Paikallisuutiset

Kunta on päättänyt Ara-asuntojen varallisuusrajat

Kunnanhallitus on aiemmassa kokouksessaan päättänyt Ara-vuokra-asuntojen asukasvalinnan varallisuusrajat vuosille 2024-2025.

Kunnanhallituksen päätöksen mukaan varallisuusrajat ovat vuoden 2025 loppuun saakka yhden ihmisen ruokakunnassa 24 192 euroa ja kahden ihmisen ruokakunnassa 36 288 euroa. Kolmen ihmisen ruokakunnassa sekä neljän tai useamman ihmisen ruokakunnassa varallisuusraja on 48 384 euroa.

Birgitta Eira teki ehdotuksen, että myös kahden ihmisen ruokakunnan varallisuusraja nostettaisiin 48 384 euroon, mutta esitystä ei kannatettu, ja se raukesi.

Enontekiön kunnan tietoa ei löydy Tilastokeskukselta, koska Enontekiöllä tehdään sen verran vähän asuntokauppoja, kertoo kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtaja Hannu Ala-Pässäri.

Varallisuusrajoja varten kunta on käyttänyt Lapin viime vuoden neljännesvuosittaista keskihintaa, joka on 1512 euroa neliömetriä kohden.

Asunnon kokonaishinnat lasketaan asuntokoon ja keskihinnan avulla, ja kuntakohtainen varallisuusraja saadaan kertomalla asunnon kokonaishinta 40 prosentilla. Laskennassa huomioidaan, että yhden henkilön talouden keskimääräinen huoneisto koko on 40 neliötä, kahden henkilön talouden 60 ja kolmen henkilön talouden 80 neliötä.

Ala-Pässärin mukaan ensi vuoden alusta asukasvalinnoissa noudatetaan myös bruttotulorajoja, jotka ovat esimerkiksi yhdellä aikuisella 3540 euroa, kahdella aikuisella 6020 euroa ja kahdella aikuisella ja kahdella lapsella 7270 euroa.

Ara suosittelee, että kunnat määrittävät vuosittain hyväksyttävän varallisuuden enimmäisrajat.

Valtion tukemat vuokra-asunnot, eli ara-vuokra-asunnot, on osoitettava niitä eniten tarvitseville. Valtioneuvoston asetuksen mukaan hakijaa ei saa valita asukkaaksi, mikäli hänellä on varallisuutta siinä määrin, että hän kykenee hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon ilman valtion tukea.

Asukkaiden valinta on laissa säädeltyä. Se perustuu sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja taloudelliseen tarpeeseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asukasvalinnassa arvioidaan hakijaruokakunnan asunnontarvetta, varallisuutta ja tuloja.

Jos asukas tarvitsee asunnon sosiaalisista ja terveydellisistä syistä, voidaan asukasvalinnassa käyttää virkavastuullista harkintaa, toteaa Hannu Ala-Pässäri.

ARA-vuokra-asuntojen asukasvalinnan valvontavastuu on siirtynyt kunnilta osin hyvinvointialueille viime vuoden syyskuun lopussa.

Kunta valvoo itse tavallisten vuokra-asuntojen, kunnan alueella olevien mahdollisten opiskelija-asuntojen, nuorisoasuntojen ja tavalliseen vuokra-asumiseen tarkoitettujen senioriasuntojen asukasvalinnat.