Muualta Lapista

”Puu kaatuu” – metsästä voi nyt saada hyvät tulot

Lapin metsänhoitoyhdistys järjesti Pellossa puunkorjuunäytöksen. Metsä kiinnostaa monessa sukupolvessa. Kaupat voi ehkä tehdä vain kerran elämässä.

– Puu kaatuu, Jalmari Mäkelä, 2, huutaa.

Samaan aikaan metsästä kuluu rysähdys ja metsäkoneen jyrinä. Tomera miehenalku on tullut isoveljensä Vernerin, 5, ja isänsä Henri Mäkelän kanssa katsomaan, mitä hakkuukone saa aikaan. Poikien äijä Lasse Lantto myhäilee vieressä.

– On se iso kone. Minulla on kotona puimuri, traktori, kaivuri ja roska-auto, Verneri Mäkelä toteaa ja miettii, pitäisikö seuraavaksi saada metsäkone.

Lapin metsänhoitoyhdistyksen johtaja Veijo Ekonoja kertoo, että puunkorjuunäytöksen tärkeimpänä tarkoituksena on nähdä kasvotusten metsänomistajien kanssa. Ajankohtaiset asiat puumarkkinoilla herättävät keskustelua laidasta laitaan.

– Hirvimetsälle tästä taidan lähteä seuraavaksi, Pekka Huusko toteaa keskustelun päätteeksi.

Hän omistaa 450 hehtaaria metsää, josta pieni alue on rauhoitusalueena ja loput talousmetsää. Alusta asti hän on hoitanut metsät yhteistyössä metsänhoitoyhdistyksen kanssa.

– Isot yhtiöt katsovat, mitä he tarvitsevat, yhdistys katsoo metsänomistajan etua. He hoitavat kaikkien metsiä samalla tavalla. Sieltä löytyy myös kaikki palvelut kuten ojien ja metsäteiden hoito.

Ekonoja korostaa, että metsänomistajien kannattaa toimia nyt, koska kuitupuun hinta on noussut nopeasti korkealle tasolle Venäjän sodan takia. Enää Venäjältä ei tuoda puuta ja siksi jopa pienellä kuitupuulla on hyvä arvo.

– Kannattaa laittaa ensiharvennuskin kuntoon, jos sellaiseen on tarve.

Hän jatkaa, että voi olla, että puukaupat tehdään vain kerran elämässä. Sen takia niiden kanssa kannattaa olla huolellinen, jotta puusta saa myös oikean hinnan.

Metsälakiin tai -käsittelyyn ei lähiaikoina ole tullut mitään muutoksia. Ekonoja kertoo, että sen sijaan avustuksiin on tullut vähennyksiä Suomen valtion säästöjen takia. Esimerkiksi uuden metsätien tekoon ei ensi vuonna saa enää avustusta. Tämän vuoden alusta avustusta ei ole saanut ojien uudistamiseen tai kaivuuseen. Tukitasot, esimerkiksi nuoren metsän hoitoon, ovat pienenemässä.

– Tukia kannattaa kuitenkin hyödyntää, sitä ei tiedä kuinka kauan niitä saadaan.

Nykyaikana hakkuissa pyritään huomioimaan luonnon kestävyys. Entisaikojen metsäaurauksia ei Lapissa enää käytetä, vaikka Ekonoja sanoo metsien kasvavan niiden jäljiltä hyvin.

Nykyään maata muokataan pääasiassa äestämällä, jossa maaperän pintakerrosta rikotaan, jotta siemenet tai taimet pääsevät paremmin kasvamaan. Metsään myös jätetään säästöpuuryhmiä ja kelopuita tai jos niitä ei ole, tehdään tekopökkelöitä. Vesistöihin on aina suojakaista, josta ei puita kaadeta.

Metsänhoitoyhdistyksellä on PEFC-sertifiointijärjestelmä. Metsänomistajille se tulee jäsenetuna yhdistyksen kautta.

PEFC-sertifiointi on vapaaehtoinen keino edistää kestävyyttä metsien luonnonhoidossa. Standardit asettavat vaatimuksia sekä metsien hoidolle ja käytölle.

Ilmastonmuutokseen Ekonoja kommentoi, että se on vaikuttanut puunkorjuussa lähinnä siihen, että kunnon vanhanajan pakkastalvet ovat vähentyneet. Se voi olla myös osasyy myrsky- ja lumituhoihin.

– Pehmeillä mailla voi olla tulevaisuudessa hankalampaa tehdä metsätöitä.

Suurin ongelma metsänhoidossa on nykyään työvoimapula. Ekonoja harmittelee, että vanhat metsurit ovat nyt jäämässä eläkkeelle ja nuoria ei saada töihin. Edelleen metsänraivaus vaatii käsityötä. Monet alalle kouluttautuneetkin lähtevät toisiin töihin.

– Ongelma on tietenkin se, että töitä on vain puoleksi vuodeksi. Monet työllistyvät kuitenkin talveksi matkailun pariin.

Katso tästä video, miten Ville Post käyttelee hakkuukonetta:

Video: Eija Koivumaa

1980-luvulla metsäkoneiden käyttö yleistyi. Puunkorjuu koneen puikoissa on kevyempää ja turvallisempaa kuin aiemmin käsityönä tehty sahaus.

– Nykyään vahinkoja sattuu lähinnä silloin, kun ihmiset lähtevät itse kaatamaan myrsky- ja lumivahinkojen kaatamia puita. Konkeloon jäänyt puu voi sinkoutua vaaralliseen suuntaan, jos sen katkaisee tyvestä. Valitettavasti myrskyt ovat lisääntyneet, Ekonoja sanoo.

Ekonojan mukaan myrskyihin voi lähinnä varautua sillä, että hoitaa metsän ajoissa ja hyvin, jotta puut eivät pääse riukuuntumaan. Aina sekään ei auta.