Paikallisuutiset

Uusi podcast alkaa! Enkelikylä Angeli lisää Antti Hanhivaaran katoamisen mystisyyttä

Kalmalahti-podcast ilmestyy perjantaisin.

Ivalolaisen Antti Hanhivaaran katoaminen syksyllä 2006 on yksi tunnetuimpia suomalaisia katoamistarinoita. Miksi juuri se on noussut koko kansan tietoisuuteen, vaikka moni muu katoamistapaus on painunut unholaan?

Inarilainen-paikallislehden päätoimittaja Jaakko Peltomaa pohtii, että osaltaan voi olla kyse samasta asiasta kuin Inarin väkimäärän lisääntymisessä eli Lapin vetovoimasta ja taiasta. Alue ja sen erämaa kiinnostavat.

Toisaalta kyse voi olla juuri siitä, että katoaminen liitetään Angelin kylään.

– Kylä on valtavan pieni ja syrjäinen. Siitä voi ajaa ohi ilman että huomaa edes kylällä käyneensä. Taloja on vain neljä tai viisi, muutama mökki ja lakkautettu rajavartiolaitos.

Mystiikkaa voi lisätä myös se, että kylän saamenkielinen nimi tarkoittaa enkeliä. Toisaalta takavuosina muun muassa Angelin tytöt joikasivat kylää musiikkimaineeseen.

Joka tapauksessa kylä on saanut Hanhivaaran katoamisesta tietynlaisen synkän maineen.

– Jos joku paikallinen harkitsee mökin ostoa vaikkapa Sevettijärven ja Angelin väliltä, hän päätyy todennäköisesti Sevettijärvelle, Angelin maine on synkkä.

Jaakko Peltomaa korostaa, että kylä on niin syrjäinen, että kukaan ei myöskään eksy sinne sattumalta. Pitää olla erikseen asiaa, että sinne tulee lähdettyä.

– Ei siellä ole kauppaa, kahvilaa tai huoltoasemaa. Matkaa Ivalon keskustasta tulee sinne yli 120 kilometriä ja Karigasniemeltä kuutisenkymmentä.

Miten niin syrjäisellä seudulla oli yhtäkkiä väkeä kuin Helsingissä Mannerheimintiellä?

21-vuotiaan Antti Hanhivaaran katoamisillan tapahtumat alkavat hänen asunnoltaan Ivalon keskustasta 13. lokakuuta 2006. Iltaa istutaan ensin isommalla porukalla hänen kämpillään. Metelistä tulee huomautuksia naapurilta, osa seurueesta poistuu. Lopulta Anttikin päättää lähteä kaverinsa kanssa kotibileisiin Karigasniemelle. Sinne on matkaa yli sata kilometriä.

Ajokunnosta ei ole julkisesti kerrottu, mutta todennäköisesi promilleja on voinut olla myös kuljettajalla, kuka se sitten lieneekin. Karigasniemelle on saavuttu lauantaina aamuyöstä ja sieltä on hetken päästä jatkettu nuoren miehen ja naisen kanssa Antin autolla Angeliin näiden majapaikkaan.

Jotkut ovat sitä mieltä, että Antti ei koskaan olisi Angeliin edes päätynyt, mutta poliisin mukaan on. Näin on kertonut myös mukana ollut kaveri.

Paikalla olleiden mukaan parin tunnin Angelissa seurueen kanssa oltuaan Antti on halunnut lähteä kotimatkalle. Koska Ivalosta mukaan lähtenyt kaveri ei tullut kyytiin, Antin on kerrottu lähteneen rälläämään autollaan läheiselle sorakuopalle.

Tämän ajelun seurauksena auto olisi mennyt ajokelvottomaksi, toinen kaveri hankkinut itselleen kyydin ja Antin olisi nähty kävelevän metsään.

Jaakko Peltomaata on kaikki nämä vuodet askarruttanut parikin asiaa.

– Sitä me aina toimituksen kahvipöydässä pohdittiin ja vieläkin mietin, että miten niin syrjäisellä seudulla oli yhtäkkiä väkeä kuin Helsingissä Mannerheimintiellä. Siellä oli useampia autoja, joista Antti oli nähty, ja metsätöissä miehiä, jotka näkivät hänen menevän metsään. Useampi teki havaintoja näistä nuorista miehistä, hän pohtii.

Toinen asia, jota toimituksessakin ihmeteltiin, oli Antin auton huono kunto. Sen renkaat oli ajettu aivan riekaleiksi vanteita myöden.

– Missä sillä oikein oli rällätty. Oliko se poika itse sillä ajanut vai oliko se jonkinlaista lavastusta tai hämäystä koko autohomma, Peltomaa miettii.

Muun muassa Antin vanhemmat ovat olleet sitä mieltä, että silmäteräänsä, autoa, Antti ei olisi siihen kuntoon rikkonut, eikä hänellä ollut syytä kadota erämaahan.

Hehän olivat aivan maitopartaisia nuoria. Tuntuu, että tiukassa kuulustelussa he olisivat voineet kertoa enemmän.

Ensimmäisen kerran Antti Hanhivaaran katoaminen tuli paikallislehden toimituksen tietoon, kun sukulaiset laittoivat hänestä katoamisilmoituksen lehteen.

– Silloinhan ei mitään nettiä tai somea ollut eli ainoa keino oli etsintäkuuluttaa lehdessä. Postikortin kokoinen ilmoitus, jossa oli Antin kuva, oli jotenkin lohduton. Serkut siinä pyysivät, että mitä ikinä onkin tapahtunut, Antti ottaisi heihin yhteyttä, Jaakko Peltomaa muistelee.

Sen jälkeen lehteen alettiin tehdä juttuja poliisin tiedotteiden pohjalta. Paljon siteerattiin iltapäivälehdistöä ja rikoslehti Alibia.

– Meillä päätoimittaja Markku Arvelin keskittyi tapahtumaan enemmän. Hän taisi käydä katsomassa tapahtumapaikkojakin siellä Angelissa.

Myös sitä toimittajat pohtivat, miten oli mahdollista, ettei kukaan nuorista tiennyt enempää Antin katoamisesta.

– Hehän olivat aivan maitopartaisia nuoria. Tuntuu, että tiukassa kuulustelussa he olisivat voineet kertoa enemmän. Paljonhan poliisia kritisoitiin julkisestikin ja Antin omaiset olivat tyytymättömiä tutkintaan, Peltomaa muistelee.

Nyt tuntuu kuin asia olisi paikallisilta unohtunut.

Tapauksessa ei esimerkiksi koskaan ole epäilty rikosta, vaan on tutkittu vain katoamista. Jaakko Peltomaa on näin parinkymmenen vuoden jälkeen vakuuttunut, että joku tietää enemmän kuin kertoo.

– Kyllähän täällä paikkakunnalla tiettyjä huhuja oli, mutta nyt tuntuu kuin asia olisi paikallisilta unohtunut. Joskus Angelin yhteydessä tapaus tulee esille ja sitä päivitellään.

Antin seurassa olleista nuorista osa asuu yhä Ivalossa ja luonnollisesti paikallislehden päätoimittaja, joka on paikkakunnalta kotoisin, tuntee ihmisiä monessa polvessa.

– Esimerkiksi Antin mummun kanssa tätä muiden asioiden haastattelun yhteydessä pohdittiin.

Hanhivaaran katoaminen on saanut myös varsinaissuomalaisen kirjailija Linda Rantasen luomaan siitä faktapohjaisen fiktion Minne Jumala ei näe. Siinä katoamisen ympärillä on lasten sieppauksista kertova kehyskertomus.

Jaakko Peltomaan mukaan tällaiselle kertomukselle ei ole mitään totuuspohjaa Inarista, mutta tiettyjä aineksia hän kirjasta tunnistaa ja uskoo todeksi.

– Esimerkiksi henkiöitä sieltä on helppo yhdistää oikeisiin henkilöihin.

Kirjassa Antti Hanhivaaran ruumis löytyy lopulta suosta Karigasniemeltä. Onko näin todellisuudessa, sitä ei voi tietää.

Sitä epäilen, että jos ruumis on luonnossa, löytyykö siitä enää juuri mitään.

Tappo rikoksena vanhenee 20 vuodessa. Ehkäpä kahden vuoden päästä kun tuo määräaika tulee täyteen, joku paljastaa tietonsa ja tarina saa sinettinsä.

– Sitä epäilen, että jos ruumis on luonnossa, löytyykö siitä enää juuri mitään. Nuori, hento kaveri, hänestä ei ehkä paljon ole jäljellä.

Hurjia huhujakin Antin kohtalosta liikkui. Jonkun mukaan hän on mennyt Norjan kautta merille ja lastaa hiiliä jossain laivassa. Toisen tarinan mukaan ruumis on hävitetty jätteiden sekaan ”moolokkiin”.

Aiemmin Ivalosta katosi myös naparetkeilijä Dominick Arduin, jonka on epäilty vaihtaneen henkilöllisyyttä ja elelevän uuden henkilöllisyyden turvin jossain päin maailmaa.

– Hän oli kosmopoliitti, joka oli ennenkin tehnyt vastaavaa. Hänen kohdallaan sellainen voi ollakin mahdollista, mutta ei Antin kohdalla. Näin me toimituksessa pohdimme jo silloin tuoreeltaan, Jaakko Peltomaa sanoo.

Kuuntele podcast täältä: