Paikallisuutiset

Poliisiksi kannattaa hakea erilaisilla taustoilla, poliisi kehotti Kolarin nuoria

Voisitko kuvitella itsesi poliisiksi, heräteltiin Kolarissa. Läheiset viranomaiset raja ja tullikin houkuttelivat uusia tekijöitä.

Mitä tarkoittaa nuhteettomuus?

Kysymys esitettiin yleisöstä, kun Kolarin yläkoululaiset ja joukko lukiolaisia kuulivat rajan ammateista oppilaitoskiertueella perjantaina. Rajavartija Timo Kurkkio Lapin rajavartiostosta on maininnut sanan esityksessään Rajavartiolaitoksen töitä esitellessään.

Vähän aikaisemmin nuhteettomuus on kuultu jo Poliisiammattikorkeakoulun esityksessä. Nuhteettomuutta edellytetään sekä rajavartijaksi että poliisiksi pääsyyn: taustan pitäisi olla kunnossa ja tehtävään pyrkivän luotettava. Molempiin ammatteihin vaaditaan Suojelupoliisiin turvallisuusselvitys.

– Ei rikostaustaa saisi olla, mutta pieniä rikkeitä voi olla, niin että nähdään, että henkilö on korjannut suuntaa elämässään. Arviointi tehdään aina tapauskohtaisesti, Poliisiammattikorkeakoulun edustaja kuvaili nuhteettomuutta.

Taustatarkistukseen kuuluvat myös sidonnaisuudet, jota sitäkin toivottiin yleisöstä tarkennettavan. Poliisista kerrottiin, että mahdollisesti ongelmallisiin sidonnaisuuksiin voi lukea yhteydet elämässä, jotka voivat tavalla tai toisella vaarantaa tehtävien riippumattoman hoitamisen.

Ajankohtainen esimerkki poliisin mukaan voisi olla se, että poliisiksi hakijalla olisi läheiset sidokset Venäjälle, jolloin tulisi arvioida, voivatko suhteet olla uhka esimerkiksi kiristykseen poliisina toimiessa.

Kolarin oppilaitosvierailulla päästiin kysymysten myötä mukavasti syvemmälle käytäntöön. Vierailu oli osa PTR-viranomaisten eli poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistä kiertuetta, jossa viime viikolla kierrettiin Länsi-Lapissa kertomassa opiskelu- ja työmahdollisuuksista. Kolarin lisäksi kiertue pysähtyi Muoniossa, Enontekiöllä ja Kittilässä.

Poliisiammattikorkeakoulun ja Lapin poliisilaitoksen edustajat kyselivät Kolarissa aluksi, kuinka moni nuorista on harkinnut poliisin ammattia. Yksikään käsi ei noussut yleisössä.

Poliisien määrää halutaan nyt nostaa, mistä kiertueellekin osallistuminen osaltaan kertoi. Poliisiammattikorkeakoulun aloituspaikkoja on viime vuosina ollut 400, mutta ensi vuodesta tuore hallitus nosti ne viiteensataan. Ongelmana on kuitenkin ollut viime aikoina se, ettei aloituspaikkoja ole saatu täyteen.

Lapin poliisilaitoksen alueelta Poliisiammattikorkeakouluun on viime vuosina ollut 100– 150 hakijaa. Suomen poliisien koulutus on keskittynyt Tampereen Polamkiin, joka on ainoa paikka opiskella poliisiksi.

Poliisi korostaa nyt, että koulutukseen voi tulla erilaisista taustoista. Kolarissakin paikalla oli entisiä sairaanhoitajia, lukion käyneitä ja lastensuojelussa työskennelleitä poliisiopiskelijoita.

– Erilainen tausta ennen koulutusta on vahvuus, sanoi itse ennen Polamkia lukion ja armeijan suorittanut 21-vuotias Sonja Viljamaa.

Myös poliisin ammatin tehtävien monipuolisuutta painotettiin: kolmevuotinen koulutus antaa eväät monenlaiseen uraan.

