Paikallisuutiset

Mitä tarkoittaa vaaliehdokkaan sitoutumattomuus? – Politiikkaguru Sami Borg vastaa

Sami Borg on nähnyt sitoutumattomien ehdokkaiden yleistymisen. Kuva: Kunnallisalan kehittämissäätiö

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kittilän kuntavaaleissa on jälleen joukko sitoutumattomaksi ilmoittautuneita ehdokkaita puolueiden listoilla. Sitoutumattomia on kuudella seitsemästä ehdokkaita asettaneesta puolueesta. 78:sta ehdokkaasta 12 ilmoittaa olevansa sitoutumaton.

Vasemmistoliitolla sitoutumattomia kuntavaaliehdokkaita on neljä ja keskustalla, kokoomuksella ja perussuomalaisilla jokaisella kaksi. SDP:llä ja vihreillä on molemmilla yksi sitoutumaton ehdokas.

Mitä sitoutumattomuus tarkoittaa? Kittilälehti kysyi sitä monien vaalien kommentaattorilta, politiikan tutkijalta ja tuntijalta Sami Borgilta, joka on tätä nykyä Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuspäällikkö.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Se tarkoittaa juuri sitä, sitoutumattomuutta. Ehdokaskohtaisesti se vaihtelee, mitä se sitten tarkoittaa.

Jotainhan se tietysti tarkoittaa, että menee jonkun puolueen listoille. Sami Borg

Borg pohdiskelee puolueen roolia. Hänen mielestään puolueen kannattaa ottaa ehdokkaan tausta selville ja vaatia tältä jonkinlainen sitoumus, että ehdokas sitoutuu puolueen linjaan.

Kuinka sitoutunut sitten sitoutumaton ehdokas on puolueen listalla?

– Jotainhan se tietysti tarkoittaa, että menee jonkun puolueen listoille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Borg kertoo, että ehdokkaiden sitoutumattomuus puolueiden listoilla on ollut ilmiönä olemassa ja voimistunut 1990-luvulta lähtien. Aiemmin ehdokkaat otettiin puolueen omasta jäsenrekisteristä, mutta sitä mukaa kun jäsenmäärät ovat huvenneet, väkeä on värvätty yhä enemmän puolueen ulkopuolelta.

– Millään puolueella ei taida enää olla vaatimusta, että pitää liittyä puolueen jäseneksi, Borg miettii aikojen muuttumista.

Voiko sitoutumattomuutta ajatella vaikkapa jonkinlaisena porttiteoriana, että sitä kautta päätyy puolueensa sitoutuneeksi ehdokkaaksi?

– Sitä ei ole tutkittu, mutta kyllä se varmasti toimii näin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Onko sitten sitoutumaton ehdokas herkempi vaihtamaan tai onko hänellä oikeus vaihtaa puoluetta helpommin?

Borg pitää hyväksyttävänä sitä, että puoluetta voi vaihtaa. Sen sijaan kesken vaalikauden Borg ei pidä hyvänä, että loikataan puolueesta toiseen.

Eniten Kittilässä ehdokkaita asettaneella keskustalla on 21 ehdokasta, ja heistä sitoutumattomia on siis kaksi. Vasemmistoliitolla on 18 ehdokasta, joista sitoutumattomia on neljä. Kokoomuksen ehdokasmäärä on 15, ja sitoutumattomia on kaksi. SDP:llä on neljä ehdokasta, joista yksi on sitoutumaton. Vihreiden kolmesta ehdokkaasta niin ikään yksi on sitoutumaton. Vasemmistoliitto ja SDP ovat vaaliliitossa.

Sitoutumattomuuden kääntöpuolena olkoon sitten sitoutuneisuus puolueeseen. Tähänkin ongelmaan Borg saa ottaa kantaa. Miten on esimerkiksi vasemmalta kuultu pelko, että leimautuu, jos lähtee ehdokkaaksi?

– Paikallisestihan sille ei voi mitään, jos joku näin kokee, mutta meillä on monipuoluejärjestelmä ja demokratia. Mitään leimautumisen pelkoa ei pitäisi olla, Borg summaa.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä