Paikallisuutiset
Elämäntaparemontin tehnyt tuore maailmanmestari Markku Jauhojärvi: "Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa liikkua”
Lääkärin sanat pysäyttivät huonokuntoisen miehen, ja hän hankki sukset.
Tämä ei ole ihan tavallinen tarina maailmanmestarista.
Markku Jauhojärvi on kyllä hiihtosukua, ja jo pienenä poikana hän hiihti, nuoruudessaan numerolappu rinnassaankin, mutta sitten liikkuminen jäi. Tauko oli pitkänpuoleinen. Niin pitkä, että lääkärikin huolestui.
– Hän sanoi, että elämäntapaa pitäisi muuttaa, muuten edessä saattaa olla aika lyhyt latu, Jauhojärvi muistelee pysäyttävää viestiä varhaiskuntoutuksessa Siilinjärvellä.
Oli vuosi 1989 ja Jauhojärvi oli 39-vuotias. Hän painoi melkein sata kiloa, kolesteroliarvot olivat korkeat ja keho tuntui jäykältä.
Jauhojärvi palasi kotiin ja mietti asiaa. Hän totesi, että kaikki on itsestä kiinni. Hän karsi ruokavaliostaan näkyvän rasvan ja hankki sukset.
Pikkuhiljaa kunto kasvoi, ja Jauhojärvi löysi itsensä kyläkisoista, joita pienet seurat ahkerasti lähiseudulla järjestivät. Harrastuksen viedessä mennessään ympyrät alkoivat kasvaa, ja ensimmäisiin veteraanien MM-kisoihinsa hän osallistui vuonna 2000 Kiirunassa.
Nyt hän on 73-vuotias ja tuore maailmanmestari. Hän hiihti viestikultaa voittaneessa joukkueessa viime viikolla Vuokatissa.
Pitää aina tähdätä johonkin, muuten laiskistuu. Markku Jauhojärvi
Jauhojärvi urakoi kultaviestissä kolmannen osuuden. Se meni hänen mukaansa viidentoista asteen pakkasesta ja kylmästä viimasta huolimatta ”kuin elokuvissa”. Edellisen päivän karsintakisasta jäi kuitenkin paljonkin hampaankoloon. Kisaa jouduttiin siirtämään ja lyhentämään kylmän sään vuoksi, ja lopulta viiden kilometrin vapaan kisa hiihdettiin liki parinkymmenen asteen pakkasessa.
– Rajuimpia hiihtoja elämässäni, Jauhojärvi sanoo ja kertaa matkaa, jolle hän ilman ranking-sijoitusta pääsi lähtemään viimeisten joukossa.
Ensimmäisessä nousussa Jauhojärvi paransi sijoitustaan roimasti mutta sotkeentui alamäessä suksistaan toisen hiihtäjän kanssa, kaatui ja oli jälleen viimeisenä. Lasse Virenin ajatteleminen sisuunnutti ylös ja jatkamaan.
Jauhojärvi tiesi, että mitalisijat olivat jo mennyttä, mutta mielessä väikkyi yhä paikka viestijoukkueessa. Koska ylämäet ovat hänen vahvuutensa, hän kipusi kisassa lopulta kuudenneksi ja oli toiseksi paras suomalainen, mikä riitti viestijoukkuepaikkaan.
– Kilpailu on aina kilpailu, enkä syytä ketään muuta. Hain turhan innokkaasti ja aggressiivisesti paikkaa, Jauhojärvi pohtii.
Sen verran kaatuminen jäi kuitenkin harmittamaan, että mielessä on alkanut elää ajatus tuloksen parantamisesta ja seuraavasta tavoitteesta: ensi vuoden SM-kisat. MM-kisoissa suomalaisista vain ankkuriosuuden hiihtänyt viestikaveri, yksilömatkan maailmanmestari, oli Jauhojärveä nopeampi.
– Pitää aina tähdätä johonkin, muuten laiskistuu, Jauhojärvi sanoo.
Hänen paras sijoituksensa SM-kilpailuissa on tähän mennessä neljäs.
Lähetin MM-kisoista Samille kuvan ja viestin, että tässä on suvun viimeisin maailmanmestari. Markku Jauhojärvi
MM-viestijoukkueessa hiihtivät Jauhojärven lisäksi Jouko Humppi, Leino Nisula ja Sakari Matikainen, ja palkintojenjako oli Jauhojärven mukaan juhlava tilaisuus.
