Paikallisuutiset

Kittilän riistanhoitoyhdistys tekee syksyn aikana useita valvontaiskuja eri puolilla kuntaa: ”Emme ole poliiseja eikä meillä ole poliisin oikeuksia”

Kittilän riistanhoitoyhdistyksen koulutetut metsästyksenvalvojat suorittivat valvontaa pääsääntöisesti alueille, joissa he tietävät yleisimmin harrastettavan metsästystä. Kuva: Jukka Rajala

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kittilän riistanhoitoyhdistys aloitti kaksi vuotta sitten omatoimisen metsästyksenvalvonnan. Hirvenmetsästyksen ensimmäiselle viikonlopulle ja rauhoitusta seuraavalle viikonlopulle ajoittuvien tehoiskujen lisäksi yhdistys suorittaa syksyn aikana satunnaista valvontaa eri puolilla kuntaa.

Yksi kuluvan syksyn ensimmäisistä valvonnoista ajoittui sunnuntaille 8. syyskuuta, jolloin Kittilän riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Tero Heikkilä ja yhdistyksen rivijäsen Janne Nikula tekivät useamman tunnin ja useamman sadan kilometrin valvontareissun.

Kittilästä Kelontekemän, Maunukairan, Kaukosen ja Venejoen kautta takaisin kirkonkylälle suuntautuneella reitillä Heikkilä ja Nikula tarkistivat kahdeksan metsästäjän metsästysoikeudet.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kaikkien eränkävijöiden luvat olivat asianmukaisessa kunnossa.

– Viesti valvonnasta kulkee metsästäjien keskuudessa hyvin nopeasti. Muutaman vuoden takaiset epäselvyydet vieraspaikkakuntalaisten metsästykseen liittyneissä asioissa ovat vähentyneet Kittilässä radikaalisti. En osaa sanoa varmaa, mistä muutos johtuu, mutta siihen voi hyvinkin vaikuttaa myös valvonnan lisääntyminen, Heikkilä arvioi tyytyväisenä.

– Aiemmin ongelmaa tuotti lähinnä ulkopaikkakuntalaisten ja paikallisten metsästyskulttuurin ero, joka konkretisoitui siinä, että vieraspyytäjien koirat liikkuivat yksityismailla.

Varmistamme esimerkiksi, että metsästäjät ovat selvillä lähellä olevista yksityismaista. Tero Heikkilä
Suurin osa metsästysoikeuteen johtuvista epäselvyyksistä liittyy metsästäjien kotiin jääneisiin asiapapereihin. Kuvassa Ala-Kittilän Erä- ja Kala ry:n Esko Hartvik näyttää puhelimen Oma kannasta metsästystietojaan Tero Heikkilälle. Kuva: Jukka Rajala

Yleisimmin valvojat joutuvat Heikkilän mukaan selvittämään metsästykseen oikeuttavien papereiden puuttumista. Näistä tilanteista selvitään kuitenkin pääsääntöisesti muutamilla puhelinsoitoilla.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Riistanhoitoyhdistys toimii yhteistyössä Metsähallituksen valvojien kanssa.

Riistanhoitoyhdistyksen ja Metsähallituksen lisäksi metsästystä valvovat poliisi ja rajavartiolaitos.

– Emme ole poliiseja eikä meillä ole poliisin oikeuksia, mutta olemme julkishallinnon tehtävissä. Valvonta on osa riistanhoitoyhdistyksen tehtävää, mutta ei lakisääteistä toimintaa. Jokainen yhdistys päättää itse millä resursseilla se sitä toteuttaa. Tehtävä on tarkistaa, että metsästäjien paperiasiat ovat kunnossa ja tarvittaessa antaa metsästykseen liittyvää opastusta ja neuvontaa. Varmistamme esimerkiksi, että metsästäjät ovat selvillä lähellä olevista yksityismaista, Heikkilä sanoo.

– Ensimmäisenä viikonloppuna valvontaa suoritti neljä henkilöä. Viime vuonna vastaava määrä oli samaan aikaan kymmenen valvojaa. Osaltaan valvojien vähyys johtuu rauhoittuneesta tilanteesta ja siitä, että monet haluavat itsekin olla viikonloppuna metsällä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Jos metsästyksessä alkaa ilmenemään epäselvyyksiä, niin tarpeen vaatiessa lisäämme valvontaa. Tero Heikkilä

Kittilän riistanhoitoyhdistyksellä on kuusitoista Suomen riistakeskuksen järjestämän koulutuksen käynyttä valvojaa.

Koulutus on voimassa kerrallaan viisi vuotta, jonka jälkeen sen voi uusia.

Kurssin käyneellä valvojalla on valvontatilanteessa mukanaan Oma riista -sovelluksesta näytettävä todistus riistakeskuksen kurssista ja hänet erottaa vaatetuksesta, josta ilmenee tehtävänimike.

– Metsästäjien suhtautuminen valvontaan on ollut ainoastaan positiivinen. Jatkossa tulemme valvomaan samalla tavalla. Kittilän kunnan iso koko on ainoa valvontaan liittyvä haaste, mutta sitäkin helpottaa se, että tiedämme alueita, joissa metsästetään, Heikkilä toteaa.

– Tällä hetkellä valvonta on Kittilässä riittävää, mutta jos metsästyksessä alkaa ilmenemään epäselvyyksiä, niin tarpeen vaatiessa lisäämme valvontaa. Metsästyssäännöt ovat mielestäni riittävän selkeät.

Suomalaiset metsästäjät ovat Heikkilän mukaan erittäin lainkuuliaisia, mutta hän haluaisi heidän ilmoittavan nykyistä tarkemmin riistahavainnoista.

– Oma riistaan tehtävillä ilmoituksilla on tärkeä merkitys kantojen arviointiin. Kittilän rhy:llä on reilut 2000 jäsentä. Jos esimerkiksi vain joka kymmenes metsästävistä jäsenistä tekee ilmoituksen, niin se ei anna lähellekään todellista tietoa riistamääristä.

Seurassa korostetaan todella paljon lainmukaisuutta ja turvallisuutta. Pentti Kivimäki
Janne Nikula ja Tero Heikkilä tarkistavat Kittilään hirvijahtiin saapuneen Pentti Kivimäen metsästysoikeutta. Kuva: Jukka Rajala

Maunukairassa Teemu Kuukasjärven seurueessa hirvijahdissa oleva kauhavalainen Pentti Kivimäki pitää Kittilän riistanhoitoyhdistyksen valvontaa hyvänä asiana.

Koko ikänsä metsästystä harrastanut Kivimäki ei ole aiemmin kohdannut eräreissuillaan metsästyksenvalvojia.

– Olen Lapissa metsällä nyt toista kertaa. Edellisestä reissusta on neljä vuotta. Metsästän todella paljon. Pyydän kaikenlaista riistaa. Itseni lisäksi myös vaimo on innostunut metsästyksestä, Kivimäki sanoo ja kertoo metsästyksessä kiehtovan erityisesti luonnossa liikkuminen.

– Seurassa korostetaan todella paljon lainmukaisuutta ja turvallisuutta. Ollaan muun muassa tarkkoja ampumasuunnista ja luvista.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä