Paikallisuutiset

Alakylässä virtaavaan pikkujokeen suunnitellaan kunnostuksia: Kärsinyt kalataloudellisia vahinkoja enemmän kuin moni muu joki

Yli-Kerpuajoki, Ala-Kerpuajoki ja Tainiojoki ovat Kittilässä Alakylän ja Lohinivan välillä lännestä Ounasjokeen laskevia pikkujokia. Joet ovat sameavetisiä, ja niiden ennallistamista on arvioitu ensi kertaa vuosina 2023 ja 2024.

– Valittiin joet, koska valuma-alueiden ojitusprosentti on Ounasjoen alueella kaikista korkein. Joet ovat kärsineet kalataloudellisia vahinkoja enemmän kuin moni muu joki, kertoo ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ely-keskuksesta.

Huhtala oli yksi asiantuntijoista, jotka osallistuivat viime viikolla Alakylässä järjestettyyn pienvesien kunnostusiltaan. Huhtala sanoi, että Alakylän purot ovat olleet hyviä kalajokia. Hän kertoi, että varsinkin Tainiojoen kohtalo surettaa, niin tehokkaasti se on ojitettu.

Ojitusten lisäksi Lapin pienetkin joet ovat olleet uiton käytössä. Uittoväyliä on ollut yli 10 000 kilometriä, ja uomia on perattu kivistä vapaiksi 50—60-luvulla tehokkaasti. Perkausten vuoksi virta-alueilta ovat hävinneet tai selvästi vähentyneet taimenelle tarpeelliset suojapaikat, ravinnonhankinta-alueet ja lisääntymisalueet.

– Esimerkiksi Yli-Kerpuanjoella koskia ei ole kunnostettu uiton jälkeen. Kunnostustarpeita olisi ja valuma-alueella tarpeita töille, että ei tulisi lisää kuormitusta, Huhtala sanoi.

Soiden ennallistaminen on tärkeää, koska vesistöt tummuvat jokeen kulkeutuvan humuksen vuoksi. Uomaan on kertynyt hiekkaa, ja se on peittänyt ennen syviä suvantoja. Ojitusten vesistövaikutukset voivat jatkua vuosikymmeniä.

Tehkää tekin ukaasi, kuten kalatalousalue on tehnyt. Että olette tehneet tuhmuuksia ja tulkaa korjaamaan jälkiä. Jarmo Huhtala

Kolmesta joesta Yli-Kerpuajoki on suosituin virkistyskohde ja ensimmäisenä kunnostusjonossa. Tarvittavia kunnostustoimenpiteitä olisi Huhtalan mukaan hiekan poisto muun muassa imuruoppauksella ja luonnonmukaisilla kunnostusrakenteilla. Katselmus joella on tarkoitus pitää heinäkuussa, kun vedet laskevat.

Ounasjoen kalatalousalue on jo tilannut kolmen joen valuma-aluesuunnittelun esisuunnittelun.

– Tarkoituksena on etsiä alueilta hotspotteja, kohteita, missä kuormitus on luultavasti suurinta ja on tarpeen tehdä kunnostustoimenpiteitä.

Alakylän tilaisuudessa kerrottiin, että valtion rooli on vesistökunnostuksissa muuttunut enemmän neuvonantajaksi ja osarahoituksen järjestäjäksi. Tämän vuoksi kunnostamistöitä on viety paikallisten ihmisten — yhdistysten ja osakaskuntien harteille.

Vesistöillan yleisöstä todettiin, että varsinainen syntipukki jokien tilassa on Metsähallituksen puolella. Yli-Kerpuajoen valuma-alueen suoraan jokeen johtavat ojitukset on pääosin tehty valtion mailla.

Asiantuntijoiden mukaan Metsähallitus on asiassa kartalla.

– Heidän kanssaan on jo käyty jonkinnäköistä keskustelua. Uskon, että jos hanketoimintaa saadaan pyörimään, Metsähallituskin osittain kantaa kortensa kekoon, suunnittelija Mika-Matti Maisonvaara sanoi.

Hän lisäsi, että alue on puunkasvun kannalta heikkoa aluetta.

Huhtala sanoi, että tietoa ja ukaasia on toimitettu Metsähallitukselle. Ongelmana on samantyyppisten kohteiden valtava määrä ja rahoitus.

– Varmasti ennallistamisasetuksen myötä heidänkin täytyy tehdä soiden ennallistamisia — näissä kannattaa olla hereillä ja tarjota kohteita.

Yli-Kerpualla soiden ennallistamisen kustannusarvioksi on laskettu 889 500–1 779 000 euroa.

– Tehkää tekin ukaasi, kuten kalatalousalue on tehnyt. Että olette tehneet tuhmuuksia ja tulkaa korjaamaan jälkiä, Huhtala sanoi paikallisen jakokunnan väelle.

Alakylän tilaisuuden puuhamiehinä toimivat kalamiehet Samuel Rantajääskö ja Timo Lakkala.

– Tämä on teema, joka on Etelä- ja Keski-Suomessa ollut jo pidemmän aikaa tapetilla. Siellä ollaan meitä edellä pienvesien ja pienten jokien suhteen. On halua palauttaa muutoksista entiselleen, Lakkala sanoi.