– Pikkuisen vanhallakin miehellä herkisti.
Yhteensä maailmanmestaruuskisoissa oli useita satoja hiihtäjiä 27 maasta, ja 70–74-vuotiaiden miesten viestiin osallistui kuusi maata.
Jauhojärvi liikkuu paljon ja merkitsee kaiken muistiin. Viime vuoden tilasto näyttää tältä: maastohiihtoa 3889 kilometriä, kävelyä 1153 kilometriä, pyöräilyä 1233 kilometriä, juoksua 412 kilometriä, juoksumatolla juoksua 38 kilometriä, rullaluistelua 96 kilometriä ja sisäpyöräilyä 4 kilometriä.
Hiihtoa Jauhojärvi harrastaa pääasiassa kotikylässään Kaukosessa. Syksyisin hän ajaa itse latua kelkalla latupohjaan jo ennen kuin kunta alkaa kunnostaa latuja. Tavallisin lenkki on 15–20 kilometriä ja pisimmät noin 40 kilometriä. Joskus hän saattaa käydä hiihtämässä sekä aikaisin aamulla että iltapäivällä. Pakkasilla hyvää ulkoilua on kävely.
– Suosittelen sitä kaikille, hän sanoo.
Hiihtovälineet ovat vuosien saatossa kehittyneet, mutta suksia tarvitaan yhä useita pareja.
– Vesikelin sukset, nuoskakelin sukset, pakkaskelin sukset ja yleiskelin sukset, Jauhojärvi luettelee.
Hiihtoharrastus ei ole halvimmasta päästä, ainakaan jos siinä kilpailee, sillä myös kisamatkat matkoineen ja majoituksineen maksavat. Jauhojärvellä on vuosien aikana ollut kaksi sponsoria, työvuosien aikana työnantaja sekä sen lisäksi yksi paikallinen yritys.
Siitosen iltakisoissa oli parhaimmillaan 138 hiihtäjää. Aivan kaipaa semmoisia aikoja. Markku Jauhojärvi
Kannustusta ja apua hän on saanut myös sukulaispojalta, olympiavoittajalta ja MM-mitalistilta Sami Jauhojärveltä.
– Lähetin MM-kisoista Samille kuvan ja viestin, että tässä on suvun viimeisin maailmanmestari, Markku Jauhojärvi nauraa.
Myös Leena-puoliso ja tyttäret ovat olleet suuri tuki. Molemmat tyttäret hiihtivät kilpaa nuorempina, ja heidän myötään isänkin kisa-ura alkoi.
Hiihtomiestä harmittaa, ettei hiihtoharrastus enää tunnu kiinostavan nuoria. Nuoret ovat siirtyneet joukkuelajeihin, kuten jääkiekkoon, jalkapalloon ja salibandyyn, minkä Jauhojärvi toisaalta ymmärtää.
– Täällä olisi hyvä harrastaa, on lunta ja latuja, ja hiihdosta olisi parempi päästä SM-tasollekin, hän sanoo.
Hiihtokisojen kulta-aikaa elettiin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Kittilässä neljä seuraa järjesti silloin ilta- ja sarjahiihtoja.
– Siitosen iltakisoissa oli parhaimmillaan 138 hiihtäjää. Aivan kaipaa semmoisia aikoja, Kaukosen Revontulten puheenjohtajana vuodesta 1990 lähtien toiminut Jauhojärvi sanoo.
Nyt kisoja on koko Lapissakin Jauhojärven mielestä liian vähän, Lapin-mestaruuskisat ja Musti Cup sentään. Myös Inarin Kultapullokisoissa Jauhojärvi hiihtää joka vuosi. Viime kevään startti niissä oli viimeisin ennen viime viikon maailmanmestaruuskilpailuja.
Kesäisin Jauhojärvi pyöräilee ja kävelee ja juokseekin sen, mitä jalat kestävät. Hyvää hyötyliikuntaa ovat myös metsätyöt.
– Ei koskaan ole liian myöhäistä alkaa liikkua. Olen ikuisesti kiitollinen Siilinjärven-reissusta, hän sanoo.
Kolesterolilääkitystä hänellä ei edelleenkään ole.