Paikallisuutiset

Täysistunto venyi – saamelaiskäräjälain käsittely jatkuu torstaina

Käsittelyssä tehtiin kannatettu esitys lakiehdotuksen hylkäämisestä.

Ensimmäisessä saamelaiskäräjälain käsittelyssä täysistunnossa 10. kesäkuuta eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen sisällön perustuslakivaliokunnan mietinnön mukaisena äänin 143-25.

Toisessa käsittelyssä 17. kesäkuuta eduskunta käsitteli asiaa pitkän täysistunnin päätteeksi parin tunnin ajan, mutta asian käsittely keskeytettiin, ja päätöksenteko siirtyi torstaille.

Pitkäaikainen ristiriita, mikä on kytenyt, ei ainakaan tämän lakiesityksen myötä helpotu. Hannu Hoskonen

Tiistai-illan käsittelyssä perustuslakivaliokunnan jäsen Hannu Hoskonen (kesk.) teki esityksen, että hallituksen esitys hylättäisiin.

Hoskosen mukaan keskusta pitää epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana sitä, että lainmuutosten seurauksena menneiden vuosikymmenten kovimpien suomalaistamistoimenpiteiden kohteena olleet saamelaisryhmät ja heidän sukunsa joutuisivat edelleen syrjityiksi.

– Pitkäaikainen ristiriita, mikä on kytenyt, ei ainakaan tämän lakiesityksen myötä helpotu, Hoskonen totesi.

Keskustan mielestä uudistamisen lähtökohtana olisi pitänyt olla Norjan ja Ruotsin mallin mukainen hallituksen esitys, jossa itseään saamelaisina pitävät täyttävät saamelaiseen alkuperäiskansaan kuulumisen objektiiviset kriteerit. Kieliperuste polveutumisen sijasta on Hoskosen mukaan puolueen mielestä hieman horjuva.

Perustuslakivaliokunnan jäsen Petri Honkonen (kesk.) kannatti Hoskosen esitystä hylätä hallituksen esitys.

Tämä laki antaa äänen, se ei rajoita enemmistöä, se suojaa vähemmistöä. Juha Hänninen

Kokoomuksen Juha Hännisen mukaan lailla vahvistettaisiin saamelaisten itsehallintoa ja tuodaan lainsäädäntö kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden tasolle.

– Mikä on vaihtoehto? Että jatkamme järjestelmällä, jota oma alkuperäiskansa ei hyväksy ja joka ei kestä kansainvälistä tarkastelua, Hänninen pohti ja jatkoi:

– Tämä laki antaa äänen, se ei rajoita enemmistöä, se suojaa vähemmistöä.

Hän muistutti, että lain toimivuutta tultaisiin seuraamaan ja korjaamaan, jos tarvetta ilmenee.

Lappalaiskriteerin poistaminen vaaliluettelon määrittämisessä tarkoittaa käytännössä sitä, että moni metsälappalainen menettäisi oikeutensa osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin. Sara Seppänen

Sara Seppäsen (ps) mukaan saamelaiskäräjälaki tarvitsee uudistuksen, mutta sellaisen, joka edistää kaikkien saamelaisten oikeuksia. Hänen mielestään uudistuksella olisi eritoten vaikutuksia metsälappalaisille ja inarinsaamelaisille.

– Käsiteltävä lakiesitys heikentää heidän asemaansa. Lappalaiskriteerin poistaminen vaaliluettelon määrittämisessä tarkoittaa käytännössä sitä, että moni metsälappalainen menettäisi oikeutensa osallistua saamelaiskäräjien vaaleihin, vaikka heidän juurensa ja perinteensä olisivatkin kiistatta saamelaista alkuperää, arvioi Seppänen.

Hän nosti esille puheenvuorossaan myös tiistaina tulleen Euroopan neuvoston vähemmistöjen suojelua koskevan komitean uuden raportin.

– Se kehottaa Suomea työskentelemään kaikkien saamelaisryhmien kanssa, painotti Seppänen.

Hänen mukaansa Euroopan neuvoston valvontaelimet käyvät paikan päällä tapaamassa ihmisiä toisin kuin YK:n valvontaelimet.

– YK:n perustelut perustuvat pelkkiin jonkin tahon heille toimittamiin asiakirjoihin, sanoi Seppänen.

Toisella suvulla on oikeus olla mukana päätöksenteossa, toisella ei. Anne Rintamäki

Merja Rasinkangas (ps) oli sitä mieltä, että polveutumisperusteen poisto tullee aiheuttamaan tilanteita, joissa esimerkiksi metsäsaamelaiset ja inarinsaamelaiset voivat jäädä pois vaaliluettelosta.

– Saamelaiskäräjät tarvitsee lain, joka on yhdenvertainen kaikille saamelaisryhmille, Rasinkangas totesi.

Anne Rintamäen (ps) mukaan yhdenvertaisuudesta on puhuttu viime vuosina paljon ja pelkona on, että lain läpimenon jälkeen Lapissa asuu naapureina sukuja ja perheitä, joita jatkossa kohdellaan eriarvoisesti.

– Toisella suvulla on oikeus olla mukana päätöksenteossa, toisella ei, Rintamäki sanoi.

Hänen mukaansa eri saamelaisryhmät eivät olisi jatkossa yhdenvertaisia. Lakiesitystä hän piti epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana.

Saamelaiskäräjät ei aikoinaan hyväksynyt lappalaispykälää, joten on hyvä, että sitä nyt ollaan poistamassa. Jenni Pitko

Vihreiden Jenni Pitko kertoi kannattavansa lain hyväksymistä.

– Lakiesitys on erittäin tärkeä laki saamelaisten itsehallinnon vahvistamiseksi. Se korjaa Suomen ihmisoikeusrikkomukset, Pitko sanoi.

Hän muistutti, että saamelaiskäräjät on hyväksynyt lain omassa käsittelyssään ja siitä syystä laki toteuttaa saamelaisten oikeutta itse määritellä oma kansansa.

– Saamelaiskäräjät ei aikoinaan hyväksynyt lappalaispykälää, joten on hyvä, että sitä nyt ollaan poistamassa.

Pitkon mukaan käräjäluetteloon on voinut päästä henkilöitä, joita saamelaiset eivät tunnista saamelaisiksi.

– Tilanne on ollut aivan kestämätön, hän lisäsi.

RKP:nEva Biaudet kertoi olleensa mukana edellisen oikeusministeriön kansliapäällikön vetämässä työryhmässä.

– Voin hyvin sanoa, ettei ole niin, etteivät saamelaiset olisi olleet mukana tekemässä myönnytyksiä ja löytämässä kompromisseja.

Hän sanoi ajattelevansa, etteivät ponnistelut ole olleet helppoja, mutta erittäin arvokkaita.

– Olen tosi iloinen, että ne nyt vihdoin tuottavat sellaisen tuloksen, että tämä asia saadaan kuntoon, Biaudet sanoi.

Velvoitteessa on kysymys menettelyn sääntelystä, jossa ei oteta kantaa esimerkiksi maankäytön sisältöön. Heikki Vestman

Heikki Vestman (kok.) on toiminut perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuodesta 2023. Hänen mukaansa on virheellisesti väitetty, että saamelaiskäräjälain uudistus olisi perustuslain vastainen, vaikka valiokunta on tehnyt asiasta huolellisen arvion.

Julkisessa keskustelussa on Vestamanin mukaan myös esiintynyt väite, että vaaliluetteloon merkitsemistä koskevaa asiaa ei saisi enää Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn tai saisi sen vain ennakkopäätösperusteella.

– Näin ei enää perustuslakivaliokunnan esittämien muutosten jälkeen ole. Viime kädessä KHO saamelaiskäräjälain kolmatta pykälää soveltamalla ja tulkitsemalla ratkaisee sen, kenellä on äänioikeus saamelaiskäräjävaaleissa, Vestman sanoi.

