Paikallisuutiset

Kittiläläiset Milla Pahajoki ja Ari Järvenpää viettävät hääpäivää joka neljäs vuosi

Karkauspäivää tarvitaan, jotta vuodenajat ja kalenteri pysyvät samassa tahdissa.

Kittiläläiset Milla Pahajoki ja Ari Järvenpää ovat olleet naimisissa pian kahdeksan vuotta mutta viettävät vasta toista hääpäiväänsä. He menivät naimisiin karkauspäivänä vuonna 2016.

– Olin puhunut naimisiin menosta jo aiemmin, mutta en saanut oikein vastakaikua, Järvenpää muistelee.

Hän päätti olla ottamatta asiasta paineita ja antaa Pahajoelle aikaa. Vuonna 2016 tämä oli valmis. Hän näki Kittilälehdessä jutun seurakunnan järjestämästä karkauspäivän häätapahtumasta ja ajatteli, että se voisi olla heille sopiva tapa avioitua.

– Jätin lehden auki siltä sivulta ja vähän vihjaisin, Pahajoki kertoo.

Järvenpää luki lehden kannesta kanteen muttei ymmärtänyt, mitä hänen olisi pitänyt löytää. Lopulta Pahajoen piti näyttää oikea juttu.

Vihkiminen tapahtui Kittilän kirkossa niin sanotusti nonstopina, eli sisään kirkkoon sai kävellä silloin, kun se itselle parhaiten sopi. Pahajoki ja Järvenpää sulkivat käsityöalan yrityksensä kolmelta, käväisivät kotona ja olivat kirkossa neljän maissa. Oli maanantai, ja Pahajoki meni illaksi opettamaan kansalaisopistoon tilkkutöitä.

Alusta asti on ollut helppo ja mukava olla. Ari on hyvä tyyppi. Milla Pahajoki

Ensimmäistä hääpäivää vuonna 2020 pari vietti yhtä arkisesti kuin vihkipäivääkin, eikä tälle vuodellekaan ole tiedossa suuria suunnitelmia. Järvenpää on aamusta iltaan töissä.

Pariskunta tapasi toisensa syksyllä 2002 Inarissa. Oululaislähtöinen Järvenpää muutti paikkakunnalle opiskelemaan saamenkäsityöalan artesaaniksi, ja Jyväskylästä lähtöisin oleva Pahajoki aloitti samassa oppilaitoksessa korukivi- ja jalometalliartesaaniopinnot.

– Ajatus oli, että kaksi vuotta opiskelen ja palaan Jyväskylään, Pahajoki kertoo.

Kun Pahajoki ja Järvenpää tutustuivat, he tykästyivät heti toisiinsa.

– Alusta asti on ollut helppo ja mukava olla. Ari on hyvä tyyppi, Pahajoki sanoo.

– Ajattelemme asioista paljon samalla tavalla. Jos esimerkiksi pitää jotakin päättää, se menee yksiin, Järvenpää sanoo.

Molemmat valmistuivat vuonna 2005, ja he jäivät Inariin, johon olivat jo pari vuotta aiemmin perustaneet yhteisen käsityöalan yrityksen, Ainutin. Vuonna 2010 pariskunta muutti yrityksineen Kittilään.

Tällä hetkellä Ainutia pyöritetään sivutoimisesti, sillä opetustyöt työllistävät molempia sekä kouluilla että kansalaisopistossa. Pahajoki suorittaa myös töidensä ohessa kasvatustieteen aineopintoja.

Vuonna 2019 pariskunnalle syntyi tytär Iina. Perheeseen kuuluvat myös lyhytkarvaiset saksanseisojat Pikku-Risto ja Monza.

Karkauspäivää vietetään 29. helmikuuta

Karkausvuonna helmikuussa on 28 päivän sijaan 29 päivää. Karkauspäivää tarvitaan, jotta kalenteri pysyy samassa tahdissa vuodenaikojen kanssa.

Maa ei kierrä auringon ympäri tasan 365 päivässä, vaan yhteen kierrokseen kuluu liki kuusi tuntia enemmän. Jos kalenteriin ei lisättäisi karkauspäiviä, neljän vuoden välein kertyisi yksi ylimääräinen vuorokausi. Ajan kuluessa tästä seuraisi se, etteivät vuodenajat ja kalenteri täsmää. Esimerkiksi 120 vuodessa eroa olisi noin kuukausi.

Alun perin karkauspäivä lisättiin kalenteriin joka neljäs vuosi, mutta keskimääräisestä vuodesta tulee silloin 11 minuuttia 14 sekuntia liian pitkä. Tämän vuoksi karkauspäiväsääntöön on lisätty lisäsääntö, jonka mukaan tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain, jos ne ovat jaollisia luvulla 400. Esimerkiksi vuosi 2000 oli karkausvuosi mutta 2100 ei ole.

Karkauspäivää vietetään helmikuussa, koska helmikuu oli vanhan roomalaisen käytännön mukaan vuoden viimeinen kuukausi.

Karkauspäivää vietettiin Suomessa aiemmin virallisesti 24. päivä helmikuuta. Ensimmäisen kerran se merkittiin almanakkoihin 29:nnelle päivälle vuonna 2000.

Lähde: Yliopiston Almanakkatoimisto.