Muualta Lapista

Aida pyöräytti pojan ja Alva tytön – alpakka-vauvat ihastuttavat Vaivaiskoivun tilalla Riipissä – katso videot

Toivottiin neljää, odotettiin kolmea ja saatiin kaksi, kuvailee emäntä Kristiina Eira kesän tapahtumia alpakka-tilallaan.

– Ensin Aida pyöräytti pojan kesäkuun lopussa ja Alva tytön 16. heinäkuuta. Alvan synnytystä odoteltiin, sillä tiineys meni pari viikkoa yli odotetun ajan.

Vasat ovat saaneet nimikseen Hemuli ja Hermine.

Katso video, jolla emät yrittävät saada Hemuli-vasan houkuteltua talliin sisälle. Videon kuvaus Kristiina Eira.

Emät ja vasat voivat hyvin. Tilan Facebook-sivulla Betula nanas alpaca voi seurata eläinten kasvua videoiden ja kuvien välityksellä.

Vasat punnitaan päivittäin, näin varmistetaan niiden riittävä kasvu. Päivät alpakat viettävät tarhoissaan, emät ja orit omissaan. Kaikki eläimet viettävät yöt sisällä turvassa muun muassa paarmoilta.

Emien talissa on ilmastointi varmistamassa hyvinvointia kuumalla säällä.

Niillä voi kestää jopa kaksi vuotta hyväksyä ihminen. Ne osoittavat potkimalla ja sylkemällä sen, etteivät halua lähelleen. Tätä tapahtuu myös eläinten kesken.

Kerran Kristiina kokeili, millaista on nukkua yhdessä orien kanssa.

– Vein talliin retkisängyn. Hetken aikaa ne ihmettelivät, eikö tuo lähde täältä jo ja rauhoittuivat sitten. Oli mukava kokemus, nukuin hyvin eläinten tuhistessa ympärillä.

Tilan isäntä ja emäntä vuorottelevat työvuoroissaan niin, että tilalla on jompikumpi paikalla koko ajan.

– Tästä tarhan päästä on hyvä näköyhteys tarhoihin. Pitää seurata esimerkiksi sitä, etteivät vasat tunge päätään aidan väliin ja jää sinne kiinni, isäntä Vesa Ylitapio kuvailee.

Jos jokin uhkaa eläimiä, yksi ilmoittaa sen ääntelemällä tietynlaisella varoitusäänellä.

– Kun uhkaava tilanne on meneillään, esimerkiksi vieras eläin päässyt tarhaan, alpakat ovat aivan hiljaa.

Alpakat viihtyvät ulkona talvellakin.

– Vähän liiankin hyvin, niitä saa hätistellä takaisin talleihinsa, Kristiina toteaa.

Tallia ei tarvitse lämmittää talvellakaan, mutta juomavesi pitää lämmittää.

Alpakat eivätelä sekalaumassa, sillä niillä ei ole kiimakiertoa eli emät ovat astuttavissa ympäri vuoden.

– Emän voi astua korkeintaan neljä kertaa kesässä. Liian usein astuminen on vaaraksi emän terveydelle. Jos emä tiinehtyy ensimmäisellä astutuksella, se ei enää suostu orille, vaan sylkee oria. Tästä tiedämme sen olevan tiineenä, raskaustestejä näille ei tehdä.

Katso Kristiina Eiran kuvaama video Hemuli vasasta.

Alpakat ovat persoonallisuuksia. Niillä voi kestää jopa kaksi vuotta hyväksyä ihminen. Ne osoittavat potkimalla ja sylkemällä sen, etteivät halua lähelleen. Tätä tapahtuu myös eläinten kesken.

– Näillä on hyvin tarkka hierarkia. Kun toinen loukkaa käytöksellään tai tulee liian lähelle, alpakka potkii ja sylkee. Aidalla kesti lähes tarkalleen kaksi vuotta, että se hyväksyi minut. Lopullinen hyväksyminen tapahtui sen jälkeen, kun kastelin Aidan jalat. Nyt Aida antaa minun silittää itseään ohi kulkiessani.

Jälkimmäistä vasaa tilalla odotettiin syntyväksi parin viikon ajan, sillä tiineys oli yliajalla.

– Vasomista pitää seurata, sillä emä ei itse nuole vasaansa muuten kuin varmistamalla, että hengitystiet ovat auki. Emä alkaa huolehtia vasasta vasta sen jälkeen, kun jälkeiset ovat syntyneet.

Valtaosa vasoista syntyy, nousee ylös ja syö itsenäisesti emän maitoa ilman apua jo ensimmäisen puolen tunnin sisällä. Alpakat synnyttävät yleensä virka-aikaan kello 7-16 välillä. Jos synnytys tapahtuu myöhemmin, tiedossa on ongelmia.

Joskus emää voi joutua avustamaan synnytyksessä. Kätilönä on ollut tilan isäntä.

– Alpakka kantaa pahimmassa tapauksessa yli 12 kuukautta. Keskimäärin tiineysaika on 345 vuorokautta, plus, miinus 20 päivää suuntaan, isäntä selventää.

Tilalla on ajoitettu vasomiset ja astutuksen kesään, sillä alpakkaemä on tarkka olosuhteista, joissa se tiinehtyy.

– Joskus emä voi säilöä hedelmöittynyttä munasolua kehossaan ennen tiinehtymistään. Näin käy silloin, jos emän mielestä olosuhteet tiinehtymiselle eivät ole sopivat, Kristiina Eira kertoo.

Alpakan villapoikkeaa lampaan villasta siten, ettei siinä ei ole miltei ollenkaan lanoliinia, tästä syystä alpakan villa soveltuu myös heille, jotka ovat lampaan villalle allergisia. Yksi alpakka tuottaa keskimäärin kuusi kiloa villaa vuodessa. Alpakat keritään kerran vuodessa.

– Meillä on yksi uros, jonka villa on niin hienoa ja siksi haasteellista kehrätä, että kehräämö palautti villat meille, Vesa Ylitapio kertoo.

Tilalla on myös oma rukki.

– Mie olen opettanut Vesan kehräämään. Hän kehräsi hankalasti kehrättävät villat ja mie kudoin niistä Vesalle pipon, Kriistina kertoo.

Alpakan villa on maailman kalleinta villaa.

– Ennen alpakan villa oli tarkoitettu vain kuninkaallisten käyttöön, Kriistina huomauttaa.

Kalleimmasta alpakan villasta maksetaan jopa 720 euroa kilolta. Vaivaiskoivun alpakka -tilalta villat myydään suoraan asiakkaille.

Kerran Kristiina kokeili, millaista on nukkua yhdessä orien kanssa.

Riipissä sijaitsevallaVaivaiskoivun alpakat -tilalla on yhdentoista alpakan lauma: aikuisia on yhdeksän ja vasoja kaksi. Ulkomaalaisille tarkoitettu nimi, Betula nanas alpaca, on latinankielinen versio Vaivaiskoivun alpakat -tilasta.

Vierailut tilalla ovat mahdollisia sovittuina ajankohtina, sillä alpakat ovat helposti stressaantuvia eläimiä. Tilalta voi saada myös kummieläimen maksua vastaan. Kummilla on rajaton mahdollisuus käydä vierailulla kummilapsensa luona, mutta käynneistä sovittava etukäteen.

Alpakoihin pääsee vapaasti tutustumaan Riipin Katiskakeisari -tapahtumassa sunnuntaina 27. elokuuta.