Paikallisuutiset

Perustuslakivaliokunnan julkisessa kuulemisessa puhuivat eri asiantuntijatahot ‒ jutussa linkki tallenteeseen

Mukana olivat oikeusministeriön ja saamelaiskäräjien lisäksi muun muassa Metsäsaamelaiset ry ja Inarinmaan lapinkyläyhdistys ry.

Perustuslakivaliokunta järjesti hallituksen esityksestä laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta julkisen kuulemisen torstaina 17. lokakuuta Pikkuparlamentin auditoriossa. Video on edelleen katsottavissa, ja se sisältää keskustelua aiheesta.

Valiokunta kutsui julkiseen kuulemiseen oikeusministeriön, saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen, Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö ry:n, Inarinsaamelaiset ry:n, Inarinmaan lapinkyläyhdistyksen ja Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n edustajat. Kuulemisessa saadut asiantuntijalausunnot ovat julkisia, ja ne on julkaistu valiokunnan verkkosivuilla.

Suomessa elävät kolme saamen kieltä ja saamelaiskulttuuri ovat rikkaus. Kielten ja kulttuurin siirtäminen seuraaville sukupolville on meille kaikki kaikessa. Pirita Näkkäläjärvi, saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjiltä kuulemiseen osallistuivat puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, I varapuheenjohtaja Leo Aikio, II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä lakimiessihteeri Kalle Varis.

– Saamelaiskäräjät tukee pääministeri Petteri Orpon (kok) hallituksen esitystä saamelaiskäräjälaista. Esitys on usealla hallituskaudella koeteltu kokonaisuus, jonka pystymme hyväksymään. Olemme rakentavasti liikkeellä, toteaa saamelaiskäräjien puheenjohtajisto tiedotteessaan.

Pirita Näkkäläjärvi muistuttaa, että saamelaiskäräjälakiesitys on pääministeri Orpon hallitusohjelmassa ja että laki on tuotu eduskuntaan yksimielisenä hallituksen esityksenä. Saamelaiskäräjien täyskokous tukee lakiesitystä äänin 15–3, 1 tyhjä.

– Suomessa elävät kolme saamen kieltä ja saamelaiskulttuuri ovat rikkaus. Kielten ja kulttuurin siirtäminen seuraaville sukupolville on meille kaikki kaikessa. Tarvitsemme siihen kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan apua, ja vahvaksi tueksi myös hallituksen esityksen mukaisen saamelaiskäräjälain, sanoo Näkkäläjärvi puheenvuorossaan perustuslakivaliokunnan kuulemisessa.

Tuomas Aslak Juuso nostaa esiin YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjinnän vastaisen komitean Suomelle vuosina 2019 ja 2022 antamat langettavat ratkaisut saamelaiskäräjälain tulkinnasta. Komiteat velvoittavat Suomea tarkistamaan saamelaiskäräjälakia saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi.

– Lakiesitys on toimiva kompromissi. Se onnistuu toteuttamaan aiempaa paremmin sekä Suomen kansainvälisiä sitoumuksia, ihmisoikeuksia, Suomen perustuslakia että muuta saamelaisia koskevaa kansallista lainsäädäntöä, toteaa Juuso.

Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo neljän hallituskauden aikana, koska laki on monelta osin vanhentunut, paikoin epäselvä ja avoin ristiriitoja aiheuttaneille tulkinnoille. Oikeusministeriö

Oikeusministeriön asiantuntijalausunnossa tuodaan esille, että uudesta esityksestä on neuvoteltu saamelaiskäräjien kanssa ja neuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys.

– Saamelaiskäräjälakia on pyritty uudistamaan jo neljän hallituskauden aikana, koska laki on monelta osin vanhentunut, paikoin epäselvä ja avoin ristiriitoja aiheuttaneille tulkinnoille, todetaan lausunnossa.

Julkisessa kuulemisessa mukana ovat oikeusministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Johanna Suurpää ja lainsäädäntöneuvos Yrsa Nyman.

Oikeusministeriön mukaan erityisen tärkeä lain uudistaminen on sen takia, että Suomen on todettu loukkaavan sekä YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta että YK:n rotusyrjinnän vastaista sopimusta saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevissa asioissa.

Henkilön merkitseminen vaaliluetteloon ei tarkoittaisi muita oikeuksia kuin mahdollisuutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa sekä tätä kautta osallistua saamelaiskäräjien päätöksentekoon. Oikeusministeriö

Esitykseen sisältyvää yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvollisuutta on saadun palautteen johdosta kevennetty, todetaan ministeriön lausunnossa.

Ehdotuksen 9 a §:stä on poistettu erilliset saamelaiskulttuurin heikentämiskiellot sekä vaikutusten arviointia koskevat säännökset. Lisäksi menettelyä yhteistoiminnasta (9 b §) on täydennetty säännöksillä, joiden tavoitteena on varmistaa asioiden sujuva käsittely erityisesti kiireellisissä asioissa. Saamelaiskäräjien tulee viranomaisen asettamaan määräpäivään mennessä ilmoittaa halukkuudesta neuvotella asiasta.

Kiireellisimpänä tavoitteena on oikeusministeriön lausunnon mukaan kuitenkin korjata nykytilanne lain 3 §:n osalta, jossa käsitellään oikeutta tulla merkityksi vaaliluetteloon, koska YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut Suomen loukkaavan KP-sopimuksen velvoitteita.

Asiantuntijalausunnon mukaan voimassa oleva 3 § on tulkinnanvarainen, mikä on johtanut ristiriitoja aiheuttaviin tulkintoihin.

– Kansainvälisiä normeja sovellettaessa on painotettu aiempaa enemmän alkuperäiskansan oikeutta päättää siitä, keitä siihen kuuluu, eli niin sanottua ryhmähyväksyntää itseidentifikaation ohella. Myös perustuslakivaliokunta on todennut, että kansainvälisessä oikeudessa painotetaan alkuperäiskansan jäsenyyttä käsiteltäessä paitsi henkilön itseidentifikaatiota myös sitä, että ryhmän pitää hyväksyä hänet jäsenekseen.

Jatkossa kyse olisi nimenomaan vaaliluetteloon merkitsemisestä, ei siitä, ketä on pidettävä ylipäänsä saamelaisena. Oikeusministeriön lausunnon mukaan nykyiseen määritelmään ”saamelainen” on saatettu virheellisesti liittää maankäyttöä ja -omistusta sekä elinkeinojen harjoittamista koskevia odotuksia.

– Tämä on aiheuttanut ristiriitoja ja vaikeuttanut lainuudistuksia. Henkilön merkitseminen vaaliluetteloon ei tarkoittaisi muita oikeuksia kuin mahdollisuutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa sekä tätä kautta osallistua saamelaiskäräjien päätöksentekoon, todetaan oikeusministeriön lausunnossa.

Vaaliluetteloon ei voisi enää tulla merkityksi niin sanotulla lappalaisperusteella. Kielikriteeriin ehdotetaan lisättäväksi neljäs sukupolvi, ja kielikriteerin ohella säilyisi jälkeläiskriteeri.

Oikeusministeriön lausunnossa todetaan, ettei niin sanotun lappalaiskriteerin poistaminen välttämättä vaikuttaisi vaaliluetteloon ottamisen käytäntöihin kovin paljon, koska korkeimman hallinto-oikeuden linja näyttää muuttuneen YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen myötä.

– KHO on luopunut niin sanotun kokonaisharkinnan soveltamisesta. Jo aiemmin KHO on katsonut, että saamen kieleen liittyvä peruste on äänioikeuden pääperuste.

Auki oleva tilanne aiheuttaa repivää keskustelua, minkä vuoksi asia pitäisi nyt vihdoin ratkaista. Oikeusministeriö

Esitystä koskevassa julkisessa keskustelussa on noussut esille myös metsälappalaisten asema, toteaa ministeriö lausunnossaan.

Vuonna 2019 julkaistusta selvityksestä käy ilmi, että metsälappalaiset eivät nykyisellään muodosta yhtä täysin yhtenäistä ryhmää. Osa metsälappalaisista kokee metsälappalaisuuden olevan yksi saamelaisryhmistä ja osa taas näkee metsälappalaisuuden olevan saamelaisuudesta erillinen ryhmä.

Selvityksen mukaan tämä on keskeinen ristiriita, joka hankaloittaa metsälappalaisten aseman edistämistä itsenäisenä ryhmänään.

Oikeusministeriö on tilannut päivityksen selvitykseen, ja jatkoselvitys tulee pohjautumaan samoille lähtökohdille kuin aiempi selvitys. Uusi selvitys tehdään tämän vuoden 2024 ja julkaistaan loppuvuodesta.

Oikeusministeriö toteaa lopuksi, että tässä asiassa ei ole mahdollista löytää sellaista ratkaisua, johon kaikki asiasta kiinnostuneet tahot olisivat tyytyväisiä.

– Tästä huolimatta on ensiarvoisen tärkeää saada ratkaisu aikaiseksi. Auki oleva tilanne aiheuttaa repivää keskustelua, minkä vuoksi asia pitäisi nyt vihdoin ratkaista, ministeriö painottaa.

Kuitenkin, kun ensimmäiset uuden määritelmän mukaiset saamelaiskäräjävaalit pidettiin vuonna 1999, saamelaiskäräjien vaalilautakunta hylkäsi kaikki lappalaismääritelmän perusteella hakeneet. Tuomas Keskitalo, Metsäsaamelaiset ry

Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n puheenjohtaja Tuomas Keskitalon asiantuntijalausunnon mukaan hallituksen esityksessä halutaan antaa saamelaiskäräjien johdolle huomattavasti enemmän päätösvaltaa saamelaisten kotisutualueen maankäyttöön liittyen pykälissä 9, 9a ja 9b §:t.

– Tämä tehdään siis vaaliluetteloon merkittyjen saamelaisten intressissä, joiden ei ole tarvinnut osoittaa kuuluvansa alkuperäiskansaa ja joista noin 90 prosenttia ei edes asu kyseisellä alueella, Keskitalo lausuu.

Toisaalta suuri osa niistä henkiloista, joiden maankäyttöön lainmuutos tulisi vaikuttamaan negatiivisesti muun muassa metsästyksen, kalastuksen ja poronhoidon osalta, ovat alueella asuvia henkilöitä, jotka pitävät itseään saamelaisina, täyttävät alkuperäiskansaan kuulumisen kriteerit, mutta joita ei ole hyväksytty vaaliluetteloon, lausunnossa todetaan.

Kun saamelaiskäräjälaki säädettiin vuonna 1995, lakiin otettiin niin kutsuttu polveutumis- eli lappalaismääritelmä, jonka perusteella myös alueen alkuperäiset saamelaiset, joista suurin oli metsäsaamelaisia, olivat voineet tulla hyväksytyksi vaaliluetteloon (3 § 1. mom. 2. kohta).

– Kuitenkin, kun ensimmäiset uuden määritelmän mukaiset saamelaiskäräjävaalit pidettiin vuonna 1999, saamelaiskäräjien vaalilautakunta hylkäsi kaikki lappalaismääritelmän perusteella hakeneet. Tämä on tietenkin ymmärrettävää siitä syystä, että uudet äänestäjät tarkoittaisivat sitä, että saamelaiskäräjille valittujen saamelaispoliitikkojen uudelleenvalinta voisi vaarantua, Keskitalo toteaa lausunnossa.

Hän huomauttaa myös, että polveutumisperusteen poistamisen taustalla on ensisijaisesti raha.

– Vielä vuonna 2016 saamelaiskäräjien budjetti oli 3,9 miljoonaa. Tänä vuonna se on 10 miljoonaa, ilman, että saamelaiskäräjille on tullut mitään uusia tehtäviä, Keskitalo Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaisten lausunnossa toteaa.

Polveutuminen on säilytettävä laissa. Kari Kyrö, Inarinmaan lapinkyläyhdistys

Inarinmaan lapinkyläyhdistys ry:n sihteeri Kari Kyrö, joka oli myös uusittujen saamelaiskäräjävaalien ääniharava, vaatii yhdistyksen asiantuntijalausunnossa, että saamelaiskäräjälain on turvattava kaikkien saamelaisten yhtäläiset perusoikeudet, riippumatta heidän mielipiteestään, poliittisesta kannasta, uskonnosta tai assimilaatiosta johtuvasta kielen menetyksestä.

– Polveutuminen on säilytettävä laissa. Eduskunnan säätämää lakia on myös sovellettava kaikissa vaaliluetteloon merkintää koskevissa asian käsittelyn vaiheissa lain 12 sanamuodon mukaan, Kyrö painottaa.

Hänen mielestään oikeusministeriön tulee myös valvoa sitä, ja on luonnollista, että Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen tulee vaaliluetteloon merkintää koskevissa asioissa perustua eduskunnan säätämään lakiin, sen sanamuodon mukaan.

Kyrö painottaa lausunnossa, että saamelaiskäräjälain uudistuksessa tulee huomioida kaikki Suomen saamelaisen alkuperäiskansan osat ja niihin kuuluvat yhdenvertaisesti.

– Vain sillä tavoin saadaan nykyinen turha riitely loppumaan ja voimme jatkaa elämäämme luonnon kansalle ominaiseen, sovinnollisempaan tapaan, kuten esivanhempammekin ovat satojen vuosien ajan laajalla alueellamme yhdessä eläneet, toteaa Kyrö Inarinmaan lapinkyläyhdistys ry:n antamassa lausunnossa.