Paikallisuutiset

Arviointimenettelyyn joutuminen ei tullut yllätyksenä Lapin hyvinvointialueen päättäjille

”Meillä on semmoinen tunne, että meidän tilannettamme ei täysin valtiovallan puolelta tunnisteta”, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa sanoo.

Valtiovarainministeriö on päättänyt käynnistää Lapin hyvinvointialueella arviointimenettelyn. Perusteena ovat hyvinvointialueen talouden haasteet. Arviointimenettely aloitetaan myös Itä-Uudenmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla.

– Menettelyssä arviointiryhmä käy läpi, onko alueella tehty kaikki tarvittavat toimet talouden tervehdyttämiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen sanoi valtiovarainministeriön tiistaina julkaisemassa tiedotteessa.

Valtiovarainministeriö asettama arviointiryhmä tekee ehdotukset tarvittavista toimista. Ryhmä nimetään elokuun lopulla, ja sen on määrä saada työnsä päätökseen kesän 2026 alussa.

Arviointimenettely rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa. Hyvinvointialue ei voi arviointimenettelyn aikana tehdä päätöksiä, joilla olisi merkittäviä, pitkäaikaisia vaikutuksia hyvinvointialueen talouteen tai jotka olisivat arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten vastaisia.

Arviointiryhmä ottaa työssään kantaa aluejakoselvityksen käynnistämiseen, mutta mahdollinen aluejakoselvitys on arviointimenettelystä erillinen prosessi, jonka käynnistämisestä valtiovarainministeriö päättää tarvittaessa erikseen, kun arviointiryhmän työ on päättynyt. Aluejakoselvityksessä arvioidaan sitä, olisiko hyvinvointialueiden yhdistämisestä apua hyvinvointialueen haasteisiin.

Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia. Jari Jokela

– Monilla on varmasti mielikuva, että arviointimenettely tarkoittaisi Lapin hyvinvointialueen yhdistämistä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Mutta arviointimenettely ei ole sama asia kuin aluejakoselvitys, Lapin hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela totesi tiistaina.

Lapin hyvinvointialue kommentoi arviointimenettelyn käynnistämistä tuoreeltaan tiedotteella, ja se järjesti aiheesta myös tiedotustilaisuuden medialle.

Arviointimenettelyyn päätyminen ei tullut Lapin aluepäättäjille yllätyksenä.

– Sinänsä ei ole yllättävää, että olemme arviointimenettelyssä, sen verran syvää meidän taloutemme kyykkääminen on tässä alkuvaiheessa ollut, aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa sanoi puhuessaan tiedotusvälineille.

Hyvinvointialue painottaa viestinnässään sitä, ettei arviointimenettelyä ole käynnistetty toiminnallisista vaan taloudellisista syistä. Toiminnallisia syitä voisivat olla esimerkiksi laadun, turvallisuuden tai henkilöstön riittävyyden vaarantuminen.

– Olemme saaneet järjestettyä lakisääteiset palvelut. Näissä kriteereissä meillä ei ole ollut merkittäviä ongelmia, hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela sanoi.

Lain mukaan hyvinvointialueiden tulisi kattaa alkuvuosien alijäämät viimeistään jo ensi vuonna, mutta Lapin aluevaltuusto linjasi joulukuussa, että Lappi pyrkii kattamaan ne vasta vuoteen 2030 mennessä.

– On tullut varsin selväksi, että valtiovalta ei ole valmis antamaan näin pitkää lisäaikaa alkuvuosina kertyneiden isojen alijäämien kattamiseen muuten kuin arviointimenettelyn kautta.

Lapin hyvinvointialueen alijäämä on noin 180 miljoonaa euroa eli yli tuhat euroa asukasta kohden.

Suurin haaste Lapin hyvinvointialueen rahoituksen riittävyydelle on niin sanottu siirtymätasaus, jolla valtio leikkaa Lapin rahoitusta vuosittain. Noin 60 prosenttia hyvinvointialueen alijäämästä johtuu siirtymätasauksesta.

Käytännössä siirtymätasaus tarkoittaa sitä, että Lappi joutuu järjestämään sote- ja pelastuspalvelunsa joka vuosi noin 50 miljoonaa pienemmällä rahoituksella kuin mitä lakiin kirjattu laskennallinen rahoituspohja eli esimerkiksi alueen sairastavuus edellyttäisi. Hyvinvointialue on jo pitkään kritisoinut siirtymätasausta ja vaatinut rahoituslain uudistamista.

– Ilman siirtymätasausta meillä on suurin piirtein semmoinen rahoitus, jota me palveluihin tarvitsemme, ja meillä on täysi mahdollisuus ja valmius kattaa alijäämät, jos siirtymätasauksesta aiheutuvaa alijäämää ei oteta lukuun, Jokela sanoi.

Sitä, kuinka pitkälle valtiovallan ohjaus ulottuu, ei tiedetä, koska prosessi on uusi. Timo Peisa

Siirtymätasaus johtuu hyvinvointialueen mukaan siitä, että osa Lapin kunnista on ilmoittanut käyttäneensä sote- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin palvelutarve edellyttäisi. Osa on saanut hoidettua palvelunsa kustannustehokkaasti, mutta paikoitellen Lapissa on ollut myös merkittäviä puutteita lakisääteisten velvoitteiden noudattamisessa. Nyt siirtymätasaus kurittaa taloutta, ja toisaalta kertynyt hoitovelka lisää palveluntarvetta.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että lakisääteisessä aikataulussa katetaan se taseessa olevasta alijäämästä, joka laskennallisesti muodostuu muusta kuin siirtymätasauksesta.

– Tämä tavoite on edelleen realistinen, Jokela arvioi.

Aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa suhtautuu arviointimenettelyyn rauhallisin mielin muttei huolettomasti.

– Tilanne on hyvin merkittävä hyvinvointialueen hallinnon kannalta. Tämä rajaa selvästi hyvinvointialueen päätäntävaltaa. Sitä, kuinka pitkälle valtiovallan ohjaus ulottuu, ei tiedetä, koska prosessi on uusi, hän sanoi.

Peisa toivoo, että arviointimenettelyn aikana valtio ottaa entistä paremmin huomioon Lapin rahoituksen ja alueen erityispiirteet. Hän sanoi aluepäättäjien kantavan huolta etenkin siitä, että palveluverkko säilyy Lapissa suunnilleen nykyisellään. Keskittäminen, jota valtakunnallisesti on tehty, ei Lapin olosuhteissa tunnu palvelujen eikä talouden kannalta järkevältä.

– Meillä on semmoinen tunne, että meidän tilannettamme ei täysin valtiovallan puolelta tunnisteta.