Muualta Lapista

Lapin öinen tähtitaivas on elämys – Aleksi Taipale vie matkailijat tähtien katselumatkalle

Aleksi Taipale työskenteli vuosia tähtitaivaan parissa Uudessa-Seelannissa. Hänellä oli siellä hyvä ja mielenkiintoinen työpaikka observatoriossa.

– Pääsin siellä muutaman vuoden jälkeen mukaan yhteen tutkimusprojektiinkin, kun he näkivät, että tuolla kaverilla on intohimo tähtitieteeseen. Jos ei koronaa olisi tullut, niin olisin varmaan vieläkin vielä siellä Uudessa-Seelannissa.

Korona pakotti Aleksin palaamaan Suomeen ja täällä hän ryhtyi mietiskelemään, että mitähän nyt tekisi.

– Aattelin, kun siinä oli aikaa ja poikkeustila päällä, että en halua jäädä kaupunkiin. Päätin lopulta lähteä eräopaskouluun Muonioon Lappian ammattiopistoon. Opiskelin siellä erä- ja luonto-oppaaksi ja siinä koulutuksen aikana aloin rakentaa tätä omaa ideaani arktisen tähtitaivaan katselukierroksista.

– Koulu oli hyvä siinäkin mielessä, että siellä sain vinkit yrityksen perustamiseen, sidosryhmien löytämiseen, sertifiointiin ja kaikkeen muuhun tarpeelliseen. Sitten perustin Arctic Stargazing Toursin, joka tarjoaa Lapin yötaivaan kohteiden opastettuja kierroksia.

Aleksi muutti Inarin kuntaan neljä vuotta sitten ja koti on nyt Veskoniemessä. Hän sanoo, että toki hänellä oli puolisonsa kanssa hyvää tuuriakin, että hän löysi asuntopulan vaivaamasta Inarin kunnasta sopivan ostettavan talon Veskoniemestä.

– Ulla toimii melontaoppaana, joten talo onkin sopivasti Inarjärven rannassa. Venekin on hommattu ja kalastukseen otettu tuntumaa. En minä ihan fanaattinen kalastaja ole vielä, mutta kalastajakaverit tuolta etelästä kutsuvat nykyään itsensä aina kylään Inarijärven rannalle ja sitten heidän kanssaan tulee lähdettyä Inarille kalastamaan. Enkä minä ollut ehtinyt ensimmäistäkään kalareissua edes tehdä, kun ystävällinen naapuri tuli jo kysymään, että haluatteko siikaa.

Tähtitaivaan katselu on sen verran kausiluonteista, että Aleksi tiesi alusta lähtien, että joku toinen työ olisi saatava sen kylkeen.

– Etsin toista työtä ja sehän löytyi sitten Utacilta. Utacilla olen myynnin puolella ja toimistossa aika kuluu asiakkaiden kanssa neuvotellessa sähköpostilla, teamsissa ja välillä puhelimessakin.

Aleksi Taipale on viime vuosina nähnyt, kuinka valtava elämys Lapin tähtitaivas voi olla ulkomaalaiselle. Suurin osa hänen asiakkaistaan on ulkomaalaisia. Toki suomalainenkin voisi vaikuttua yötaivaan opastetusta katselusta, mutta heille sitä ei ole vielä kovin paljon edes markkinoitu.

– Suomalainen ei välttämättä niin oivalla sitä voimavaraa, mikä on pohjoisen pimeydessä ja puhtaudessa, ennen kuin sen heille näyttää ja myy. Siinä työssähän sitä sitten hyvä opas toden teolla punnitaan.

Arctic Stargazing Toursin kierrokset ovat aina opastettuja ja vierailija pääsee itse katsomaan ja ihailemaan tähtitaivasta teleskoopilla. Lapin yötaivaalla on paljon kauniita kohteita ja kierroksen aikana niistä pyritään löytämään niin monta kuin mahdollista.

– Onhan tämä ollut kovan opettelun takana, että pystyy vetämään katselukierroksen Inariin tuleville matkailijoille. Kaiken taustalla on tietysti vahva teoriatieto tähtitieteestä, mutta tässä on joutunut opettelemaan myös sitä, että miten sen tiedon kertoo mielenkiintoisesti. Ja täytyy vähän katsoa yleisöä, että mitä se haluaa, haluavatko tarinavetoista vai enemmän faktavetoista juttua.

– Ja huumoriakin yleensä on hieman hyvä pakkaskelillä olla, että jaksetaan vielä muutama minuutti siellä tähtitaivasta katsella, Aleksi naurahtaa.

Aleksi Taipaleen intohimona on tiede, mutta tähtitiede-opas on joutunut perehtymään myös tähtitaivaaseen liittyvään mytologiaan ja kertomaperinteeseen.

– Tieteestähän minä tykkään, mutta toisaalta myös mytologia on alkanut kiinnostamaan. Pitää muistaa se, että mytologian kauttahan tiede on hiljalleen syntynyt.

Inarin talvessa on mahtavat edellytykset katsella tähtitaivasta. Täällä riittää vielä pimeyttä, mikä mahdollistaa tähtien ja samoin myös revontulien katselemisen.

– Pimeämatkailu onnistuu Inarissa, mutta ei se täälläkään nyt aivan itsestäänselvyys enää ole. Jos haluaa aivan täysin irti valosaasteesta, niin täytyy mennä jonnekin Vätsärin erämaahan tai isojen järvien keskelle. Jos matkailusta puhutaan, niin pimeyden säilyttäminen ja vaaliminen tällä alueella on erittäin tärkeää, sillä se mahdollistaa todella paljon. Inari on lintukoto varsinkin suurkaupungista tuleville ihmisille, jotka valosaasteen ja kaiken muunkin saasteen keskeltä tulevat puhtaaseen Lappiin.

Aleksi tekee suurimman osan kierroksista Aurora Villagessa yhteistyössä Juha Tuunasen kanssa.

Olosuhteet Lapin illassa ja yössä voivat olla joskus sellaiset, että taivaalla ei näy tähtiä eikä liioin revontuliakaan.

– Silloin täytyy vain retkellä saada asiakkaat kiinnostumaan pelkästään siitä pimeydestä ja sitten tieteestä.

– Ja onhan kaamosaikana kaikki kaamokseen liittyvät väritkin kauniita ja katsomisen arvoisia. Sitä ei aivan ehkä niin ikänsä täällä asunut huomaakaan, millaiset värit taivaalla voi olla kaamoksen aikana. Siellähän on sinertävän, violetin ja punertavan sävyjä, ja kun samaan aikaan puissa on puhdasta valkoista lunta, niin siitä näystä moni on valmis maksamaan. Vaikka eihän ne sävyt kaamosaikana koko ajan näy, mutta ehkä noin parikymmentä minuuttia päiväsaikaan. Kun siinä lumikengillä kävellään maastossa, niin samalla kerrotaan siitä, miksi täällä on näin pimeää ja missä se aurinko sillä hetkellä on.

Inari on muuttovoittoinen kunta, johon muuttaa tasaiseen tahtiin työikäistä nuorta väkeä Etelä-Suomesta. Aleksi Taipale on yksi heistä, jotka ovat nostaneet Inaria muuttovoittoiseen suuntaan.

– Minä olen sitä väkeä ja samoin varmasti Ullakin. Me ollaan molemmat Espoosta ja kummatkin tulivat tänne toisistaan tietämättä. Tapasimme toisemme ensimmäisen kerran Pikku-Petsamossa roskalaatikoilla ja huomasimme asuvamme samassa taloyhtiössä.

Kuntaliiton äskettäin tekemä tutkimus todistaa samaa kuin Aleksikin; eli Inarin kunnan palvelut ovat kunnossa ja väki on hyvin tyytyväistä Inarissa asumiseensa.

Kuntaliiton tutkimuksesta sai sellaisen käsityksen, että Inariin muuttava väki luottaa siihen, että Inarin asioita hoidetaan hyvin, eikä heillä itsellä ole hirveän suurta intoa sitoutua mukaan kunnallispolitiikkaan. Aleksi tekee tässä suhteessa poikkeuksen, sillä hän oli ehdokkaana kevään kuntavaaleissa Inarissa.

