Paikallisuutiset

Muonion perusopetuksen uusi rehtori Jonne Lehto haluaa panostaa positiiviseen ilmapiiriin

Uusi rehtori kuuluttaa myös huoltajien vastuuta lasten sosiaalisen median käytössä.

– Tästä koulusta, sen oppilaista ja henkilökunnasta jäi hyvät fiilikset, kertoo Muonion perusopetuksen uusi rehtori Jonne Lehto.

Lehto toimi viime vuoden keväänä erityisluokanopettajan sijaisena Muoniossa muutaman kuukauden ja toivoi joku päivä vielä palaavansa. Tähän tuli harvinaisen pian mahdollisuus rehtorin paikan avautuessa.

Lehto on Kotkasta kotoisin, mutta teki eritysluokanopettajan töitä Kaarinassa pitkään, kunnes opinto- ja virkavapaan aikana saapui pohjoiseen ja teki sijaisuuksia muun muassa Ylläsjärvellä, Äkäslompolossa, Kolarissa – ja Muoniossa.

– Olin täällä (Muoniossa) vähän pidempään ja pääsin tähän kouluun enemmän kiinni. Suoritettuani opetushallinnon tutkinnon opintovapaan aikana halusin saada työkokemusta hallinnon puolelta ja siitä syystä suuntasin välillä takaisin etelään.

Rehtorin urapolulle halunnut Lehto käväisi kahden pohjoisessa vietetyn vuoden jälkeen vielä vuoden Kaarinassa hakemassa kokemusta apulaisrehtorina, kunnes haki rehtorin paikkaa Muoniosta. Ja sai sen.

Viimevuosina Muonion yhtenäiskoulussa on ilmennyt useita kiusaamistapauksia. Mitä toimenpiteitä uusi rehtori aikoo esittää kiusaamisen kitkemiseksi?

Lehto haluaa panostaa ennaltaehkäisyyn, ja konkreettisiin toimenpiteisiin kuuluu muun muassa oppilaille noin kolme kertaa vuodessa teetettävä kysely, jossa kartoitetaan heidän kokemuksiaan muun muassa kiusaamisesta, hyvinvoinnista, osallisuuden kokemuksista sekä yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta.

– Mielestäni on tärkeää, että yhteisölliseen hyvinvointiin liittyvät teemat nousevat konkreettisesti ja yhdenvertaisesti jokaisen oppilaan omista kokemuksista.

–Tutkimusten mukaan suurin osa kiusaamisesta tapahtuu sosiaalisessa mediassa ja välitunneilla. Välituntien toimintaan on kouluissa helpompi puuttua, mutta some-kiusaamiseen puuttumisessa korostuu myös tiivis ja hyvä yhteistyö huoltajien kanssa, Lehto painottaa.

Vaikka sosiaalisen median palveluilla on vähintään 13 vuoden ikäraja, on moni alakouluikäinen kokenut tai todistanut kiusaamista sosiaalisessa mediassa ja varsinkin vapaa-ajalla.

– Tämä on valtakunnallinen haaste, jossa edistysaskeleiden ottaminen edellyttääkin mielestäni juuri hyvää yhteistyötä huoltajien kanssa oppilaiden ohjauksen ja perehdytyksen ohella. Koulun ilmapiirillä voidaan myös ennaltaehkäistä kaikenlaista kiusaamista.

– Jos minun on lähtökohtaisesti hyvä olla, minulle tuskin tulee tarvetta astua toisen päälle ollakseni ylempänä. Uskon, että hyvä ja yhdenvertainen yhteishenki heijastuu myös siihen, mitä tapahtuu vapaa-ajalla.

Lapset ja nuoret imevät vaikutteita toisiltaan, mutta myös ympärillään olevilta aikuisilta. Aikuisten roolimalli korostuu myös some-käyttäytymisessä, jota varsinkin nuoret seuraavat. Kiusaamista on sosiaalisessa mediassa aikuistenkin kesken valitettavan paljon.

Lehto toivookin, että saataisiin yhdessä luotua sellaiset raamit ja toimintakulttuuri, mihin kaikki pystyisivät sitoutumaan. Epävarmuus siitä, millaista toimintaa odotetaan, luo herkästi rauhattomuutta. Rauhallinen ilmapiiri ja selkeät toimintatavat luodaan säännöillä, jotka on yhdessä sovittu lasten, nuorten ja työntekijöiden kesken, ja kaikkien on niihin helppo sitoutua.

– Huonosti voivat lapset ja nuoret kuormittavat aikuisia ja päinvastoin, kun taas hyvinvoivat oppilaat luovat ilmapiiriä, jossa aikuisten on helppo heidät kohdata, Lehto sanoo.