Paikallisuutiset

THL:n kouluterveyskysely: Muoniossa kiusataan, Kolarissa nuoret liikkuvat liian vähän

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uusin kouluterveyskysely piirtää kuvaa kolarilaisista nuorista, jotka kärsivät harrastustilojen puutteesta ja muoniolaisista nuorista, jotka kärsivät matalasta itsetunnosta.

Uusimpia kouluterveyskyselyn tuloksia hallitsee Muoniossa kiusaaminen. THL:n listaamat viisi huolestuttavinta kehityssuuntaa 8.–9.-luokkalaisten muoniolaisten nuorten keskuudessa linkittyvät kaikki kiusaamiseen.

Yli puolet vastanneista (53,3 prosenttia) on kokenut koulukiusaamista tai osallistunut koulukiusaamiseen lukukauden aikana. Tilastoista löytyy vain kolme tilastoitua kuntaa, Evijärvi, Urjala ja Veteli, joissa luku on isompi. Etenkin kiusaamistilanteet, joissa levitetään valheellista tietoa, korostuvat. Tätä on kokenut 43,3 prosenttia. Luku on maan korkein, ja tilastojen keskiarvo koko Suomessa on 12,1 prosenttia.

Verrattuna edelliseen tutkimukseen vuonna 2021, yhä harvempi tästä ikäryhmästä tuntee myös päivittäisen tekemisen merkityksellisiksi ja lähes puolet ovat olleet huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana.

Tästä huolimatta muoniolaisten 8.–9.-luokkalaisten mielestä heillä on hyvät vaikutusmahdollisuudet koulun tapahtumien järjestämiseen ja heidän poissaolonsa sairauksien vuoksi ovat vähentyneet kahden vuoden aikana. Koulukiusaamiseen liittyen näkyy myös positiivista, sillä 93,3 prosenttia vastaajista kertoo, että ei ole osallistunut muiden kiusaamiseen, mikä on valtakunnallisesti suuri luku.

Muonion 4.–5. luokkalaisten keskuudessa lähes viidennes (19,6 prosenttia) on kokenut kiusaamista vähintään viikoittain, joka on neljänneksi suurin luku valtakunnallisesti. Huomioitavaa tässä ikäluokassa on myös matala itsetunto, jota koki 36,4 prosenttia vastanneista. Luku on maan korkein – koko maan keskiarvo on 13,3 prosenttia. Tässä ikäluokassa nautitaan myös aamiaista yhä harvemmin, sillä sen jättää toisinaan väliin arkiaamuisin 39,1 prosenttia vastaajista, mikä on maan keskiarvoa enemmän (29,7 prosenttia) ja kaksi kertaa enemmän kuin edellisessä kyselyssä (19,3 prosenttia).

Vaikka valtaosa tämän ikäryhmän nuorista on tyytyväisiä elämäänsä (80 prosenttia), on siinä tapahtunut laskua vuodesta 2017 (96 prosenttia). Myös myönteisiä kehityksiä löytyy. Yhä suurempi joukko nuoria harrastaa taidetta ja kulttuuria viikoittain ja osallistuu koulun asioiden suunniteluun. Muoniossa molemmat ikäluokat pitävät koululounasta maukkaana tai laadukkaana ja etenkin nuoremmat kokevat, että siihen on varattu tarpeeksi aikaa.

Kolarissa viisi huolestuttavinta kehityssuuntaa 8.–9. luokkalaisten keskuudessa kertoo moninaisemmista ongelmista, jotka liittyvät usein harrastamiseen. Moni nuori kokee, että alueella ei ole tarpeeksi heille oleskelutiloja ja harrastuspaikat sijaitsevat liian kaukana. Kolarissa korostuu myös, kuinka moni näistä nuorista harrastaa liikuntaa maan keskiarvoa vähemmän. Esimerkiksi viikoittain liikuntaa ohjatusti harrastaa vain noin kolmannes (34,2 prosenttia), kun koko maan keskiarvo on 50,2 prosenttia.

Vain 28 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista syö koululounasta, mikä on maan keskiarvoa (38 prosenttia) vähemmän. Verrattuna kaksi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn, oppilaat kokevat yhä enemmän ongelmia oppimisyhteisön ilmapiirissä ja yhä harvempi osallistuu koulun tapahtumien suunnitteluun. Nuoret ovat myös yhä yksinäisempiä, sillä 17,1 prosentilla vastaajista ei ole yhtään läheistä ystävää (vuonna 2021 vastaava luku oli 9,4 prosenttia).

Kolarissa on myös useita myönteisiä kehityskulkuja. Yhä harvempi 8.–9.-luokkalaisista on kokenut yli kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua tai ollut huolissaan mielialastaan viimeisen vuoden aikana. Myös kolarilaisten nuorten kokema seksuaalinen häirintä internetissä ja puhelimessa on vähentynyt sitten edellisen tilastoinnin.

Kolarin 4.–5. luokkalaisista lähes neljännes tuntee koulu-uupumusta ja noin kolmanneksen mielestä koululounasta ei ole tarjolla riittävästi. Yhä useampi näistä alakoululaisista kokee edelliseen kyselyyn verrattuna, että heillä ei ole mahdollista keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista ja yhä harvempi, vain noin puolet, osallistuu oppituntien sisällön suunnitteluun.

Positiivisena kehityskulkuna ikäryhmän oppilaat ovat vähentäneet Internetin käyttöä, mikä näyttäytyy parempana fyysisenä hyvinvointina. Yhä suurempi joukko tästä ryhmästä tuntee, että syö ja nukkuu paremmin ja kokee olonsa vähemmän hermostuneeksi netin käytön vähentämisen takia. Myös jopa 61 prosenttia tämän ikäluokan kolarilaisista tuntee voivansa sanoa mielipiteensä luokassa ja 39,8 prosentin mielestä luokassa on usein rauhallista – molemmat luvut ovat maan keskiarvoa korkeammat.

Terveys- ja hyvinvointilaitoksen kouluterveyskysely antaa tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista

THL:n kouluterveyskysely tuottaa tietoa kouluille lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi ja tietoja on kerätty vuodesta 1996 lähtien, joskin aineiston laajuus on vaihdellut vuosien aikana.

Kyselyyn vastasi keväällä 2023 lähes 103 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (83 %) ja noin 91 000 8. ja 9. luokan oppilasta (73 %). Muoniossa kyselyyn vastasi 30 8.–9. luokkalaisista ja Kolarissa 79. Muoniossa 4.–5. luokkalaisten kyselyyn vastasi 49 ja Kolarissa 83.

THL ei julkaise vastauksia, mikäli vastausmäärät ovat liian alhaiset. Myös Muonion ja Kolarin kohdalla joissakin kysymyksissä vastausmäärä oli niin alhainen, ettei tuloksia julkaistu. Tästä johtuen Kolarista ja Muoniosta ei ole myöskään saatavilla täysin identtisia tietoja.

THL on koonnut tilastoista jokaiselle kunnalle, myös Kolarille ja Muoniolle, sekä myönteiset että huolestuttavimmat muutokset verrattuna aikaisempiin kyselytuloksiin. Lisäksi tuloksista näkyy, miten Kolari ja Muonio pärjäävät kansallisessa vertailussa.

Molemmille ikäryhmille on myös omia kysymyksiä, minkä takia eri ikäryhmiä on hankala vertailla.