Muualta Lapista

Aarninappu, hytyrypykkä ja rimpiryönikkä – Sallan kansallispuistosta löytyi vuorokaudessa 1348 eliölajia

Lajimäärä on Lapissa järjestettyjen Bioblitzien ennätys. Lajien bongaajat löysivät tieteelle kuvaamattoman valkohiipon ja viimeksi 1800-luvulla nähdyn pikkuresusammalen.

Sallan kansallispuistossa elokuussa järjestetyn Bioblitz-tapahtuman tulokset ovat valmistuneet. Tapahtuman tavoitteena oli löytää kansallispuiston alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta eliölajia. Lajijahtiin osallistuneet 29 asiantuntijaa ja harrastajaa löysivät yhteensä 1348 eliölajia, mikä on Lapissa järjestettyjen Bioblitzien ennätys, Metsähallitus kertoo tiedotteessa.

Metsähallituksen Luontopalveluiden järjestämään tapahtumaan osallistui monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita. Osaamista oli muun muassa putkilokasveista, sammalista, sienistä, jäkälistä, linnuista, kovakuoriaisista, kärpäsistä, sääskistä, vesiperhosista, nivelkärsäisistä ja muistakin hyönteisryhmistä.

Alustavat tulokset laskettiin heti tapahtuman jälkeen paikan päällä Sallassa. Jo silloin lajeja todettiin löytyneen noin 860. Asiantuntijat veivät osan lajinäytteistä mukanaan myöhemmin tunnistettavaksi. Eniten lajeja saatiin putkilokasveista (231 lajia), sammalista (225), kaksisiipisistä eli kärpäsistä ja sääskistä (224), kovakuoriaisista (172) ja sienistä (150).

– Tämä oli hyvin antoisa Bioblitz. Sallan kansallispuistosta aiemmin tuntemattomia lajejakin havaittiin peräti 608, iloitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.

Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 97 – eniten sammalista (24 lajia), jäkälistä (18), sienistä (16) ja linnuista (14), minkä lisäksi niitä oli putkilokasveissa, kovakuoriaisissa, perhosissa ja muissa hyönteisissä.

– 97 uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia on kaikkien aikojen Bioblitz-ennätys. Tämä selittyy monipuolisesti eri eliöryhmiä edustaneella asiantuntijajoukolla sekä Sallan kansallispuiston erikoislaatuisilla ja arvokkailla elinympäristöillä, joissa vaateliaat lajit pystyvät elämään, sanoo luonnonsuojelun asiantuntija Sampsa Malmberg.

Havaituissa uhanalaisissa lajeissa oli etenkin luonnontilaisten vanhojen metsien, lettosoiden, lähteikköjen, kalkkikallioiden sekä purojen ja norojen lajeja.

Erittäin uhanalaisia lajeja löytyi 10, vaarantuneita 24 ja silmälläpidettäviä 60. Jopa äärimmäisen uhanalaisia löytyi, kolme lajia: hitupihtisammal, pikkuresusammal ja heleäkinnassammal.

– Hienoimpia uusia löytöjä oli pikkuresusammal ( Fossombronia incurva ), joka on aiemmin tavattu Suomesta vain kerran, vuonna 1873 Helsingin Pasilasta, kommentoi sammaljahtiin osallistunut erikoistutkija Kati Pihlaja Turun yliopistosta.

– Hyönteisissä yllätti vain 0,65 millimetrin mittainen Ptiliolum spencei-ripsikuoriainen, jota ei ole havaittu Suomesta yli 70 vuoteen, sanoo Sampsa Malmberg.

– Sienikunnan hämmästyttävimpiä löytöjä oli tieteelle kuvaamaton valkohiippolaji, joka on kooltaan vain puolen senttimetrin mittainen, täydentää Kaisa Junninen.

Vaikka monenlaista löytyi, Junnisen mukaan on hyvä muistaa, että kaikkea ei lyhyessä 24 tunnin etsinnässä suinkaan löydetä, vaan havaitsemattakin jää valtavasti alueella elävää lajistoa, etenkin hyönteisiä.

– Esimerkiksi Suomen runsaslajisin eliöryhmä eli pistiäiset pitää sisällään yli 7000 suomalaista lajia, mutta näistä tavoitettiin tapahtumassa tuskin prosenttiakaan, muistuttaa Sampsa Malmberg.

Ensimmäinen Bioblitz järjestettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa, mistä idea on levinnyt ympäri maailmaa. Tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.

Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita ja harrastajia myös Metsähallituksen ulkopuolelta. Tähän mennessä lajeja on kartoitettu Sallan kansallispuisto n lisäksi Naantalin Pähkinäisten saarella sekä Saaristomeren, Pallas–Yllästunturin, Hossan, Kolin, Pyhä–Luoston, Liesjärven, Riisitunturin ja Nuuksion kansallispuistoissa.