Kuntavaaleissa ehdokkaille vahvistui se tieto, että Inarin kunnalla menee taloudellisesti hyvin ja matkailu sekä arktinen testaus ovat kunnan hyvinvoinnin perusta. Aleksi sanoo, että häntä alkoi vähän askarruttaa se, että luottavatko inarilaiset jo liikaakin siihen, että kaikki menee jatkossa yhtä hyvin kuin nytkin.

– Vaikka meillä hyvin meneekin, niin koko ajan pitää ideoida ja pohtia tulevaa. Muutenhan sitä käy pahimmillaan kuin jollekin Nokialle, että ollaankin yhtäkkiä tyhjän päällä.

– Olen asunut ennenkin pienissä yhteisöissä ja ajattelen niin, että jos jotain halutaan saada aikaan, niin asioita pitää tehdä yhdessä, ja olemalla mukana, voi päästä itsekin vaikuttamaan.

– Mutta kun olen jonkun verran kiertänyt maailmaa, niin mitenhän tuon minun inarilaisuuteni sitten sanoittaisi. Voisi sanoa ehkä niin, että ei minulla ole hirveän kiire identifioida itseäni niin syvällisesti paikalliseksi ja paikallisten tuntemaksi.

Aleksi on tyytyväinen Inarin kunnasta löytyviin palveluihin. Bonuksena Inarissa on vielä se, että täällä ei tarvitse etsiä vapaata parkkipaikkaa Ivalon kylältä eikä tarvitse odotella liikennevaloissa punaisten vaihtumista.

– Vapaa-ajanviettomahdollisuudetkin ovat tosi hyvät. Retkeilemisen lisäksi on tullut harrastettua kuntonyrkkeilyä tai paremminkin sen ryhmän vetämistä. Jääkiekon pelaaminen on Ivalossa onnistunut hyvin ja samoin uiminen kuuluu vapaa-ajan juttuihin Ivalon uimahallissa.

– Ihmiset ovat Inarissa hyvin vastaanottavaisia. Täällä ei tule yhtään sellaista oloa, että minä nyt olen ulkopuolelta tullut, mutta tokihan tällaisen positiivisen suhtautumisen eteen täytyy aina itsekin vähän tehdä töitä.

– Kansalaisopistossa olen pitänyt tähtien katsomiskurssin ja peruskoululaisille olen vetänyt koululla galaksiklubia.

Arktista tähtitaivasta ei näin toukokuussa enää katsella, mutta Aleksille tällainen vuodenkierto sopii oikein hyvin.

– Nyt voi katsella näkyykö taivaalla lintuja. Ja nyt on aikaa rakennella terassia, laitella paikkoja, vaeltaa ja tehdä kaikenlaisia omia juttuja, mitä vain Inarin korkeudella voi harrastaa. Minulta on kyselty, että aiotko järjestää Inarijärvelle keskiyön retkiä ja syksyllä tähtien katseluretkiä ja siinä ohessa sitten kalastusta. Kysyntää varmasti olisi tämmöisille aktiviteeteille, ei siinä mitään, mutta tässä tullaan sitten taas siihen, että sitten oltaisiinkin vuoden ympäri töissä.

Aleksi Taipale arvelee, että monille Inarin kunnan toimijoille arktisen tähtitaivaan mahdollisuudet ovat vielä aika tuntematon juttu.

– Revontulet tietysti tunnetaan, mutta ei niinkään sitä, että siellä taivaalla voisi olla muutakin kiinnostavaa. Minulle on tärkeää se, että arktisten tähtien katselukierrokset ovat kestävää matkailua, eikä mitään kertakäyttökulttuuria.

– Tämä on vielä aika spesifi ala, joten mielelläni tulen yrityksiin kertomaan mistä tässä yötaivaan katselussa on oikein kysymys. Inarilla voisi olla tässä vielä enemmänkin mahdollisuuksia, kunhan vain pimeyttä osataan arvostaa, hän sanoo.

Työskentelin vuosia tähtitieteen parissa Uudessa-Seelannissa ja perustin ensimmäisen laatuaan tähtien katselumatkaa tarjoavan yrityksen tänne Ivaloon, todelliselle napapiirille.

Aidosti pimeää taivasta ei pidä enää pitää itsestäänselvyytenä, sillä ihmisen elinympäristö tuo mukanaan keinovalaistuksen. Vielä yksi syy kokea todellisen pohjoisen absoluuttinen pimeys!