Paikallisuutiset

Mallan luonnonpuistosta löytyivät Meesia minutissima ja Encalypta driva, uudet sammallajit

Perhosista erittäin uhanalaiseksi arvioitu tundrahopeatäplä havaittiin viimeksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa yli neljäkymmentä vuotta sitten.

Metsähallituksen Luontopalvelujen 40 Natura-alueella tämän vuoden aikana toteutetuissa kartoituksissa on löytynyt neljä Suomelle uutta sammallajia, tiedottaa Metsähallitus.

Mallan luonnonpuistosta havaittiin Meesia minutissima ja Encalypta driva, Saaristomeren kansallispuistosta Encalypta pilifera ja Kotkan Kymenlinnan ympäristöstä löytynyt Trichostomum crispulum.

Lisäksi löytyi äärimmäisen ja erittäin uhanalaisia sammalia 20 lajia, kuten Lapista löytyneet pärskesammal, kurusammal, tunturivelhonsammal, pahtakinnassammal, kalkkilapiosammal, kuparikiisusammal, rotkohiippasammal ja pikkupussisammal.

Sammaleet ovat tärkeä indikaattorilaji kertomaan luonnon elinympäristön tilasta ja laadusta ja häiriintyvät helposti ympäristömuutoksista. Kartoitukset antavat myös tietoa toimenpiteiden suunnitteluun, jotta esimerkiksi uusia retkeilyrakenteita tai ennallistamistöitä toteutettaessa uhanalaiset sammalesiintymät voidaan ottaa huomioon.

Luontopalvelut kartoitti viime kesänä myös uhanalaisia hyönteisiä Lapissa nyt kolmatta vuotta peräkkäin. Luonnonsuojelualueilla tehdyissä kartoituksissa löytyi tänä vuonna 35 uhanalaisiksi ja silmälläpidettäväksi arvioitua lajia.

Useimpia viime kesän kartoituksissa löydettyjä uhanalaisia lajeja ei ole aiemmin tavattu kartoitusten kohteena olleilla alueilla tai edellisestä havainnosta on vierähtänyt jopa useita vuosikymmeniä.

– Esimerkiksi erittäin uhanalaiseksi arvioitu lapinverkkoperhonen (Euphydryas iduna) on tavattu ennen tätä vuotta edellisen kerran Lemmenjoen kansallispuistossa vuonna 1996. Samoin erittäin uhanalaiseksi arvioidun tundrahopeatäplän (Boloria chariclea) edellisestä havainnosta Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on jo yli neljäkymmentä vuotta, luonnonsuojelun asiantuntija Eerikki Rundgren Metsähallituksen Luontopalveluista kertoo.

Lapin kansallispuistoista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perhoslajisto tunnetaan kohtuullisen hyvin. Tästä syystä tundrahopeatäplän löytyminen pitkän tauon jälkeen on suuri ilon aihe.

– Varsinkin, kun monen muun tuntureiden perhosen tavoin tundrahopeatäplänkin tiedetään ilmastonmuutoksen vuoksi vetäytyneen pohjoiseen ja hävinneen monilta aiemmin tunnetuilta esiintymispaikoilta, Rundgren sanoo.

Pohjoisemmasta, Kilpisjärveltä ja Utsjoella lapinverkkoperhosta ja tundrahopeatäplää on tavattu säännöllisesti.

Metsähallituksen lajikartoituksissa koko Lapin alueella on havaittu paljon aivan yleisiäkin hyönteislajeja, joita kuitenkaan ei ole aiemmin tavattu pohjoisimmassa Suomessa. Kartoituksia tehnyt Metsähallituksen luonnonsuojelun asiantuntija Eerikki Rundgren arvelee suurimman osan näistä lajeista esiintyneen Lapissa iät ja ajat, mutta tulleen vasta nyt havaituiksi.

– Lapissa elävien hyönteislajien levinneisyys ja yleisyys tunnetaan vielä varsin huonosti, vaikka kartoitustyötä on nyt tehty kolmena peräkkäisenä kesänä, Rundgren summaa.