Ihmiset 

Metsästys on monipuolisesti terveyttä edistävä harrastus, muistuttaa Jari Makkonen – alkaneeseen hirvijahtiin hän toivoo Muoniossa malttia

Syksyn huippusesongissa kaikkien tulee ottaa maastossa toiset huomioon, Muonion riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ohjeistaa.

Metsästäjän vuoden paras aika on käsillä. Myös muoniolaisen Jari Makkosen syyskuu on alkanut parin viikon metsästyslomalla. Makkosen oma metsästäminen keskittyy tätä nykyä hirviin.

Kaudessa tärkeintä ei ole hirvien kaataminen.

– Saalista tulee, jos tulee. Pääsee tuulettumaan, mettälle ja olemaan kavereitten kanssa, Muonion riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Makkonen iloitsee.

Nyt myös testataan, onko kesän aikana saanut kerättyä tarpeeksi kuntoa kävellä metsällä pitkiä, pisimmillään 10–20 kilometrin päivämatkoja.

Metsästys on erittäin monipuolinen harrastus, ja sitä sanomaa Jari Makkonen haluaa välittää. Metsästys liikuttaa ihmisiä, ja ihmisten on hyvä harrastaa yhdessä. Muoniossa hirvenmetsästys liikuttaa eniten, Makkonen tietää.

– Se on sosiaalista ja fyysistä, mie olen aina sanonu, että se on kansanterveydellisesti hyvä harrastus.

Metsästysharrastukseen voi kuulua paljon muutakin kuin metsällä käyminen. Makkonen tekee Riistanhoitoyhdistyksessä riistanhoitotyötä ympäri vuoden. Riistanhoitoyhdistys muun muassa seuraa kantoja ja tekee Luonnonvarakeskukselle kolmiolaskentoja, suunnittelee ja toteuttaa pienpetopyyntiä, esimerkiksi supikoirien loukuttamista, ja toimii poliisille ja pelastuslaitokselle suurriistavirka-apuna. Yleisin tilanne, jossa apua tarvitaan, on kolari ja loukkaantuneen eläimen jäljestäminen.

Muoniossa suurriistavirka-avun yhteyshenkilöiksi on tällä hetkellä nimetty Makkosen lisäksi yhdeksän riistanhoitoyhdistyksen jäsentä.

Kyllä se on koko syksyn ajan, ko meän pittää se muistaa, että mettällä on yhtä aikaa kaikki. Niille, jotka ei metsästä, sanoisin, että laittakaa huomioväriä päälle, että teät huomataan.

Jari Makkonen on ollut mukana reilut kymmenen vuotta Muonion riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa, joista puheenjohtajana seitsemän vuotta. Viime vuosina yhdistyksessä on panostettu nuoriin, ja panostus jatkuvuuteen kantaa mukavasti hedelmää.

– On uusia saatu mukaan. Tässäkin harrastuksessa varmasti tuo yläasteaika on monesti ratkaiseva, että saadaanko kipinä sytytettyä vai suuntautuuko mielenkiinto jonnekin muualle.

Muoniossa metsästys kiinnostaa Makkosen mukaan melko tasapuolisesti sekä poikia että tyttöjä. Tyypillistä on, että metsästystä harrastetaan perheessä yhdessä. Jos vanhemmat metsästävät, lapsikin on altis innostumaan.

10–16-vuotiaille suunnattuja Metsästäjäliiton Metso-leirejä järjestetään Muoniossa joka kesä. Leirillä voi suorittaa metsästäjäntutkinnon, ja niille voi tulla ilman aiempaa kokemusta metsästämisestä.

Tänä vuonna olen ilmaissut, että nyt pitää olla malttia. Jokainen vastaa oman alueensa kestävästä pyynnistä.

Syksyn jahtikaudella luonnossa ovat yhtä aikaa monet ryhmät: metsästäjät, retkeilijät, marjastajat, sienestäjät. Paikallisten lisäksi siellä ovat ruskamatkailijat. Luontoon mahtuvat kaikki, mutta varovaisuus ja viestintä pitää muistaa, Makkonen sanoo.

– Kyllä se on koko syksyn ajan, ko meän pittää se muistaa, että mettällä on yhtä aikaa kaikki. Niille, jotka ei metsästä, sanoisin, että laittakaa huomioväriä päälle, että teät huomataan. Turvallisuus on ykkösasia eikä sitä koskaan painota liikaa.

Myös hirviseurojen välinen viestintä on tärkeää, kun toimitaan lähekkäisillä mailla.

– Seurat on nykyään enenevissä määrin yhteyksissä toisiin. Olen mie sitä sanonu, että olkaa yhteyksissä, se ei ole keltään pois.

Makkonen itse hirvestää Muonion Erämiehissä, joka tänä vuonna täyttää 70 vuotta. Tasavuosia juhlitaan syksyn peijaisissa.

Ei ole semmosta systemaattista karhunpyyntiä. Tietenki valmiutta on, jos sattuu kohille ja lupia on jälellä.

Lajeista liikuttavimman, hirven metsästyskausi alkoi sunnuntaina. Tiistaihin mennessä Muoniossa oli kaatunut jo joitakin hirviä: Muonion yhteisluvassa olevista seuroista oli ilmoitettu käytettyjen lupien määräksi viisi. Muoniossa suurin osa seuroista aloittaa pyynnin heti syyskuun alussa.

Muoniossa hirven lupamäärät pienenivät jonkin verran viimevuotisesta. Muoniossa lupia on tänä vuonna 97, kun niitä viime vuonna oli 105. Kolarissa lupia on enemmän: tänä vuonna 121, 29 lupaa enemmän kuin viime vuonna.

Hirvikannat ovat Muoniossakin notkahtaneet, ja nyt kanta pitäisi saada nousuun. Ei haittaisi, jos kaikkia lupamäärään oikeuttavia hirviä ei kaadettaisi. Viime vuonna kaatoprosentti jäi alle viidenkymmenen. Sen taustalla oli ainakin aikainen lumen tulo.

– Tänä vuonna olen ilmaissut, että nyt pitää olla malttia. Jokainen vastaa oman alueensa kestävästä pyynnistä, Makkonen sanoo.

Aika on sellainen, että peijaishirven kaataminen riittää jo monelle seuralle, Makkonen tiivistää.

Joskus hirviporukat osallistuvat myös karhunpyyntiin sellaisen vastaan sattuessa. Makkosen mukaan Muoniossa ei ole merkittävää kulttuuria karhunpyyntiin.

– Ei ole semmosta systemaattista karhunpyyntiä. Tietenki valmiutta on, jos sattuu kohille ja lupia on jälellä.

Metsäkanalintujen kannat ovat olleet laskussa koko maassa, myös Lapissa, mutta alueellista vaihtelua on meilläkin paljon. Makkosen mukaan Muonion maalintukannat alkavat olla elpymään päin.

Muoniossa vesilintujen pyyntiharrastus on Makkosen mukaan hiipunut takavuosista. Myös vesilintukannat ovat taantuneet koko Suomen laajuisesti. Riistakeskus kehottaa kohdentamaan pyynnin runsaslukuisiin sorsalajeihin, kuten sinisorsaan, taviin ja telkkään.

Jari Makkosen metsäinto lähti pyynnistä isän kanssa Etelä-Karjalan Parikkalassa, missä hän kävi jänis- ja hirvimetsällä. Muoniossa Makkonen on asunut 16-vuotiaasta asti.

– Mie tulin Muonioon yksin, alun perin hiihtämään muutamaksi vuodeksi.

Työurallaan Makkonen on tehnyt myyntitöitä. Hän työskenteli pitkään Kolströmilla ja viime vuodet Muonion rakennnustarvikkeessa. Vapaa-aikansa Makkonen käyttää yhdistyksissä ja luottamustehtävissä.

– Tässä kun molemmat lapsetkin on jo niin isoja, niin nythän mulla on aikaa, Makkonen naurahtaa.

Vanhempi tytär opiskelee jo ammattikorkeakoulussa, toinen tytär kirjoitti ylioppilaaksi keväällä ja viettää nyt välivuotta.

Makkosen tehtävien lista on pitkä: keskustan valtuustoryhmän varavaltuutettu, kunnanhallituksen varajäsen, sivistyslautakunnan jäsen. Vastikään Makkonen valittiin Keskustan Peräpohjolan piirin varapuheenjohtajaksi. Makkonen on mukana monessa, koska hän haluaa saada aikaan myönteistä kehitystä, yhteistä hyvää.

– Yhteisöllisyys on se juttu, se miksi mie haluan tehä näitä. Näkkee niitä onnistumisia.

Makkonen on monesta kiinnostunut, ja haluaa oppia. Äänestä kuultaa innostus.

– Mitä enempi sie perkaat jotakin asiaa, sitä enempi se kiinnostaa. Sitä tajuaa enempi, ja pääsee sisäle kokonaisuuksista.

Juttua muokattu 4.9. kello 10.45. Lisätty siihen liittyvät asiasanat.