Muualta Lapista

Sodankylän kestävän kehityksen asiantuntija Stéphanie C. Lefrére on kotoisin Ranskasta Pariisin liepeiltä, hän vietti lapsena paljon aikaansa vanhempiensa kotiseuduilla Alpeilla Savoyssa ja Normandiassa, missä ihmiset polveutuvat viikingeistä. – Jo lapsena aloin haaveilla Lapista, Stéphanie kertoo.

Lapsesta saakka Lapista haaveillut kestävän kehityksen asiantuntija Stéphanie C. Lefrère: ”Sodankylässä voimme yhdessä tehdä ilmaston hyväksi paljon pienien tekojen avulla”

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Stéphanie C. Lefrère rakasti lapsena lunta ja vettä. Koulusta lahjaksi saatu Selma Lagerlöfin Peukaloisen retket-kirja ja isän Rovaniemeltä tuliaiseksi tuoma Lapin nukke saivat Stéphanien unelmoimaan Lappiin muuttamisesta.

– Kysyin isältäni, menenkö minä joskus sinne, mistä tämä nukke tulee. Isäni vastasi: kyllä. Suomeen muutin vuonna 1998, Sodankylän kunnan kestävän kehityksen asiantuntijana kesästä alkaen työskennellyt Lefrère kertoo.

Kolmen vuoden aikana hänen tehtävänään on laatia Sodankylän kunnalle ilmastosuunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, joka ohjaa kunnan ja kuntalaisten toimia kestävän kehityksen tielle.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Biologiaa, eläintiedettä ja antropologiaa opiskellut Lefrère muutti Pohjois-Karjalan Ilomantsiin vuonna 1998 tutkimaan hirviä ja arktisia eläimiä. Vuoden kuluttua hän muutti Lappiin tutkimaan poroja.

- Suomen kieli oli pakko opetella, jotta pystyin kommunikoimaan poromiesten kanssa, sanoo hyvin suomea ranskalaisella korostuksella puhuva Lefrère .

Sodankylään päätymistään hän ei pidä sattumana, vaan johdatuksena.

– Uskon, että tähti johdatti minut tänne, Lefrère naurahtaa ja kertoo tarinan siitä, kuinka astronautiksi pyrkiminen toi hänet Sodankylään: täällä työskenteli ilmailulääkäri lääkäriasema KeviMedissä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Kun Euroopassa haettiin astronautteja, pyrin mukaan lapsuuden unelmani ajamana ja sisareni kannustamana. Tulin valituksi jatkoon ja tarvitsin ilmailulääkärin kirjoittaman lääkärintodistuksen. Lääkärille ei ollut helppoa saada aikaa, mutta Sodankylässä pääsin vastaanotolle nopeasti. Olin jo aikaisemmin työskennellyt täällä paikallisten ihmisten kanssa ja tehnyt yhteistyötä tutkija Esa Turusen ja muiden tutkijoiden kanssa työskennellessäni porotutkijana. Kun kestävän kehityksen asiantuntijan paikka Sodankylässä tuli hakuun, hain sitä heti.

Lefrère väitteli tohtoriksi porotutkimuksesta Sorbonnen yliopistossa Pariisissa vuonna 2003. Työssään Lapin maakuntamuseon luonnontieteen amanuenssina hän kokosi Sodankylässäkin esillä olleen näyttelyn Ilmastonmuutos Lapin luonnossa.

– Kiinnostuin ilmastonmuutoksesta tehdessäni kenttätöitä porotutkijana, kun huomasin, että lämpötilat nousivat koko ajan ja lumiolosuhteet vaihtelivat. Koko maapallon olemassaolon ajan ilmastossa on tapahtunut muutoksia, mutta milloinkaan aikaisemmin muutos ei ole ollut yhtä nopeaa kuin nyt. Aikaisemmin lajeilla oli enemmän aikaa sopeutua muutokseen.

Joissakin tutkimuksissa ilmastonmuutoksen on todettu etenevän arktisella alueella jopa neljä kertaa nopeammin kuin muualla maapallolla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tästä aiheesta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusta. Arktisella alueella ilmastonmuutos merkitsee sitä, että esimerkiksi eliöt, jotka tarvitsevat talvisin lumipeitettä selviytyäkseen, taantuvat ja vähenevät ja tilalle tulee eteläisempiä lajeja, jotka eivät ole aikaisemmin menestyneet täällä.

Parhaita ilmastonmuutoksen osoittimia ovat perhoset.

– Joitakin tunturiperhoslajeja ei näy enää lainkaan, Lapissa on tavattu esimerkiksi haapaperhosia, joita ei ole aikaisemmin ollut täällä. Lintuihin ilmastonmuutos vaikuttaa muun muassa niin, että lajien määrä vähenee ja muuttolinnut tulevat pohjoiseen paria kolmea viikkoa aikaisemmin.

– Kestävä kehitys on kehitystä, joka turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon.

Lefrère nauttii luennoimisesta ja etenkin lapsille, hän onkin jo ideoinut useampia kestävän kehityksen teematapahtumia esimerkiksi kirjaston ja muiden toimijoiden kanssa.

– Yksi kestävän kehityksen teemoista on sukupolvien tiedon siirto saattamalla lapset ja vanhemmat ikäpolvet yhteen. Sodankylä voi olla ympäristöystävällisyyden malli- ja pioneerikunta. Olen kohdannut täällä paljon yhteisöllisyyttä ja ympäristön kannalta hyviä asioita, kuten mahdollisuuden opiskella koulussa ympäristöasioita.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä