Muualta Lapista

26,1 kiloa ja 138 senttiä: Pellossa pyydystettiin kesäkuussa lohi, joka on tilastohistorian suurin saalis – tai kalavale

Lohitilasto-kalamerkkauspalveluun kilahti kesäkuun lopussa poikkeuksellinen kalasaalis. Merkinnästä selviää, että Tornionjoesta on nostettu 138 senttimetrin pituinen ja 26,1 kilon painoinen uroslohi Pellon Teikosuvannon kohdalta.

– Jos mitat pitävät paikkansa, on kyseessä virallisesti suurin Tornionjoesta pyydystetty lohi koko tilastohistoriamme ajalta, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erityisasiantuntija Ville Vähä kertoo.

Vähän mukaan varmistettuja ja luotettavin menetelmin mitattuja saalislohia on 1970-luvulta lähtien listattu arkistoihin peräti 20 000. Niistä suurin on toistaiseksi vuodelta 1996, jolloin Tornionjoesta lähti kalastajan mukaan 25-kiloinen vonkale.

Mahdoton Lohitilastoon merkattu kala ei siis missään nimessä ole, mitä tukee sekin, että Luken tutkijat ovat kesän aikana löytäneet sitäkin suurempia. Vähä sanoo, että tänä vuonna suurin kaikuluotaimella havaittu Tornionjoen lohi on ollut peräti 141 senttiä pitkä. 130-senttisiä on havaittu useampia.

Ennätyssaaliseen liittyy kuitenkin epävarmuutta.

– Vaikka Lohitilasto onkin yleisesti kalastajien käytössä, ei se edellytä oikeastaan minkäänlaista tunnistautumista. Kuka tahansa voi laittaa sinne minkälaisia numeroita vain haluaa. Palvelulla ei ole mitään tekemistä Luken kanssa, hän sanoo.

Uskomattomamman Lohitilastoon merkatusta saaliista tekee se, että se on nostettu nimenomaan joesta. Ville Vähä selittää, että jokilohet ovat yleisesti merilohia pienempiä. Se johtuu biologiasta.

– Lohet eivät syö mitään, kun ne lähtevät joelle kutemaan. Koska matka määränpäähän voi olla pitkä ja energiaa kulutetaan uimiseen, lohet tapaavat laihtua.

Vähän mukaan tänä kesänä havaitut Tornionjoen lohet ovat olleet poikkeuksellisen suuria, mikä voi johtua muun muassa otollisista geeneistä ja hyvistä meriolosuhteista. Vaikka suuret lohet eivät itsessään ole siis välttämättä järin harvinaisia, niiden pyydystäminen on vaikeaa, ja siksi niitä on Luken virallisissa tilastoissa vähän.

– Lohen koko liittyy vahvasti niiden ikään. Isoimmat ovat viettäneet monta vuotta merellä ja syöneet paljon ravintoa. Ne ovat siis kokeneempia, varovaisempia ja siten myös vaikeammin kiinni otettavia. Jos sellaisen saa kiinni, ne voivat helposti katkaista siiman, Vähä sanoo.

Huhut jollain tapaa kuuluvat tämän lajin luonteeseen.

River Camp Pellon Hanna Niva kertoo, että mittaustulosta epäillään tekaistuksi. Hänen mukaansa River Campissa on nähty parikymmentä kiloa painavia lohia aiemminkin. Ongelma ei hänen mukaansa olekaan yksin kalan koossa, vaan myös siinä, ettei kukaan tunnu tietävän sen kalastajista mitään.

– Olemme miettineet täällä käyneiden kalastajien kanssa, että onkohan siinä käynyt näppäilyvirhe. Nimetkään eivät tunnu kertovan täkäläisille paljoa, hän sanoo.

Kalavaleet eivät suoranaisesti ole mikään uusi juttu. Hanna Niva kuitenkin huomauttaa, että ne eivät usein ole tällaisia.

– Huhut jollain tapaa kuuluvat tämän lajin luonteeseen. Tavallisesti kyllä kuulee, että jollakulla on ollut iso kala kiinni.

Kolarissa, lähellä Pellon rajaa sijaitsevan Jouttensuvannon Loman yrittäjä Mika Rundgren kertoo, että ennätyskala on herättänyt melkoista kalabaliikkia. Mitään takuita sen pyydystämisestä ei hänelläkään ole.

– Aika moni on tästä soitellut, mutta meidän yrityksemme listoilla ei ole lohesta mitään tietoa, hän ynnää.

Se, että lohesta saadaan virallinen tulos, ei vaadi paljoa. Luonnonvarakeskuksen Ville Vähän mukaan tärkeintä on, että kala mitataan ja punnitaan tarkasti ja luotettavasti.

– Otamme virallisia tuloksia vastaan esimerkiksi kalastusyrittäjiltä, kalaoppailta ja jokien lähellä olevien mökkikylien omistajilta. Voimme päätellä kalan koon myös meille lähetetyistä suomunäytteistä, erityisasiantuntija kertoo.

Vähä myös lisää, että Luke on virallisia tuloksia ajatellen toimittanut joihinkin toimipisteisiin keskuksen tarkistamia mittausvälineitä. Mikäli oman saaliinsa merkityksellisyydestä siis haluaa varmistua, paikallisten yrittäjien puoleen kannattaa kääntyä.

Kalastajiin pitää vain yrittää luottaa.

Hieman luotettavampaa tietoa mahdollisesta ennätyslohesta voisi löytyä Luken Omakala-sovelluksesta, joka on otettu käyttöön, koska kalastajia velvoitetaan nykyään ilmoittamaan pyytämänsä lohet ja jotkin muut yksittäiset kalalajit.

Sovellus vaatii vahvan tunnistautumisen. Sekään ei kuitenkaan riitä viralliseen tulokseen.

– Ne luonnonvarakeskuslaiset, joilla on pääsy tietoihin, näkevät sieltä pyytäjän tiedot. Ilmoitetuista mittaustuloksista ei kuitenkaan voida olla sen varmempia kuin muutenkaan. Kalastajiin pitää vain yrittää luottaa, Vähä kertoo.

Omakalan tiedot eivät hänen mukaansa myöskään ole julkisia, eikä niitä tietosuojasyistä luovuteta ulkopuolisille.