Ajankohtaista

Kirjojen kauneutta ei tahdo löytää somen sokkeloista

Suomalaiset tunnetaan perinteisesti lukevana kansana, mutta viime vuosina huoli lukemisen vähenemisestä on kasvanut. Lasten ja nuorten lukemiseen käyttämä aika on vähentynyt ja aikuisten lukeminen on siirtynyt painetuista kirjoista ja lehdistä lyhyisiin verkkosisältöihin. Esimerkiksi uutisia luetaan yhä enemmän some-otsikoiden tai klikkausten kautta – informaatiotulvan vuoksi on vaikea keskittyä kokonaisten artikkelien lukemiseen. Tämä on johtanut siihen, että lukutaito heikkenee, mikä vaikuttaa myös oppimiseen.

Heikko lukeminen ei koske vain yksilöä, vaan sillä on yhteiskunnallisia seurauksia.

Älypuhelimet ja sosiaalinen media kilpailevat jatkuvasti ajankäytöstämme. Aina, kun huomaa puhelimen ilmoittavan viikoittaisen ruutuajan lisääntyneen, tulee huono omatunto, sillä tuon ajan olisi voinut käyttää hyödyllisemmin. Vaikka Suomi on edelleen lukutaidossa kärkimaiden joukossa, kehityssuunta on huolestuttava. Heikko lukeminen ei koske vain yksilöä, vaan sillä on yhteiskunnallisia seurauksia: koulutustaso laskee ja osaamispohja murenee.

Lukemisen hyödyt ovat moninaiset. Lukeminen avartaa maailmankuvaamme tuomalla tietoa ihmiskunnan menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Se lisää myös tietoamme erilaisista kulttuureista ja kehittää yleissivistystämme. Erityisen tärkeää on, että lukemisen kautta informaatiolukutaitomme kehittyy, ja osaamme arvioida lukemaamme kriittisesti.

Tietokirjallisuuden lisäksi on tärkeää innostaa lapsia ja nuoria kaunokirjallisuuden pariin. Kaunokirjallisuuden on todettu kehittävän empatiakykyä ja ihmisen tunneälyä. Empatiakyvyn puute vaikeuttaa lapsen ja nuoren mahdollisuuksia solmia ja pitää yllä kestäviä ystävyyssuhteita, mikä taas johtaa helposti yksinäisyyteen.

Sellaista kauneutta ja elämyksiä, joita kaunokirjallisuus tarjoaa, on vaikea löytää sosiaalisen median sokkeloissa.

Lukeminen tukee myös mielen hyvinvointia, sillä se lievittää stressiä ja jopa ahdistusta tarjoamalla hetken irtioton arjesta – mieli rauhoittuu ja on tilaa hiljentyä ja paeta sosiaalisen median kautta tulevaa jatkuvaa informaatiotulvaa. Lukeminen voi myös lisätä itseymmärrystä ja itsetuntemusta. Länsimaissa usein unohdamme, että lukeminen on etuoikeus, sillä joka seitsemäs aikuinen maailmassa on lukutaidoton.

Sellaista kauneutta ja elämyksiä, joita kaunokirjallisuus tarjoaa, on vaikea löytää sosiaalisen median sokkeloista. Lasten ja nuorten innostaminen lukuharrastuksen pariin on yksi tapa löytää tasapaino ruutuajan ja muiden aktiviteettien välillä. Kyse ei ole vain koulujen tehtävästä. Lukemisen kulttuurin vahvistuminen tarvitsee kotien, koulujen ja päättäjien yhteisiä ponnisteluja.

Kirjoittaja on Kolarin seurakuntapastori