Muualta Lapista

Toiminnanjohtaja pelastuskopteri Aslakin talousvaikeuksista: ”Teemme ihan kaikkemme että toiminta jatkuu”

Ennen joulua ilmenneen pelastushelikopteri Aslakin taloustilanteen selvittely on vaatinut paljon voimavaroja toimintaa pyörittävältä yhdistykseltä. Noin 300 000 euron loven paikkaamiseksi jatkuvat neuvottelut muun muassa sisäministeriön kanssa. Perjantaina 17.1. Lapin Pelastuskopterin Tuki ry:n johtokunta pohtii mitä asialle voidaan vielä tehdä.

– Mehän ei missään nimessä olla heittämässä lusikkaa nurkkaan. Teemme ihan kaikkemme, että toiminta jatkuu, Aslakia pyörittävän yhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Lindberg sanoo.

Lindbergin mukaan Lapissa toimivalle pelastushelikopteritoiminnalle on tilausta, ja niin on myös viranomaisten mielestä.

– Näin kokee Lapin hyvinvointialue ja ministeriökin. Nyt on kysymys vain siitä että mille momentille ne laskut voitaisiin laittaa, Lindberg kuvailee.

”Ne” laskut ovat syy Aslakin talousvaikeuksiin. Tällä hetkellä ei nimittäin ole selvää mikä taho kuittaa tiettyjen pelastushelikopterin hoitamien tehtävien kulut. Aslak laskuttaa operatiivisista tunneista Fintrafficia, jonka laskut hyväksyy sisäministeriö.

Lindbergin mukaan sisäministeriössä on henkilökunnan vaihtuessa muuttunut tulkinta erillismäärärahan käyttämisestä Aslakin lentotuntien korvaamiseen. Uuden tulkinnan myötä jää korvaamatta esimerkiksi tapaus, jossa ensihoito pyytää pelastuslaitosta virka-apuna hakemaan kansallispuistosta henkilön, joka ei pääse sieltä nilkan nyrjähtämisen vuoksi omin avuin pois. Pelastuslaitos voi käyttää evakuointiin maayksiköitään, kuten kelkka- ja mönkijäpartioita, tai harkinnan mukaan ilma-alusta eli Aslakia.

Lindbergin mukaan heidän näkökulmasta tehtävä on edelleen pelastustoimen.

– Meidän pätkämme on sitä pelastamista. Tulkinta on kuitenkin muuttunut ministeriössä niin, että se on ensihoidon tehtävä, eikä sitä voi maksaa pelastusosaston erillismäärärahasta, joka on tarkoitettu ilma-alusten kustannusten korvaamiseen pelastustoimen tehtävissä. Ministeriön mukaan hyvinvointialueen pitää maksaa kustannukset, joihin se pyytää virka-apua.

Tällaista sopimusta tai käytäntöä ei ole hyvinvointialueen kanssa olemassa. Asiasta on keskusteltu keväästä asti.

– Kaikki tietävät hyvinvointialueen rahatilanteen. Olemme erittäin hankalassa tulokulmassa siinä keskustelussa, että jos ne sadattuhannet eurot pitäisi kääntää sisäministeriön sijaan hyvinvointialueen maksettavaksi.

Ennen joulua Aslakille selvisi, että uuden tulkinnan mukaan pelastushelikopterin tehtävistä jäi saamatta noin 300 000 euroa. Se oli valtava järkytys.

– Olemme useiden kuukausien takamatkalla kopterivuokrissa ja hyvin tiukassa tilanteessa.

Lindberg kertoo, että tavoitteena olisi saada Aslakille erillismääräraha samaan tapaan kuin lääkärihelikopteripalvelua Suomessa hoitavalla Finnhemsillä. Aslakin valmius ylläpidettäisiin noin puolentoista miljoonan euron suoralla tuella, ja loput toimintamenoista hoidettaisiin omalla varainhankinnalla. Keskustelu sisäministeriön kanssa alkoi kesällä.

Aslak on Lapin pelastuslaitoksen sopimusyksikkö, joka saa pelastustehtävänsä hätäkeskukselta. Yhdistys tuottaa siis pelastushelikopteripalvelun ja kopterivalmiuden pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos operoi kopteria omalla henkilökunnallaan: Aslak maksaa pelastuslaitokselle 150 000 euroa vuodessa HTCM-pelastajista. Aiemmin pelastajat olivat Aslakin omia työntekijöitä. Heikki Lindberg painottaa, että järjestely toi lisää pelastustoimen virkoja Sodankylään.

Aslakin operoimat helikopterit, pääkone ja varakone, ovat muoniolaisen Helifliten omaisuutta. Aslak maksaa yritykselle helikopterivuokraa, joka sisältää muun muassa korvausta kalustosta ja piloteista sekä heidän valmiustunneistaan. Lindberg ei voi avata sopimusta tarkemmin, mutta kertoo sen olevan hyvä.

Kone on välittömässä lähtövalmiudessa joka päivä kello 10–18.

– Keskustelu menee helposti siihen että paljonko maksaa hengen pelastaminen tai apua tarvitsevan evakuointi metsästä. En oikein pidä tästä ajatuksesta, sillä emme voi lähteä pelastustoiminnassa voitontavoittelusta tai siitä että kopteritoimijalla on perusteet olla olemassa kun niin ja niin monta henkeä pelastuu vuodessa. Mehän toivomme ettei tehtäviä edes olisi. Mutta aina sattuu ja välillä vakavammin. Silloin olemme tuikitarpeellinen toimija.

Lindberg lisää, että ilma-aluksen käytön tärkeimmät perusteet ovat kohdehenkilön saavuttama hyöty nopeamman avun perille saannin vuoksi, tai esimerkiksi metsäpaloissa "kärjen" nopea kiinni saaminen.

– Muiden pelastustoimen resurssien säästäminen ja näin ollen valmiuden säilyttäminen on toiminnan ytimessä.

Jatkuvat kustannukset tulevat tilavuokrista, kaluston huoltamisesta ja korjaamisesta sekä pelastajien palkoista ja harjoittelusta. Toimintamenoja katetaan omalla varainhankinnalla eli myymällä tukituotteita.

– Teemme päivittäin töitä Lapin turvallisuuden eteen. Haluamme viedä toimintaa semmoiseen suuntaan että myös muut toimijat saisivat siitä maksimaalisen hyödyn. Esimerkiksi poliisin kanssa keskustelemme etsintätehtäviin liittyen matkapuhelinsignaalien tutkaamiseen liittyvistä järjestelmistä, joita esimerkiksi Norjassa käytetään. Siitä hyötyisi se loppukäyttäjä siellä maastossa.