Paikallisuutiset

Hukkakeron jytinä voi tuntua 70 kilometrin päässä

Puolustusvoimien massaräjäytysleirillä kasattiin tänä vuonna neljä paukkua, joista viimeisin mutta ei vähäisin räjähti maanantaina.

Seurukarkean laelle on kokoontunut väkeä kiikaroimaan kohti kaakossa häämöttävää Hukkakeroa. Puolustusvoimien logistiikkalaitos hävitti jälleen hallitusti vanhentuneita tai vioittuneita räjähteitä vuosittaisella massaräjäytysleirillä.

Katselupaikalla on pääasiassa räjähde- ja ampumatarvikealan ammattilaisia ja Puolustusvoimien työntekijöitä. Joinakin vuosina paikalla on ollut myös paljon mediaa. Viimeksi lehdistöä oli paikalla enemmän, kun Suomen oli hävitettävä Ottawan sopimuksen mukaisesti jalkaväkimiinat vuoteen 2016 mennessä. Kaikki räjäytettiin Hukkakerossa.

Tänä vuonna räjäytettävää oli vanhenevan materiaalin määrän vuoksi melko vähän, räjäytyspäiviä oli yhteensä neljä. Ensimmäinen panos laukaistiin perjantaina, viimeinen maanantaina.

Räjäytys näkyy hyvin kahdeksan kilometrin päähän Seurukarkeaan. Kirkkaan valopallon jälkeen vaaran laelta nousee tumma pölypilvi, joka kohoaa korkeaksi patsaaksi. Kova pamaus ja ääniaalto seuraavat puoli minuuttia näköhavainnon jälkeen. Hukkakerosta on esteetön näkymä tuntureille, joten posaus näkyy kauas. Tänä vuonna massaräjäytyksistä tuli yksi soitto Ylläkseltä, jossa oli tehty ääni- ja kuulohavainto räjähdyksestä. Oulun hätäkeskus on tietoinen Hukkakeron tapahtumista.

Katso video Hukkakeron räjäytyksestä maanantaina 21. elokuuta. Alussa kymmenen sekunnin lähtölaskenta. Visuaalista räjähdystä seuraa pamaus noin puolen minuutin jälkeen:

Video: Miika Sirkiä

Hukkakeron räjäytysten ympäristö- ja meluvaikutuksia seurataan tarkoin. Tutkija Markus Lehkonen on selvittänyt Hukkakeron melu-, paine- ja tärinävaikutuksia vuodesta 1992 saakka. Hän kertoo, että mittarit ovat havainneet räjäytyksistä johtunutta värinää yli 70 kilometrin päässä Hukkakerosta. Kittilän kirkonkylä ja Sirkka ovat linnuntietä noin 50 kilometrin päässä räjäytyspaikasta.

– Joskus ikkunat voivat helistä, jopa seinät vavahtaa, Lehkonen sanoo.

Lehkosella itselläänkin on kokemusta kovemmasta tärähdyksestä, kun hän oli räjäytysleirin tukikohdassa Tievassa.

– Timpurin saha tippui varaston seinältä. Ja se tippui suoraan anturin kaapelin päälle. Ei tullut mittaustulosta sillä kertaa, muuta kuin että oli se kova töräys, Lehkonen muistelee.

Jos räjäytyksestä epäillään tulleen vahinkoa, Lehkonen ja kumppanit tulevat kylään. Tällöin voidaan laatia vahingonkorvauslomakkeet ja sopia esimerkiksi tehtävistä mittauksista. Esimerkiksi toistakymmentä vuotta sitten Sodankylässä seinä vavahti niin, että kovaääninen tippui maahan.

Räjäytykset voivat aiheuttaa vahinkoa lähinnä huolimattomasti ripustetuille tavaroille tai heikkokuntoiselle rappaukselle — esimerkiksi ikivanhoille savupiipuille.

– Rakennusten yläosan joustavat materiaalit kestävät. Sokkelista mitatut heilahdusnopeudet ovat niin pieniä, että ne eivät voi aiheuttaa vahinkoa, Lehkonen sanoo.

Räjäytyksistä tiedotetaan suoraan Hanhimaan, Kiistalan ja Pokan kylien asukkaita, ja heille järjestetään tutustumistilaisuuksia.

Maanantain räjäytys aiheutti ainakin Seurukarkean havaintopaikalle leirin kovimman pamauksen. Äänen ja tärinän muodostumiseen vaikuttaa lähinnä vallitseva sää ja tuulensuunta.

Panoksen koko on aina suunnilleen sama. Räjähdysainetta on enimmillään vajaa 30 000 kiloa. Kokonaispaino voi olla lähes 100 000 kiloa, ja kaikki ladotaan rekasta räjäytyspaikalle ensin trukilla ja lopulta käsin. Jokainen panos on suunniteltu vuoden aikana tarkoin.

– Meiltä usein kysytyään, että mitä tuossa pilvessä on? Siinä on Hukkakeron pölyä. Osa metalleistakin höyrystyy 2000-6000 asteen lämmössä. Kierrätykseen menee tänäkin vuonna 300 000 kiloa metallia. Räjäytykset ovat kustannustehokas ja turvallinen tapa päästä eroon käytöstä poistetuista räjähteistä, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen tiedostuspäällikkö Juhani Kauppinen sanoo.

Leirin johtaja Leo Salmela kertoo, että tänä vuonna räjäytettiin muun muassa pioneeriräjähteitä, sytyttimiä, tykistökranaatteja ja pieni määrä telamiinoja. Hän sanoo, että Puolustusvoimilla on velvollisuus poistaa käytöstä räjähteet, että ne eivät seiso varastossa pitkiä aikoja.

– Hylkäyksiä tulee vuosien mittaan, kun materiaali vanhenee tai määräaikaistarkastuksissa todetaan, että materiaali ei ole käyttökelpoista enää.

Esimerkiksi Ukrainaan käytöstä poistettuja räjähteitä ei voi toimittaa. Salmela sanoo, että niistä olisi käyttäjälle enemmän haittaa kuin sodan toiselle osapuolelle. Asejärjestelmät eivät myöskään välttämättä ole yhteensopivia.

Massaräjäytysleiri järjestettiin 34:nnen kerran. Räjäytyspaikan koko on yhdeksän hehtaaria ja alue on aidattu kilometrin säteellä.

Alueella tehdään säännöllistä näytteenottoa. Esimerkiksi Rourajoen vedestä ei ole löytynyt räjäytysainejäämiä. Myös esimerkiksi mustikoita tutkitaan, ja ne on todetty täysin syömäkelpoisiksi.

Leirillä oli tänä vuonna 31 työntekijää. Heistä vapaaehtoisena mukaan ilmoittautuneita räjähdetyöntekijöitä oli 12.

Katso myös Puolustusvoimien tänä kesänä valmistunut video Massaräjäytysleiristä. Videon erikoiskuvat räjäytyksestä on sosiaalisesta mediasta tutun Pommijätkät-ryhmän toteuttamaa: