Muualta Lapista

Satavuotiaalle uusi talo ja leveämmät hartiat: Sallan Osuuspankki rakentaa uuden toimitilan hirrestä ja valmistautuu fuusioon

Sallan Osuuspankin uuden hirsisen toimitalon rakentaminen on käynnistynyt

Sallan keskustan Kansantien ja Kuusamontien kulmauksessa, entisellä Kansantalon tontilla on iso monttu, ja työmaalla hääritään paraikaa kaivu- ja putkitöissä. Vuodenvaihteessa tälle paikalle valmistuu satavuotisjuhlavuottaan viettävän Sallan Osuuspankin uusi toimitalo.

Uuden rakentamiseen pankki päätyi, sillä nykyinen toimitila on aikansa elänyt useammalla tapaa. Nykyisen talon vanhempi puoli on rakennettu 50-luvulla ja uudempi 80–90-lukujen taitteessa. Korjausvelkaa on kertynyt rutkasti, 3,1 miljoonan euron edestä. Syistä vähäisin ei ole sekään, että 1700-neliöiset tilat ovat käyneet pankille ja sen kuudelle työntekijälle turhan suuriksi. Kolmikerroksisen rakennuksen tiloista vain puolet on käytössä, osa vuokralla. Silti talon ylläpitokulut huitelevat vuositasolla yli sadassa tuhannessa eurossa.

Syistä vähäisin ei ole sekään, että 1700-neliöiset tilat ovat käyneet pankille ja sen kuudelle työntekijälle turhan suuriksi.

Sallan Osuuspankin vt. toimitusjohtaja Tuula Virkkula ja pankin hallituksen puheenjohtaja Markus Viitala sanovat, että korjausta oli ehditty miettiä – ja siirtää – jo ainakin vuosikymmenen ajan. Jahkailua voimisti pankin haastava taloudellinen tilanne. Parina viime vuonna Sallan Osuuspankki on takonut ennätystulosta, joten aika ratkaisuille oli viimein kypsä.

Jos ratkaisuksi olisi muovautunut vanhan talon korjaus, edessä olisi väistämättä ollut pakollisia ja kalliita korjauksia aina vuotavan katon remontista lähtien. Kun yhtälöön tulivat mukaan sisäilmaongelmat ja niiden myötä työntekijöiden oireilu, päätyi pankin hallitus rakentamaan uuden talon.

– Sillä rahalla, mikä korjaamiseen olisi mennyt, tehdään uusi talo ja vielä jää ylikin. Vanha rakennus olisi korjattu tyhjäksi. Uuden investointikustannukset ovat 1,8 miljoonaa euroa, joten tämä ratkaisu on kaikin puolin hyvä, Viitala ynnää.

Uuden toimitilan valmistuttua kiinteät kustannukset putoavat Viitalan arvion mukaan nykyiseen verrattuna kolmannekseen. Säästöä pankki saanee myös kiinteistöverossa sekä vakuutus- ja sähkölaskuissa.

Vaikka pankit ovat olleet jo pitkään digitalisoitumisen etulinjassa ja siirtäneet toimintojaan yhä enemmän nettiin, on Sallassa tarvetta kasvokkaiselle asiakaspalvelulle, Virkkulan mukaan kovastikin. Ei vähiten siksi, että toista pankkia ei kunnassa ole. Sallan Osuuspankki on viitenä päivänä viikossa auki, mutta tapaamiset järjestyvät vain ajanvarauksen kautta.

– Kunnan ikärakenne on sellainen, että tarve fyysiselle palvelulle on olemassa. Asiakkaita pitää palvella siellä missä he ovat. Ja työntekijät tarvitsevat paikan työn tekemiselle. Pankkityö kun on pitkälti sellaista, ettei sitä voi salassapitosääntöjenkään takia tehdä etänä, Virkkula sanoo.

– Uuden talon nykyaikaisilla tiloilla varmistetaan myös pankin läsnäolo paikkakunnalla, Viitala lisää.

Tuleva toimitalo on paljon nykyistä pienempi, 310-neliöinen. Virkkula ja Viitala kuvailevat rakennuksen muistuttavan ulkoapäin hirsiseinäistä omakotitaloa. Tavoitteena on tehdä selkeää, yksinkertaista, ajatonta ja toimivaa. Uudessa rakennuksessa tulee olemaan seitsemän työhuonetta, aula, kassapiste ja sosiaalitilat. Esimerkiksi entisajan pankeissa tyypillinen kassaholvi jää tarpeettomana kokonaan pois.

Entisajan pankeissa tyypillinen kassaholvi jää tarpeettomana kokonaan pois.

Energiatehokkuutta talo saa maalämmöstä ja aurinkopaneeleista. Uuden talon äänieristykseen on panostettu niin, että keskustelut eivät viereisiin huoneisiin kuulu.

– Siten saadaan yksityisyyttä, jota pitää pienellä paikkakunnalla suojella monella konstilla, Virkkula toteaa.

Konsernitason linjan mukaisesti pankkitalon rakentamisesta vastaavat urakoitsijat valikoituivat toimitusvarmuussyistä liikevaihtorajojen mukaan. Siten esimerkiksi paikalliset yhden hengen yritykset rajautuivat joukosta pois.

– Alihankkijat voivat olla paikallisia, ja esimerkiksi vastaava mestari on sallalainen. Paikallisia kuorma-autoja käytetään myös, Virkkula sanoo.

Paikallista väriä projektiin tuovat konkreettisestikin rakennustarpeet. Virkkulan ja Viitalan mukaan hirsimateriaali voi nimittäin hyvin tulla sallalaiselta metsänomistajalta. Lamellihirret ilmestynevät tontille kesäkuussa.

– Siihen olemme pyrkineet, että rakennusmateriaalit tulisi saada läheltä. Jos ei paikallista, niin lähialueelta.

Uuden talon peruskivi muurataan kesäkuun viidentenä ja valmista on tarkoitus tulla viimeistään tammikuussa. Avajaiset järjestetään ensi vuoden puolella.

Vanhan toimitalon kohtalosta ei ole vielä päätöstä. Myynti on yhä mahdollisuus.

– Jos joku talolle keksii uusiokäyttöä, olemme kiinnostuneita myymään. Tiedostamme, että talo soveltuu yritystoimintaan aika huonosti, ja sen remontointi vaatii isoja investointeja, Viitala sanoo.

Jos myynti ei vedä, varautuu pankki purkutyöhön.

Jos myynti ei vedä, varautuu pankki purkutyöhön.

– Paikalliset ovat älähtäneet, että miksi purkaisitte noin hyvännäköistä rakennusta, mutta tosiasiassa katosta tippuu rappaukset ja sisälle on tullut kosteutta. Moni kakku kaukaa kaunis, Viitala heittää.

Jos purkuun päädytään, edessä on vielä tontin entisöinti ennen kuin myytävänä-kyltti ilmestyy sen reunaan.

Tontin myynti ei kuitenkaan jää nykyisen pankin hallituksen kontolle, sillä Sallan Osuuspankki valmistautuu uuden toimitilan rakentamisen lisäksi toiseenkin juhlavuotensa merkkipaaluun: liittymään isoveljeensä Pohjolan Osuuspankkiin.

– Itsenäisessä pankissa on jumalattomasti näkymätöntä taustatyötä, joka ei näy ulospäin, mutta joka on vain tehtävä. Yhdistymisen myötä asiakaspalveluun on jatkossa enemmän aikaa, Tuula Virkkula kertoo.

Markus Viitala kuvailee pankkifuusiota vapaaehtoiseksi pakoksi, sillä pienten pankkien olemassaolo on hänen mukaansa käynyt lisääntyneen sääntelyn myötä käytännössä mahdottomaksi. Kun vaihtoehtoina oli yhteen meneminen pienten kesken tai isoon liittyminen, jälkimmäinen voitti pankin osuuskunnan kokouksessa viime syksynä yksimielisesti.

– Siitä lähtien on asiaa valmisteltu erilaisten projektien muodossa, että kaikki saadaan muottiin. Aikaa ei ole montaa kuukautta jäljellä, ja kovasti on vielä työtä tekemättä.

Sallan Osuuspankin olemassaolo päättyy heinäkuun viimeiseen päivään. Elokuun ensimmäisenä se sulautuu Pohjolan Osuuspankkiin. Jo ennestään isosta pohjoisen pankista tulee yhä massiivisempi, sillä Sallan lisäksi siihen liittyvät samanaikaisesti Posion, Tyrnävän, Utajärven, Ylitornion ja Hailuodon Osuuspankit. Yhdistyvien pankkien taseet ja varallisuudet pannaan yhteen.

Jatkossa toimitusjohtajan virka lakkaa paikallisesti kokonaan.

Virkkulan ja Viitalan mukaan suurin muutos on Sallassa kuitenkin se, että pankin paikallinen hallinto loppuu. Uuden pankin edustajistossa tai hallintoneuvostossa nähtäneen Virkkulan ja Viitalan arvion mukaan jatkossa muutama sallalainen. Nykyisellään Sallan Osuuspankin toimitusjohtajan aika on mennyt pitkälti hallinnon pyörittämiseen. Jatkossa toimitusjohtajan virka lakkaa paikallisesti kokonaan. Työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä uuden pankin palvelukseen, ja luvassa on tehtävänkuvien uudelleenräätälöintiä.

Vaikka päätöksenteko suurimmissa asioissa siirtyy Sallasta pois, esimerkiksi tavalliset laina-asiat hoituvat jatkossakin paikan päällä. Virkkulan mukaan pankkiasioita tulevaisuudessa käsittelevä henkilö ei välttämättä ole sallalainen, mutta pohjoisen ihminen joka tapauksessa.

Paikallisilla on ollut Virkkulan ja Viitalan mukaan huoli siitä, että loppuvatko Sallan Osuuspankin työntekijöiltä työt ja loppuuko koko konttori.

– Eivät todellakaan lopu, päinvastoin. Emme ole lähdössä paikkakunnalta mihinkään.

Virkkula lupaa pankkien yhdistymisen tarkoittavan asiakkaalle parempaa palveluvalikoimaa.

– Leveämmät hartiat mahdollistavat paikallisesti myös isommat rahoitushankkeet. Jos asiakas olisi tarvinnut meiltä lainan vaikka hotellin rakentamiseksi tunturiin, meiltä olisivat loppuneet raamit. Isompana pankkina pystymme rahoittamaan vaikka mitä, Viitala sanoo.

Virkkula ja Viitala sanovat suhtautuvansa tulevaan luottavaisina.

– Saadaan uusia työkavereita ja työtilanne helpottaa. Voidaan jatkossa keskittyä paremmin asiakkaisiin, Virkkula tiivistää.

– Ja hallinnolla helpottaa, kun saadaan nostaa jalat kattoon. Tehtiin itsemme työttömiksi, nauraa Viitala, joka laskee istuneensa Sallan Osuuspankin hallinnon eri tehtävissä yhteensä 24 vuotta.

– Johan tässä joutaakin jäädä sivuun.