Paikallisuutiset
”Elämä menee aina järjestyksen yli”, sanoo Sirkassa asuva ammattijärjestäjä Eveliina Meriö
Kun menee ammattijärjestäjän kotiin, ajattelee helposti saapuvansa paikkaan, jossa kaikki on viimeisen päälle ja tiptop.
Eveliina Meriön luona on kyllä siistiä mutta jo eteisessä vastassa on banaanilaatikoita ja olohuoneen lattialle on leväytetty keskeneräinen hamahelmityö. Se pistää kuitenkin silmiin, ettei tavaroita ole paljon. Viisihenkinen perhe asuu pienessä lomahuoneistossa mutta tuulikaapissa mahtuu kääntymään eikä missään näy epämääräisiä tavararöykkiöitä.
– En todellakaan ole luonnostani järjestelmällinen, Meriö nauraa.
– Olen varsin suurpiirteinen, ja elämä menee aina järjestyksen yli. Järjestys on mulle oikeastaan sitä, että mulla ei ole liikaa asioita. Ja kun ei ole liikaa asioita, sillä ei ole niin väliä, miten sikin sokin ne on.
Meriö perusti Sujuvalisti-toiminimensä keväällä. Ajatus siitä syntyi viime talvena Sirkassa. Turkulaisperhe asuu matkailukeskuksessa nyt toista talvisesonkiaan.
Tavarat, joita meillä on, aiheuttavat hirvittävän määrän vastuuta ja velvollisuuksia. Eveliina Meriö
Meriö on yrittäjäperheestä ja tiennyt aina haluavansa yrittäjäksi itsekin. Ensimmäisinä talvikuukausina pohjoisessa yritysidea alkoi jalostua kotitaloustaitojen suuntaan.
– Niitä osaamalla saa paljon mielekkyyttä ja turvaa elämään, marttaihmiseksi tunnustautuva Meriö sanoo.
Piti vain enää keksiä, miten kaupallistaa ne.
Palkkatyössään Meriö suunnittelee osa-aikaisesti keittiöitä.
Meriön yritysidean taustalla on halu auttaa ihmisiä inspiroitumaan kodinhoidosta.
Hän kertoo majoneesi-esimerkin.
Kun ihminen seisoo kaupassa majoneesihyllyn edessä, vaihtoehtoja on paljon — liikaa.
– Tutkitusti ihminen pystyy valitsemaan kolmesta ja olemaan tyytyväinen. Jos vaihtoehtoja on enemmän, jää fiilis, että valitsinko sittenkään oikein, Meriö aloittaa.
Kotiin päästyään ihminen saattaa harmitella hintaa ja myös huomata, että kotona oli jo ennestään majoneesia.
Ostelemalla yritetään saada merkityksellisyyttä elämään, mutta tuo merkitys on ohut ja ilo kestää vain hetken. Eveliina Meriö
Jos majoneesin tekisi itse, siihen menisi minuutti. Tarvitaan kananmuna, öljyä, mausteita ja sauvasekoitin.
– Ihmisillä ei ole enää uskallusta, koska meillä on niin paljon tuotteita, valmisaterioita, vempeleitä ja vimpaimia. Usko omiin taitoihin häviää, Meriö sanoo.
Hän toteaa, että ihmiset ajattelevat, etteivät ole hyviä tai eivät osaa, vaikkei kukaan aluksi osaakaan.
– Kaikki, jotka osaavat jotakin, ovat joskus kokeilleet sitä aikaisemminkin.
Meriö haluaa innostaa ihmisiä siihen, että he opettelisivat taitoja ja hankkisivat kokemuksia sen sijaan, että miettivät, miten voivat helpottaa elämää ostamalla jonkin koneen.
– Tavarat, joita meillä on, aiheuttavat hirvittävän määrän vastuuta ja velvollisuuksia. Suulake ikkunapesuriin voi olla hukassa, ja kone pitää säilöäkin jonnekin.
Suhde arkisiin taitoihin voi liittyä Meriön mukaan lopulta myös ihmisen kokemukseen siitä, kuinka merkityksellistä elämää hän elää. Hän kannustaa taitojen opetteluun, koska uskoo sen lisäävän ihmisen omaa hyvinvointia.
– Ostelemalla yritetään saada merkityksellisyyttä elämään, mutta tuo merkitys on ohut ja ilo kestää vain hetken. Taitoja hankkimalla sen sijaan rakennamme itseämme ja kykyjämme pärjätä elämässä paremmin ilman tavaraa. Riippumattomuus tavaroista ja valmiista ratkaisuista lisää itsetuntoa ja pystyvyyden kokemusta, hän sanoo.
Nuoret pohtivat omaa paikkaansa maailmassa, ja erityisesti heitä Meriö kannustaa arkisten taitojen opetteluun.
– Kun oppii tekemään jotain, jonka on tottunut saamaan valmiina, esimerkiksi hernekeittoa tai korjaamaan vaatteita, tietää, että pärjää ja voi auttaa muitakin, hän sanoo.
Aika harvalla on arvoissa se, että haluaa järjestellä mahdollisimman paljon keittiön kaappeja. Eveliina Meriö
Ratkaisukeskeiseksi ammattijärjestäjäksi kouluttautunut Meriö myöntää, että hänellä itselläänkin on yhä kausia, jolloin hänestä tuntuu, että elämään tarvitsisi jotakin uutta. Pohjoisessa asuessa elämä on kuitenkin yksinkertaistunut, eikä ”ostoshousuja” ole jalassa enää niin usein. Hän kokee elävänsä nyt enemmän arvojensa mukaista elämää ja siksi myös merkityksellisempää elämää.
Mitä vinkkejä hänellä elämän yksinkertaistamiseen sitten on?
– Jos jostakin haluaa lähteä liikkeelle, voisi katkaista nämä, Meriö sanoo ja osoittaa keittiön pöydällä olevaa mainoslehtisten pinoa.
Kun tavaroita ei enää näe, niitä ei kaipaa. Eveliina Meriö
Mainokset pyrkivät Meriön mukaan siihen, että ihmiselle tulisi olo, että häneltä puuttuu jotakin. Samoin vaikuttaa myös sosiaalinen media: jostakin sellaisesta, joka ei ole se oma juttu, tulee sellainen olo, että se pitäisi ottaa omaksi jutuksi, koska se vaikuttaa hienolta.
– Kun tykitystä on joka suunnasta, kaikesta tulee tärkeää, mutta kaikki ei voi olla tärkeää. Jos pystyy fokusoimaan arkensa arvojensa mukaan, se auttaa valitsemisessa, hän sanoo.
– Aika harvalla on arvoissa se, että haluaa järjestellä mahdollisimman paljon keittiön kaappeja.
Meriölle itselleen ohjenuorana tavaramäärän suhteen on toiminut se, että tavaraa on riittävästi, jotta arki on sujuvaa, mutta ei liikaa.
Tavaroita aletaan karsia yleensä tyypillisesti silloin, kun elämäntilanne muuttuu tai kun tavaraa on niin paljon, että siitä on pakko luopua.
Keskustelut pöydän ääressä ovat usein niitä tärkeimpiä. Eveliina Meriö
Meriö vertaa tavaroiden karsimista sipulin kuorimiseen.
– Sipulissa on aluksi ne kuivat kuoret, jotka on selkeästi vain roskaa, mutta kun sitä kuorii enemmän, alkaa löytyä puolikuivia. Lopulta voit todeta, että olet löytänyt sydämen ja että tässä ovat oleelliset asiat mun kotona, hän sanoo.
Kaikkea ei Meriön mukaan tarvitse eikä kannatakaan heittää pois kerralla. Jos on epävarma jonkin tavaran tarpeellisuudesta, sen voi jättää ja palata siihen vaikkapa puolen vuoden tai vuoden päästä. Todennäköisesti silloin kuitenkin toteaa, että tavara on tarpeeton.
– Lähes sadan prosentin varmuudella tavaran karsimista ei tule katumaan. Kun tavaroita ei enää näe, niitä ei kaipaa.
Pahvilaatikot eivät ole sisustuselementti, vaan arkea helpottava asia. Eveliina Meriö
Tavaroista luopuminen ei kuitenkaan ole helppoa ja vaatii yleensä enemmän päänsisäistä työtä kuin fyysisiä ponnisteluja. Myös tässä Meriö on valmis auttamaan.
– Keskustelut pöydän ääressä ovat usein niitä tärkeimpiä, hän sanoo.
Sujuvalistin verkkosivujen palvelulistalta löytyvät muun muassa tavarataitojen valmennus, kodin järjestäminen, muuttoapu sekä elämäsiivous ja konmaritus.
Palataan vielä niihin banaanilaatikoihin eteisessä.
Jos kyse olisi vakituisesta kodista, Meriö ostaisi eteiseen lipaston. Väliaikaisessa kodissa lipaston virkaa toimittavat kuitenkin nyt laatikot. Jokaiselle lapselle on omansa ja jokaisessa on noin 5—6 vaatekertaa. Lapset löytävät vaatteensa helposti itse, koska laatikoita saa penkoa.
– Pahvilaatikot eivät ole sisustuselementti, vaan arkea helpottava asia. Monelle kauneus on tärkeää, ja moni jaksaa pystyviikata vaatteensa, mutta en ole yksi heistä, Meriö sanoo.