraa, kun vaaliluetteloa ryhdytään nyt kokoamaan uudelleen.

Ojala-Niemelän mukaan palautetta asiantuntijakuulemisissa tuli runsaasti myös pykälästä 9.

– Saamelaiskuntien alueella pelätään, että maankäyttö vaikeutuu entisestään, ja kaikki kunnan elinvoimaa lisäävät dynaamiset kehittämishankkeet, kuten matkailu-, metsätalous- tai infrahankkeet torpataan sen nojalla.

Myös kuntien kaavoitusmonopolia tullaan mahdollisesti koettelemaan oikeudessa lain seurauksena, Ojala-Niemelä pohtii.