Kolmas oikaistava väite hänen mukaansa on se, että ratkaisu siitä, kuka lakiuudistuksen jälkeen pääsee vaaliluetteloon, perustuisi syrjintään. Hän painotti, että Suomessa kaikessa julkisessa vallankäytössä on noudatettava lakia, ei mielivaltaa. Sama koskee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä.

Vestmanin mukaan olisi lisäksi kritisoitu, ettei vanhoista asiakirjoista voi aukottomasti päätellä, kuka on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään, mutta nyt mietinnössä todetaan, että myös kirkonkirjoilla ja muilla merkinnöillä tulisi olla merkitystä.

Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta koskevaa julkista väitettä, että se jopa estäisi Lapin elinkeinojen kehittymisen, Vestman piti perusteettomana.

– Velvoitteessa on kysymys menettelyn sääntelystä, jossa ei oteta kantaa esimerkiksi maankäytön sisältöön.

Hänen mukaansa perustuslakivaliokunta pitää velvoitteessa tärkeänä löytää yksimielisiä ratkaisuja saamelaisille merkityksellisissä asioissa.

– Toisaalta valiokunnan mukaan velvoitteessa ei ole kyse saamelaiskäräjien veto-oikeudesta hankkeisiin eikä sille tule sellaista merkitystä antaa, Vestman totesi.

Saamelaiskäräjien passiivisuus ei myöskään hänen mukaansa estäisi viranomaisten asian käsittelyn jatkamista.

Sara Seppänen (ps) totesi tullessaan pitämään toista puheenvuoroaan ymmärtävänsä saamelaisyhteisössä eläviä ehkä jopa saamelaiskäräjien jäseninä, jotka ovat eri mieltä autoritäärisen hallinnon kanssa.

– Kuinka vaikeaa ja ahdistavaa voi olla. Tuntuu todella pahalta katsella tuota naureskelua parvelta, ivallista hymyilyä ja ilkeämielistä ilkkumista, hän sanoi.

Hän kertoi viesteistä, joita oli saanut täysistunnon aikana Lapista.

– Toivottavasti mahdollisimman moni kansanedustaja tämän asian ymmärtää. Käräjät parhaillaan presidentin vieraina, mutta metsäsaamelaiset pyyhitään samalla kartalta yrittämällä poistaa jopa lappalaiskäsite. Kyllä tulevaisuus pelottaa, käräjien valta on pakko saada kuriin, luki Seppänen saamiaan viestejä.

Jenni Pitkon (vihr.) mukaan saamelaiskäräjälain epäonnistuminen kerta toisensa jälkeen on nähtävä jatkumona politiikalle, jota Suomi on saamelaisia kohtaan harjoittanut.

– Assimilaatiopolitiikka, kulttuurin ja kielen vuosikymmenten sorto niin valtion kuin kirkon toimesta ovat asioita, joita me tässä salissa olevat kansanedustajat emme ehkä ole harjoittaneet, mutta saamelaiskäräjälaista me olemme vastuussa, Pitko sanoi.

Hänen mukaansa sovintokomissiotyö on käynnistetty juuri vääryyksien tunnustamisen vuoksi.

– Osa käytetyistä puheenvuoroista ja kommenteista kohdistettuna esimerkiksi lehterillä oleville saamelaisille, joilla ei ole mahdollisuutta vastata itseään koskeviin syytöksiin tässä salissa, on mielestäni pöyristyttävää.

Saamelaiskäräjälain käsittely keskeytettiin keskustelun päätteeksi, ja käsittelyä jatketaan torstaina 19. kesäkuuta kello 10 alkavassa täysistunnossa.​

Juttuun kauttaaltaan päivitetty 18.6. klo 12.35 käsittelyn jatkamispäiväksi torstai.

Juttua päivitetty 18.6.2025 klo 10.25 lisäämällä loppuun linkki uutiseen.

Juttua päivitetty 18.6.2025 klo 1.26 muuttamalla aiempi väite, että käsittelyä jatkettaisiin keskiviikkona muotoon myöhemmin tällä viikolla.