– En ole koskaan ajatellut, että hakisin poliisiksi. Oli kuitenkin mielenkiintosta kuulla, kuinka monipuolinen se työ voi olla, mietti lukion ykkösluokkalainen Hermanni Järvenpää poliisin esitepöydän tuntumassa.

Järvenpää oli Kolarissa tutustumassa lukioon, koska on ensi vuoden alussa vaihtamassa lukioa Inarista.

Poliisi näytti nuoria kiinnostavan kolmesta organisaatiosta eniten, ja sen pöytä oli ruuhkaisin, kun nuoret pääsivät kyselemään lisää.

Ovatko kuntotestit niin pahat kuin väitetään? Kuinka hyvässä kunnossa pitää olla? Esimerkiksi tätä yläkoululaiset kysyivät.

Poliisi painotti, että normaalilla, hyvällä fyysisellä kunnolla pärjää pääsykokeiden fyysisen kunnon testissä. Pituusrajoja ei nykyään enää ole. Fyysisen kokeen lisäksi hakijaa arvioidaan soveltuuskokeella sekä kirjallisella kokeella.

Rajavartiolaitoksen pöydällä ei ollut aivan samanlaista ryysistä kuin poliisin pakeilla.

– Ainakaan eivät kysele paljoa, sanoi Muonion rajavartioaseman varapäällikkö Sami Pesonen.

Poliisin tavoin myös Rajavartiolaitos tarvitsee uusia tekijöitä.

– Ihan jo siitäkin syystä on hyvä olla täällä, koska 3–5 vuoden päästä jää meiltä eläkkeelle aika paljon porukkaa, rajaupseeri Pesonen mietti.

Myös raja painottaa tehtäviensä monipuolisuutta. Rajavartiolaitos on sisäministeriön alaisuudessa toimiva sisäisen turvallisuuden viranomainen, jonka päätehtäviä ovat rajojen valvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, sotilaallinen maanpuolustus ja meripelastus.

Länsirajalla tehtävissä korostuvat maastoliikenteen valvonta ja erävalvonta samoin kuin rajatarkastukset Lapin lentoasemilla. Talven turistisesonkia voi pitää yhtenä tärkeänä sesonkina työssä.

Tehtävät risteävät jonkin verran poliisin kanssa, koska esimerkiksi maastoliikennevalvontaa tehdään yhdessä. Pitkien etäisyyksien Lapissa Rajavartiolaitos voi toimia virka-apuna poliisille tehtävässä, jos poliisi pyytää apua.

– Jos poliisipartio ei ehi, meillä menee partio hoitamaan sitä tehtävää, Pesonen kertoo.

Rajavartioston organisaatioon voi työllistyä eri polkuja: Pesosen tavoin upseerikoulutustaustalla ja kuten Timo Kurkkio, joka on valmistunut rajavartijaksi Raja- ja merivartiokoulusta. Peruskurssi kestää 12 kuukautta, ja sen pohjalla tulee olla lukio tai ammatillinen koulutus. Lisäksi Rajavartiostossa työskentelee siviilejä.

Lapin rajavartioston organisaatioon kuuluu Rovaniemellä sijaitseva esikunta, neljä rajavartioasemaa Ivalossa, Raja-Joosepissa, Sallassa ja Muoniossa sekä Ivalossa toimiva Rajajääkärikomppania. Ensi vuoden alusta raja-asemat vähenevät, koska Ivalon ja Raja-Joosepin asemat yhdistetään. Lapin rajavartiosto toimii myös Rovaniemen, Kittilän, Enontekiön ja Ivalon lentoasemilla sekä itärajan kansainvälisillä rajanylityspaikoilla Sallassa ja Raja-Joosepissa.

Länsirajalla tuttu tulli keskittyy tavaran kulun turvaamiseen, mikä koulutusta ja organisaatiota esitelleen Tornion tullissa työskentelevän Anton Heikan mukaan joskus saattaa olla epäselvää. Joidenkin mielissä tulli sekoittuu Rajavartiostoon.

Tullialan ammattilaiseksi voi opiskella oppisopimuksella. Toisen asteen näyttötutkinto kestää 2–3 vuotta.