Paikallisuutiset

Lapin vesiosuuskunnat virittelevät yhteistyötä

Vesiosuuskuntien tilanne on hyvin erilainen verrattuna suuriin kunnallisiin vesihuoltolaitoksiin. Lapissa on havahduttu siihen, että pienten yhteistyö on tarpeen. Kuva: Jarno Hiltunen

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Lappilaiset vesiosuuskunnat aikovat ryhtyä yhteistyöhön. Rovaniemellä järjestetään torstaina 5. joulukuuta tapaaminen, johon vesiosuuskuntien vastuuhenkilöt on kutsuttu. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä Teamsin kautta.

– Tarkoitus on vaihtaa kuulumisia, verkostoitua ja verrata kokemuksia vesiosuuskunnassa toimimisesta eri puolilla Lappia, kertoo vesitalousasiantuntija Eija Kalliainen Etelä-Savon ely-keskuksen valtakunnallisesta Vesihuoltopalvelut-yksiköstä, joka toimii myös Lapin alueella.

Tapaamisessa kuullaan esityksiä nykyisistä ja tulevista lainsäädännön vaatimuksista, erilaista yhteistyömuodoista ja rahoitusmahdollisuuksista.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tavoitteena on perustaa lappilaisten pienten vesilaitosten yhteistyöryhmä. Lain vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti, ja yhteistyö voi auttaa niiden täyttämisessä ja myös edunvalvonnassa.

Lapissa on noin 110 vesiosuuskuntaa eli jäsentensä omistamaa vesilaitosta.

Pienissä vesilaitoksissa viranomaisten asettamat laadunvalvonta- ja raportointi muodostavat merkittävän osan työmäärästä. Eija Kalliainen

Idean yhteisestä tapaamisesta esittivät Simojärven vesiosuuskunta Ranualta, Kaukosen vesihuolto -osuuskunta Kittilästä ja Pohjasperän vesiosuuskunta Ranualta, joiden edustajat osallistuivat Pohjoisen vesihuoltostrategian valmisteluun. Suunnitelma on hiljattain valmistunut, ja tapaamisessa keskustellaan sen toimeenpanosta.

– Lapin vesihuollon strategia 2050 on saanut meidät pienten vesilaitosten edustajat huolestumaan maakuntamme harvaan asutun alueen vesihuollon tulevaisuudesta, vesiosuuskuntien tiedotteessa todetaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Puhdas vesi on yksi tärkeimmistä asumisen edellytyksistä. Suomen ja etenkin Lapin maakunnan alueella kallioperä on rautapitoinen, jolloin laadukasta kaivovettä ei välttämättä ole saatavissa.

– Pienillä vesilaitoksilla eli vesiosuuskunnilla on monin tavoin erilainen asema kuin suuremmilla, kunnallisilla vesiyhtiöillä, Eija Kalliainen toteaa.

Toimintabudjetit ovat usein pieniä, ja vesiosuuskuntien vastuuhenkilöt hoitavat tehtäväänsä pääsääntöisesti luottamustehtävänä. Toiminta perustuu talkootyöhön, tai palkkio on muodollinen. Suurissa, pääsääntöisesti kuntien omistamissa vesilaitoksissa on useimmiten työntekijöitä ja päätoiminen vesilaitoksen hoitaja.

– Pienissä vesilaitoksissa viranomaisten asettamat laadunvalvonta- ja raportointi muodostavat merkittävän osan työmäärästä. Raporttien laatiminen sähköiseen järjestelmään on hidasta, koska järjestelmien käyttö ei välttämättä ole tuttua ja jokapäiväistä työtä, Kalliainen toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tapaamiseen kutsutaan pieniä vesilaitoksia, ei kunnallisia toimijoita.

– Vaikka toimintamuotonne olisi jokin muu kuin vesiosuuskunta, esimerkiksi vesiyhtymä, niin olette tervetulleita tapaamiseen. Mukaan saa tulla useammankin henkilön voimin, Kalliainen sanoo.

Tilaisuus järjestetään Lapin ely-keskuksessa Hallituskadulla. Se alkaa kello 12 ja kestää kolme tuntia. Lisätietoja tilaisuudesta ja ilmoittautumisesta saa Eija Kalliaiselta, p. 050 444 2720 ja Juha Maisonvaaralta, p. 040 579 2721. Ilmoittautua ehtii vielä tämän viikon ajan tästä linkistä.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä