Muualta Lapista

Ylitorniolla oudosti käyttäytyneen hirven salaisuus selvisi – katso video kesystä hirvestä keskellä kylää

Viime aikoina ihmisasutuksen lähellä liikkuneet cityhirvet ovat herättäneet keskustelua Meri-Lapissa. Muun muassa Torniossa hirvet ovat käyttäytyneet uhkaavasti ja käyneet koiran kanssa lenkkeilevän ihmisen päälle.

Myös Ylitornion Meltosjärvellä huomiota herätti helmikuussa hirvi, joka seisoi apaattisena järven jäällä ja käveli ympyrää keskellä kylää. Se ei kuitenkaan käyttäytynyt aggressiivisesti.

Ohikulkijoiden huolen vuoksi hirvestä tehtiin ilmoitus hätäkeskukseen. Viranomaiset lopettivat hirven, ja sen pää lähetettiin tutkittavaksi Ruokavirastoon.

Oireet viittasivat pelättyyn näivetystautiin, joka aiheuttaa hirvellä poikkeavaa käytöstä, kuten paikallaan nyhjöttämistä eli näivettymistä. Oireet sopivat myös toispuoleiseen aivotulehdukseen, jonka aiheuttaa yleisesti maaperässä oleva listeria-bakteeri.

Tutkittavaksi lähetetystä hirvestä ei kuitenkaan todettu kumpaakaan epäiltyä tautia, vaan sen nielusta ja sierainonteloista löydettiin nenäsaivartajaa. Se on melko kookas ja aikuisena ruumiinmuodoltaan pullea, pinnaltaan hyvin tuuheakarvainen kärpänen. Niitä tavataan siellä missä hirviäkin on.

Poroilla nenäsaivartaja on oma lajinsa ja tunnetaan nimellä saulakka. Myös metsäkauriilla on oma lajinsa. Metsäkauriista kuviteltiin tavatun hirven nenäsaivartaja noin vuonna 2007, mutta geenitutkimuksella se osoittautui myöhemmin kauriin nenäsaivartajaksi.

Nenäsaivartajanaaras ei muni vaan ruiskauttaa useiden kymmenien pienten toukkien ryhmän isäntäeläimeksi valitsemansa eläimen sieraimeen. Kohde on yleensä aina hirvi, mutta kehittyneitä toukkia on tavattu myös metsäkauriista. Isäntäeläimen nenäontelossa sekä kurkussa toukat käyttävät ravinnokseen limakalvoja.

Yhtenä syynä hirvien kesyyteen ja saapumiseen lähelle ihmisasutusta Oksanen pitää pitkää kylmää pakkasjaksoa.

Ruokaviraston tutkimusprofessori Antti Oksanen ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, että hirven poikkeava käytös johtuisi nenäsaivartajista. Ne ovat tähän aikaan vuodesta vielä hyvin pieniä, eivätkä yleensä aiheuta oireita vasta kuin myöhemmin keväällä.

– Todennäköisesti toukat ovat nyt löytyneet vain sattumalta hirven päätä tutkimuspöydällä käännettäessä, hän sanoo.

Suuren toukkamäärän tapauksessa infektio voi johtaa yskään ja hengenahdistukseen. Lisäksi hirvestä löytyi hirvikärpäsiä karvapeitteestä ja se oli ravitsemustilaltaan heikko. Yhtenä syynä hirvien kesyyteen ja saapumiseen lähelle ihmisasutusta Oksanen pitää pitkää kylmää pakkasjaksoa.

– Koska rasvakerros hirvellä oli heikko, kertoo se jotain sen ravinnonsaannista. Pakkasten aika vaatii enemmän ruokaa, ja energiaa kuluu enemmän kylmässä. Hirvien ravinnonsaanti on ollut nyt heikkoa pakkasten aikaan, ja se voi aiheuttaa tällaista etsiytymistä ihmisten pihoihin ja puutarhoihin.

Hirvestä tutkittiin myös listeria, joka on listeriabakteerin aiheuttama toispuoleinen aivotulehdus, jonka aiheuttaa yleisesti maaperässä oleva listeria-bakteeri. Listeriaan voivat sairastua myös vastustuskyvyltään heikot ihmiset. Sitä on tavattu myös esimerkiksi raa’assa kalassa. Hirvieläimillä taudin voi aiheuttaa esimerkiksi pilaantunut säilörehu.

Rinkiä kävellyt hirvi herätti epäilyt myös näivetystaudista, johon kuuluvat CWD sekä TSE. Taudit lukeutuvat samaan aivotautiryhmään kuin hullun lehmän tauti. Hirvieläinten TSE-taudit ovat hitaasti eteneviä sairauksia, jotka johtavat eläimen kuolemaan.

Katso videolta kun kesy hirvi tulee ihmisen lähelle (juttu jatkuu videon jälkeen)

Video: Johanna Lipponen

Tutkimusprofessori Antti Oksanen rauhoittelee, että TSE ei tartu luonnossa hirvestä toiseen. Nykytiedon mukaan kyseessä ei siis ole eritteiden mukana ja ympäristön kautta eläimestä toiseen tarttuva, varsinaisen CWD:n kaltainen tauti.

– Toisin kuin hullun lehmän tauti, tämän ei pitäisi tarttua edes ihmiseen. Vahvaa näyttöä ei kuitenkaan ole, joten sen suhteen on hyvä olla varovainen.

Oksanen kertoo, että TSE-taudista tiedetään edelleen hyvin vähän.

– Tapauksia on ollut koko maailmassa vain toistakymmentä, Suomessa kolme.

Näivetystauti aiheuttaa hirvellä poikkeavaa käytöstä, kuten paikallaan nyhjöttämistä, eli näivettymistä. Taudissa eläin laihtuu ja kuihtuu, vaikka se söisi. Taudin loppuvaiheessa alkaa ilmentyä aivoperäisiä oireita: eläin vetäytyy muista, on haluton, painaa päätä alas, toistaa tiettyjä liikkeitä ja vaikuttaa hermostuneelta.