Muualta Lapista

Kolarilainen Voitto Vaattovaara oppi kotona olemaan heikomman puolella

Yhteisten asioiden hoitaja ja urheiluseurojen väsymätön talkoolainen muistaa, miltä tuntui saada apua elämän tiukassa paikassa.

Missä Kolarissa talkoillaan, siellä on Voitto Vaattovaaran vihreä Ford, usein peräkärryn kanssa.

76-vuotias Vaattovaara on pitkään ollut mukana yhdistyksissä ja kuntapolitiikassa, talkoilla tekemässä, yhteisiä asioita hoitamassa. Aina valmiina auttamaan.

– Ei niitä kovin paljon ole samanlaisia kuin Voitto, jotka pyyteettömästi tekkee työtä yhteisön etheen, sanoo Mauri Kylmämaa, Vaattovaaran serkku ja pitkäaikainen seurakaveri Kolarin Työväen Urheilijoissa.

Kylmämaa on liki ikätoveri, samasta Vaattojärven kylästä kotoisin ja siksi sopiva ihminen luonnehtimaan Vaattovaaraa. Vaattovaaran rauhallisen luonteen serkku muistaa jo lapsuudesta. Häntä ei tappelunujakoissa näkynyt.

– Toimelias ja yhteistyökykyinen, serkku kuvaa Vaattovaaraa.

Mihin Vaattovaara aikaansa antaakaan, hän paneutuu, Kylmämaa painottaa. Se on näkynyt niin yhdistyksissä kuin vasemmiston kunnanvaltuutettuna.

– Voitto paneutuu asiaan ja täysillä tekkee. Voitto ei koskaan ole ollu napinpainaja.

Mie kyllä ruukaan niille tytöile ja pojile käyä erikseen sanomassa, että onpa mukava ko sieki lähit matkaan.

Kunnanvaltuuston Vaattovaara jättää kesällä 33 vuoden jälkeen, mutta on yhä Kolarin Vasemmiston kunnallisjärjestön puheenjohtaja. Politiikka jatkuu myös hyvinvointialueella varavaltuutettuna.

Puheenjohtajuuksia Vaattovaara on karsimassa pois, kunhan jatkajat löytyisivät. Hän on tällä hetkellä vielä myös KoTU:n puheenjohtaja. Aktiivisesta talkoilusta KoTU:ssa ja Kontiossa Vaattovaara ei sen sijaan ole luopumassa.

– Kunto on pysynyt hyvänä, siitä olen tyytyväinen, Vaattovaara sanoo.

Hän iloitsee siitä, että Kontion talkoisiin on viime vuonna saatu innostettua myös seuran lapsia ja nuoria mukaan. Se antaa toivoa siitä, että yhteisten asioitten hoitajia vielä jostain saadaan tulevaisuudessakin.

– Mie kyllä ruukaan niile pojile ja tytöile käyä erikseen sanomassa, että onpa mukava ko sieki lähit matkaan.

Nyt ko ittelä mennee paremmin, sitä hyvvää antaa mielelhään etheenpäin.

Vaattovaara syntyi vuonna 1948 Vaattojärven Järvelän taloon 12-lapsisen perheen keskimmäiseksi lapseksi. Vasemmistolaisuus ja työnväenaate ovat kodinperintöä.

– Lapsuudenkoti oli hyvä, mutta rahasta oli pula. Köyhyyessä olthiin. Siitä on tullu, että mie olen vähävarasten puolela aina.

Vaikka koti oli köyhä, sen ovia ei lukittu koskaan ja kulkijoillekin järjestyi majapaikka.

Vaattovaara ajattelee, että yhteiskunnan pitää tukea ihmistä, kun hän sitä tarvitsee. Hän muistaa, kuinka itse tarvitsi ja sai apua. Vuonna 1991 ensimmäinen vaimo Sirpa kuoli yllättäen ja Vaattovaara jäi kahden tyttärensä yksinhuoltajaksi.

– Siinä tyttöjen kans yritimmä valmistella ensimmäistä joulua ilman äitiä ja ovele koputethiin. Siellä oli seurakunnasta ihminen, joka toi meile joulupaketin. Sitä apua mie en unoha koskhaan, kyllä se niin ihanalta tuntu.

– Nyt ko ittelä mennee paremmin, sitä hyvvää antaa mielelhään etheenpäin.

Vaattovaaralla on kolme lasta: Henna, Raisa ja Riku. Birgitta-vaimon kanssa hän on ollut naimisissa vuodesta 2001.

16 vuotta olin täysin maan alla porarina.

Vaattovaara muistetaan myös urheilijana KoTU:n riveistä. Perheen köyhyys esti hiihtokilpailut lapsena, koska suksia ei riittänyt kaikille, mutta aikuisena Vaattovaara kilpaili hiihdossa, juoksussa ja suunnistuksessa.

– Vuonna 1972 ko alotin Rautuvaarassa työt, ostin ensimmäiset omat sukset.

Parhaimmillaan Vaattovaara juoksi maratonin aikaan 2.39.45.

Rautuvaaran kaivoksella Vaattovaara työskenteli porarina, panostajana ja lastaajana.

– 16 vuotta olin täysin maan alla porarina.

Ennen kuntapolitiikkaan lähtemistä Vaattovaara toimi ammattiyhdistysliikkeessä ja oli Kolarin metalli ja kaivos 313 -osaston puheenjohtaja. Kaivostoiminnan loputtua Kolarista kaivosalan ammattiyhdistystoimintaa Lapissa on jatkanut ammattiosasto Keskilapin kaivos ja metalli 313, jonka numeroissa näkyy vielä palanen Rautuvaaran aikaista historiaa.

Kuntapolitiikkaa Vaattovaara pyrki tekemään keskustellen oman ja muitten ryhmien kanssa.

– Sitähän se on, että vaikka on erimielisyyttä, niin keskusteluilla pyrithään, että tultais samhaan.

Tiukimmat väännöt Vaattovaara kävi kuntapolitiikassa urheiluhankkeissa. Jalkapallon tekonurmikenttää vastusti moni vasemmistonkin ryhmässä, ja päitä oli käännettävä. Vaattovaara on tyytyväinen, että oli mukana saamassa ison urheiluhallin Kolarin monitoimitaloon.

Jos uusia talkoolaisia ei tule, kyllä se loppuu.

Kolarissa perinteikäs vasemmisto on keskustan ohella menettänyt viime aikoina valtuustopaikkoja, kun sitoutumattomat ryhmät ovat marssineet valtuuston enemmistöksi. Miltä se tuntuu pitkän linjan vasemmistolaisesta?

– Tämähän on aivan poikkeus tämä Kolari, eihän tämmöstä muualla ole, Vaattovaara sanoo.

Vaattovaara ajattelee, että perinteisillä puolueilla on Kolarissakin vielä tulevaisuutta. Niitä tarvitaan hänen mielestään jatkossa myös kunnassa siksikin, että niissä toimiminen helpottaa Kolarin asioiden edistämistä ja lobbaamista. Hän kysyy, onko sitoutumattomilla ryhmillä tarvittavia yhteyksiä valtakunnan tasolla.

– Vaikea muuten viä asioita etheenpäin. Vaikka tässä Ylläsjärven halliasiassa pitäis nyt saaha hyvät yhteyet eduskuntaan, että siihen voitais se valtionapu saaha, Vaattovaara sanoo.

Ylläsjärven hallin rakentaminen on määrä alkaa tänä vuonna, ja kunta varasi rakentamiseen rahaa. Valtionavusta odotetaan päätöstä, mutta joka tapauksessa se olisi enintään viidenneksen kuluista.

Ne muutamat tietyt laulut on vappuna tärkeitä.

Vaattovaara on muutamat viime vuodet vastannut myös Kolarin työnväentalosta talon yhdistyksen puheenjohtajana. Vuonna 1964 valmistanut talo on hyvässä kunnossa, ja käyttöäkin sille löytyy, mutta nykyaikana pärjättäisiin paljon pienemmilläkin tiloilla.

Työväentalojen aika voi olla ohi pienillä paikkakunnilla kuten Kolarissa, Vaattovaara uskoo.

– Jos uusia talkoolaisia ei tule, kyllä se loppuu.

Vappuna Kolarin työväentalo pukeutuu juhlaan. Työväen juhla on vasemmistolaisen kalenterissa erityinen.

– Mie muistan, kuinka pääsin Sieppijärvelle kuorma-auton lavalla ensimmäistä kertaa vappumarssille. Mie olin kymmenenvuotias, ja sen jälkeen en jättäny yhthään vuotta välhiin.

Enää Tunturi-Lapin vasemmisto ei marssi. Väki on vanhentunut ja vähentynyt.

– Loppuvaiheessa se meni siihen, että oli enemmän ihmisiä autoissa ko marssimassa.

Marssit on korvannut Kittilän kanssa vuorovuosina järjestettävät vappujuhlat. Tänä vuonna juhlitaan vappupäivänä Kolarin työväentalolla. Ohjelmassa on perinteikkäät puheet ja vappulaulut.

– Ne muutamat tietyt laulut on vappuna tärkeitä.

Vaattovaaralle se kaikista tärkein on Kansainvälinen.