Ihmiset

Diili-kisasta pudonnut Peik Jäntti uudistaisi Levin tapahtumatarjontaa: "Turistit käyttävät älyttömiä summia viihteeseen”

Jos Jaajo Linnonmaa olisi valinnut Superterassinsa vetäjän ansioluettelon perusteella, Peik Jäntti olisi ollut vahvoilla. Linnonmaa sanoo sen suoraan Diili-ohjelman kolmannessa jaksossa, jossa pudottaa Jäntin kisasta. Osaaminen ei merkitse kaikkea, kun kyse on tosi-tv-ohjelmasta.

– Diili-kokemus kokonaisuutena oli tosi mukava, mutta hyvin nopeasti kävi selväksi, ettei ammattitaidolla ollut niin väliä. Se oli viihdeohjelma, Jäntti sanoo kahvilassa Levin keskustassa.

Jäntti, joka tunnetaan Peikiä paremmin Pikenä, on Kittilässä tuttu kasvo paitsi televisiosta myös yöelämästä. Diili-ohjelmassa hänestä tuotiin esiin tapahtumatuottajapuoli, mutta Levillä hänen näkyvin roolinsa on artistina, esiintyjänä ja dj:nä.

– Levillä on tullut oltua kymmenen kautta. Jotkut vuodet on sellaisia, että olen täällä enemmän kuin muualla. Aika tuttuja läänejä alkaa nämä olemaan, hän sanoo.

Tuossa Eturinteen edessä on nouseva katsomo, ja siihen kun laittaisi festivaalilavan, niin siihen menisi heittämällä noin 15 000—20 000 ihmistä. Peik Jäntti

Tutuiksi ovat tulleet muun muassa V’inkkari, Ihku ja Hullu Poro, ja tällä kaudella Jäntti tanssittaa lomakansaa uudessa Bar Pois Kotoossa — tai tekee asiaskaspalvelua, niin kuin hän tehtävänsä dj:nä mieltää. Hän on myös apuna esimerkiksi tapahtumien suunnittelussa alueella.

– Täällä on kyllä pitkälti niitä samoja vanhoja tapahtumia, joita on aina pörrännyt. Ei ole oikein ollut uudistumiskykyä samalla lailla kuin muissa paikoissa, hän sanoo.

Hän kaipaisi Leville eritoten tapahtumatarjontaa ulkomaalaisille. Levin-kävijöistä suurin osa on kansainvälisiä matkailijoita, ja heidän huomioimisessaan olisi Jäntin mukaan paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia.

– Olisi monia yrityksiä ja paikkoja, joissa pystyisi viihdyttämään ulkomaalaisia turisteja, jotka suurimman osan rahasta tuo. Turistit tulevat etsimään elämyksiä ja viihdettä, ja tiedän, että he käyttävät niihin ihan älyttömiä summia rahaa, hän sanoo.

Jäntti kummastelee esimerkiksi sitä, ettei Levillä ole ”oikeaa”, kansainvälistä afterskitä, kuten vaikkapa Ranskan Alpeilla.

Suuria mahdollisuuksia olisi hänen mielestään myös kesätapahtumapuolella: lentoyhteydet Kittilään ovat jo olemassa, ja hiihtokeskuksesta löytyy kesällä paljon vapaita vuodepaikkoja.

– Tuossa Eturinteen edessä on nouseva katsomo, ja siihen kun laittaisi festivaalilavan, niin siihen menisi heittämällä noin 15 000—20 000 ihmistä, hän sanoo.

Suomalainen kuluttaja kuluttaa vähemmän ja vähemmän alkoholia, ja jos tarjolla olisi elämys ja spektaakkeli, viinaa ei välttämättä aina tarvittaisi. Peik Jäntti

Jäntti tietää, ettei uuden tapahtuman käynnistäminen ole helppoa, sillä siihen tarvitaan pääomaa, mutta ihmettelee silti, ettei kukaan ole yrittänyt. Hän uskoo, että Leville tulisi ihmisiä ulkomailtakin, jos artistit olisivat tarpeeksi nimekkäät ja kaikki tehtäisiin huolella ja yhteistyössä.

Nuorempana Jäntti lauloi ja soitti bassoa rock-bändeissä. Dj-hommista hän innostui armeijaiässä. Ajatuksen kylvi naapuri, joka soitti levyjä.

– Kenkälaatikkoon säästin seteleitä ja tilasin ensimmäiset soittimet. Soittelin kolme neljä kuukautta kotona, ja yhtäkkiä olin yökerhossa keikalla. Näin se siihen aikaan meni, hän muistelee.

Voisin väittää, että Suomessa ei ole vielä tälläkään hetkellä ainuttakaan yökerhoa. Peik Jäntti

Pian yökerho halusi Jäntin kokoaikaiseksi, ja hän perusti ensimmäisen yrityksensä. Vuosi oli 2006.

Kokemusta on parissakymmenessä vuodessa kertynyt, ja oppia Jäntti on hakenut ulkomaita myöten. Hän kokee myös uudistaneensa alaa.

– Ensimmäisenä yrittäjänä Suomessa toin ja yhdistin Euroopan festivaalitason tapahtumia suomalaiseen klubiympäristöön, hän sanoo.

Se on tarkoittanut muun muassa dj- ja artistielämysten, akrobatian ja teatteri-ilmaisun paketoimista. Tällä konseptilla Jäntti työskenteli myös viisi vuotta Euroopan suurimmalla, tuhannen neliön kattoterassilla Tampereella Ravintola Periscopessa, ja samanlaisia elämyksiä hän on räätälöinyt myös muille isoille yritysasiakkaille.

– Suomalaiset klubit eivät ole vielä heränneet, mutta veikkaan, että ollaan murtokohdassa. Suomalainen kuluttaja kuluttaa vähemmän ja vähemmän alkoholia, ja jos tarjolla olisi elämys ja spektaakkeli, viinaa ei välttämättä aina tarvittaisi.

Jäntin mukaan yökerhoissa ulkomailla on jo vuosikymmeniä osattu yhdistää ääntä, valoa ja showta, jossa on musiikin lisäksi mukana esimerkiksi videoelementtejä, tanssia ja akrobatiaa, lasereita, liekkejä ja muita erikoisefektejä. Suomessa samanlaista kulttuuria ei ole.

– Voisin väittää, että Suomessa ei ole vielä tälläkään hetkellä ainuttakaan yökerhoa.

Videolla Ravintola V’inkkarin afterski-tunnelmaa:

Video: Peik Jäntti

Korona kuritti tapahtuma-alaa ja myös Jänttiä. Kovaan kasvuvauhtiin päässeen Justin Case Productions -yrityksen toiminta oli pantava jäihin, tukia ei saanut ja rasitteena olivat juuri tehdyt isot investoinnit. Tilanne johti paitsi taloudellisiin haasteisiin myös loppuunpalamiseen, josta toipuminen kesti vuoden.

– Tässä joutuu yhä työskentelemään, ennen kuin saa kaikki koronakuopat täytettyä, Jäntti sanoo.

Tällä hetkellä hän työskentelee työntekijänä kahdeksan työntekijän yrityksessä, joka tarjoaa tapahtumapalveluja ja -tekniikkaa, artisteja, klubielämyksiä, studiopalveluja, asennuksia ja huoltoa. Jäntti on Guru Entertainmentin avainasiakkuuspäällikkö. Hän vastaa kontakteista yrityksiin sekä uusien asiakkaiden hankinnasta, ja hän vastaa myös koko konsernin tapahtumasuunnittelusta ja -tuotannosta. Hän myös esiintyy itse.

Guru Entertainmentilla on yritys- ja tapahtuma-asiakkaita pohjoisessa Levin lisäksi muun muassa Ylläksellä ja Enontekiöllä. Jäntti on esimerkiksi tänäkin vuonna mukana tuottamassa Kilpisjärvellä toukokuun alussa järjestettävää Vain kaksi kalaa -pilkkitapahtumaa, joka oli aiemmin hänen oman yrityksensä asiakas.

Leville Jäntti tuli ensimmäisen kerran töihin kymmenisen vuotta sitten.

– Olin aikoinaan Pää-Äijät-yhtyeen keikka-dj:nä, kun he kiertelivät. He pyysivät, että tulisin tänne, ja siitä se homma alkoi, hän kertoo.

Jo uransa päättäneessä Pää-Äijät-yhtyeessä vaikuttivat V’inkkarista tuttu Levi-Äijä eli Juuso Juntunen ja DJ Jaba eli Jan Baas. Jäntti toimii yhtä Levi-Äijän keikkamyyjänä.

”Olisitko mun kana, mä olisin sun kukko. Voin olla muna, jos on ihan pakko.”

Näin alkaa tammikuussa julkaistu Ratakana-kappale, jota Jäntti on ollut mukana tekemässä. Artistina hän esiintyy julkaisussa nimellä Pike. Mukana ovat myös Domiviio ja Hra Pulu, ja fiittaamassa eli vierailemassa kappaleella laulaa MeluMaria.

Piken artistinimi löytyy myös parin vuoden takaa Levi-Äijän ja VIIOn kappaleen Mä putoan tiedoista. Laulu on cover-versio Yölinnun hitistä.

Jo dj-urallaankin Jäntti on työskennellyt muusikoiden kanssa. Hän oli muun muassa maineikkaan Rähinä Liven listoilla ja on kiertänyt Suomen festivaaleja pop-laulaja Jontte Valosaaren dj:nä ja taustalaulajana.

Oman musiikin aika tuntuu olevan nyt. Uusia kappaleita pyörii mielessä, mutta tarkkaa suunnitelmaa ei ole.

– Tavoitteena olisi, että tämän vuoden aikana saisi levyllisen pihalle, mutta katsotaan, Jäntti sanoo.

Omaa musiikkia on jo ulkona paitsi Pike-artistinimellä myös konemusiikin puolella Tyler Knox -nimellä.

Jäntti asuu kesät Tampereella ja talvet Kittilän kirkonkylällä.

– Tämä kausi on ollut tosi helppo. Olen viikonloput Pois Kotoossa, ja muuten vaan urheilen ja ja käyn salilla, hän sanoo.

Se ei kuitenkaan ole aivan koko totuus, sillä Jäntti ei tunnu laskevan työksi viikolla tietokoneen äärellä vietettyjä tunteja. Mutta ero aiempaan on toki selvä, sillä monta talvea Jäntti on esiintynyt seitsemänäkin päivänä viikossa.

Viikonloppujen työrupeamat ovat kuitenkin intensiivisiä nekin. Yökerho on auki puolestäyöstä aamukuuteen, ja siihen saakka Jäntinkin on asiakkaita viihdytettävä.

Diili oli tosi hyvä kokemus ja kertoi paljon lisää viihdemaailmasta. Vähän petyin itse konseptiin. Peik Jäntti

Millainen dj Jäntti sitten on?

– Jos itseä saa kehua, niin sanoisin, että kyllä siellä Suomen kympin kastissa olen teknisyydelläni. Olen harjoitellut sävellajit ja vastaavat. Spiikkaan ja osaan ottaa myös yleisön huomioon tarvittaessa, hän sanoo.

Taustautyö vie aikaa, jokainen esiintyminen suunnitellaan ja rakennetaan huolella. Tärkeintä on kuitenkin Jäntin mielestä yleisönlukutaito eli asiakaspalvelu.

– Oman kokemuksen mukaan tyytyväisin asiakas on ollut, kun sitä kuunnellaan ja otetaan toiveet vastaan — aina ei kaikkia toteuteta, jos se ei sovi yökerhon linjaan, mutta ei heti torpata.

Hän kertoo huomioineensa Levillä esimerkiksi ulkomaalaiset, kun heitä on ollut paljon paikalla, ja siitä on tullut kiitosta.

Palataan vielä Diili-ohjelmaan. Sen perusteella Jäntti tällä hetkellä kadulla tunnistetaan. Katseet kääntyvät, mutta suomalaiseen tapaan harva uskaltautuu juttusille.

– Diili oli tosi hyvä kokemus ja kertoi paljon lisää viihdemaailmasta. Vähän petyin itse konseptiin. Olisi kiva, jos olisi sellainen ohjelma, jossa oikeasti haastettaisiin yrittäjiä, ei viihteen kautta vaan oikean tekemisen kautta, Jäntti sanoo.

Hän lähti mukaan, koska ei oikein voinut olla lähtemättäkään. Superterassin vetäjän paikka tuntui kuin hänelle räätälöidyltä.

Jäntti ei ole aiemmin ollut mukana tosi-tv-tuotannoissa, mutta Diili ei ollut hänen ensiesiintymisensä televisiossa. Hänen äitinsä työskenteli pitkään Yleisradion pääpukusuunnittelijana, ja sitä kautta Peik-poika löydettiin lapsinäyttelijäksi moniin tv-tuotantoihin ja mainoksiin.

– Onneksi ei ollut vielä kännykkä- ja internet-aika, että niitä jostain löytyisi, hän nauraa.