Paikallisuutiset

Vallattomat lehmät karkailivat kirkonkylällä – Maatila odottaa

Kittilän lintutornin läheisyydessä laiduntaneet lehmät palaavat Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevalle tilalle.

Kittilän Karjarannassa lintutornin vieressä on noin 80 hehtaarin alue, jossa laiduntaa tänä kesänä sekä lampaita että lehmiä. Eläimillä on tärkeä työ alueen hoitajina että maisemoinnissa, josta vastaa kemiläinen Jatulin Tarhurit ry. Alueella on ollut lampaita vuodesta 2022 lähtien.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Satu Peltonen kertoo, että alueella laiduntavat lehmät palaavat takaisin Pohjois-Pohjanmaalle sijaitsevalle kotitilalleen. Lehmät ovat Peltosen mukaan karkailleet useita kertoja ja niitä on tuotu takaisin sekä paikallisten ihmisten, paimenen että poliisin ja pelastuslaitoksen voimin.

– Meidän lehmät Ässä, Eiffeli, Uuno ja Yrjänä tulevat pientilalta, ja ovat tosi kilttejä ja ihania eläimiä, ja todella hyviä maisemanhoitajia, mutta ne pitää hakea pois, kun ne eivät pysy siellä aidassa, Peltonen sanoo.

Suuri alue on aidattu lintutornin lähistöltä, ja aitaan asennettiin jopa sähköt, jotta lehmät pysyisivät aidan sisäpuolella. Ne eivät kuitenkaan ole piitanneet aidan olemassaolosta ja ovat pyrkineet sen läpi joka tapauksessa.

– Ne rikkovat aitaa ja vahingoittavat itseään. Jos saamme avustuksen, rakennamme lehmänpitävän aidan ja yritämme ensi vuonna uudestaan. Peltonen sanoo.

Ely-keskus on lähestynyt meitä, että meidän pitäisi hoitaa aluetta. Satu Peltonen

Karjarannan alue on noin 30‒40 erillisen henkilön omistama, ja heiltä kaikilta tarvitaan vuokrasopimukset eläinten laiduntamiseen saarella. Sopimusten saaminen on työlästä, ja yksikin kieltävä vastaus voi hankaloittaa laiduntamista huomattavasti.

Peltonen kiitteleekin, että maanomistajat ovat olleet myötämielisiä asian suhteen ja ovat tukeneet tärkeää perinnebiotooppien hoitotyötä.

Kittilän Karjaranta on perinnebiotooppi eli alue, jota on laidunnettu aikaisemmin. Perinnebiotooppi on Suomen uhanalaisin luontotyyppi. Tällaisten alueiden kasvillisuus on muuttunut laiduntamisen ansiosta, ja alueilla on uhanalaisia ja vaarantuneita kasveja, joiden elinvoimaisuus riippuu laiduntamisesta.

Nykyisen tehomaatalouden takia esimerkiksi lehmät eivät laidunna enää samalla tavalla kuin ennen, joten ympäristöt kasvavat umpeen – alueen alkuperäisillä kasveilla ei ole tarpeeksi elintilaa, ja ne ovat vaarassa hävitä. Perinnebiotooppien säilyminen on tärkeää luonnon monimuotoisuuden kannalta.

– Ely-keskus on lähestynyt meitä, että meidän pitäisi hoitaa aluetta. Perinnebiotooppeja hoidetaan raivauksin sekä laiduntamalla, toiminnanjohtaja kertoo.

Kun tuo laiduntajia alueelle, niin siellä tapahtuu iso muutos. Satu Peltonen

Laiduntamisen ansiosta perinnebiotoopit ja niiden lajisto säilyvät elinvoimaisina ja myös alueen maisema pysyy kauniina.

– Maisemanhoito on hyvin pitkäjänteistä hommaa. Siinä ei vuodessa tai kahdessa tule tuloksia. Sen näkee sitten viiden tai kymmenen vuoden päästä, miten se on vaikuttanut – ympäristöt ovat avoimia ja hienoja, siellä kasvaa paljon kukkia, ja hyönteisiä, perhosia ja lintuja tulee enemmän alueelle. Kun tuo laiduntajia alueelle, niin siellä tapahtuu iso muutos, Peltonen kertoo.

Alueella olevat eläimet ovat laiduntamassa, joten niille ei syötetä erikseen mitään muuta ravinnetta – eikä niitä myöskään saa syöttää.

Lehmät haettiin pois 11. heinäkuuta. Lampaat jäävät kuitenkin edelleen laiduntamaan alueelle. Ne haetaan pois syksyllä.

– Paimenkoira Laddie on korvaamaton apu laitumella. Se hakee syksyn tullen lampaat alueelta pienempään aitaukseen, josta ne lastataan kuljetusvaunuun ja viedään takaisin lampolaan talven ajaksi, Peltonen kertoo.