Mielipiteet

Lukijalta: Poronhoidon oikeudellisen aseman vääristyminen

Tilanne Suomen pohjoisimman alueen yhteiskunnassa kärjistyy, kun vastakkain asettelu lisääntyy. Labban ja Maggan julkistetuissa tilausselvityksissä haetaan saamelaisporonhoidolle ylivertaista asemaa luomalla uutta mielikuvaa poronhoitoelinkeinon ns. oikeudellisesta asemasta. Näin asetetaan vastakkain ns. oikeaksi julistautuva saamelaisporonhoito ja muu poronhoito kulttuuriin vedoten.

On hyvä täsmentää käsitteitä ja pitää niiden oikeushistoriallinen merkitys voimassa: Siidat eli suomeksi Lapinkylät ovat alueella todistettavasti vuosisatoja asuneiden metsä- kalastaja- ja tunturilappalaisten ylläpitämiä yhteisöjä.

Suku- ja porokyläkohtainen poronhoito ei ole nauttinut lapinkylien oikeuksista, eikä ole maksanut lapinveroa (viittaus veronkantoluettelot). ”Vuoden 1976 komiteanmietinnössä todetaan, että poronhoidon historiaan kohdistunut tutkimus on osoittanut, että poronhoidolla on ikimuistoisista ajoista asti ollut käyttöoikeus maahan sen omistus- ja hallintasuhteista riippumatta.” Se oikeus on edelleen metsä- ja inarinsaamelaisilla.

Saamelaisen poronhoidon historia Suomessa ennen itsenäisyyttä on Suomen, Ruotsi-Suomen ja autonomisen Suomen metsä- ja inarinsaamelaisten historiaa. Elinkeinot ja erityisperusteiset oikeudet ja vapaudet periytyvät.

Mikäli saamelaiskäräjät haikailee Ruotsin mallin mukaiseen poronhoitoon, tulee perimys alueenkäyttöön selvittää – kuka oikeasti on oikeussubjekti, jolle alueenkäytön oikeus on siirtynyt. Siihen eivät riitä asemaa havittelevan selvitykset etenkään, kun ne tehdään saamelaiskäräjien eettisen tutkimuksen ohjeiden mukaan.

Kokonaisuutena katsoen kyse on määräysvallasta, saamelaiskäräjien itsehallinnosta, joka on hivuttautumassa merkittävään asemaan alueenkäytössä, saamelaisessa yhteiskunnassa ja koko Suomessa. Saamelaiskäräjälain muutos tähtää saamelaiskäräjien asemaan, jossa laajennetun neuvotteluvelvoitteen kautta alistetaan kaikki julkista valtaa käyttävät ja viranomaiset neuvottelemaan tavoitteena saamelaiskäräjiä tyydyttävä ratkaisu, siis se on yksimielisyyttä saamelaiskäräjien kanssa tai saamelaiskäräjien suostumusta ennen päätöksentekoa. Neuvotteluvelvoitteen käytöstä päättäminen jää yksinomaan saamelaiskäräjien ratkaistavaksi.

Asema -sanasta on tullut muotisana. Keinot aseman vahvistamiseen ovat kyseenalaisia. Saamelaispolitiikka hakee tilattuja poronhoidon selvityksiä pönkittämään itsehallinnon asemaa ja erityisasema valituille porosaamelaisille poroelinkeinossa muun poronhoidon kustannuksella.

Poronhoito on elanto, toimeentulo ja kulttuuri paljon laajemmalle joukolle kuin saamelaiskäräjien saamelaisille Valtaa käyttävät saamelaiskäräjien leiriin kuuluvat murtavat olemassaolon oikeutusta kaikin syrjinnän keinoin.

Valtion varoilla tehty selvitys rajataan saamelaiskäräjien saamelaisporonhoitoon, missä on alkuperäiskansaan kuuluvien metsä- ja inarinsaamelaisten poronhoidon tilan ja oikeudellisen aseman selvitys?

Suomen alkuperäisten saamelaisten yhteistyöjärjestö ry – Lapinkylien parlamentti

Merja Mattila