Muualta Lapista

Vuotson koulu juhli avajaisia – ”Mitä koulussa tehdään, on tärkeämpää kuin se, miltä rakennus näyttää”

Vuotson koulun avajaisia juhlittiin Sodankylässä perjantaina, puolitoista vuotta rakennuksen käyttöönoton jälkeen. Kun koulu on valmis, on aika katsoa eteenpäin, totesi kunnanjohtaja.

Vuotson koululla 33 vuotta luokanopettajana ja esihenkilönä lähes yhtä monta vuotta toiminut Marja Magga muisteli koulun kokemia suuria muutoksia:

1990-luvun alussa yläkoulun opetus siirtyi Sodankylästä Vuotsoon. Se tarkoitti, ettei yläkoululaisten enää tarvinnut mennä asuntolaan Sodankylään. Maggan mukaan muutos vahvisti oppilaiden saamelaista identiteettiä.

Toinen tärkeä muutos oli saamenkielisen opetuksen alkaminen 1990-luvun alkuvuosina. Nyt koululla toimii saamenkielinen luokka ja saamen kielikylpyluokka, ja saamenkieltä opiskellaan myös valinnaisaineena. Saamenkielisestä päiväkodista voi jatkaa saamenkieliseen opetukseen tai kielikylpyluokkaan.

– Ilokseni olen myös huomannut, että saamenkielen opiskelu kiinnostaa myös valtakulttuurista tulevia oppilaita, kolme vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Marja Magga sanoi.

Hän kuvaili koulun merkitystä yhteisön kulttuurin ja identiteetin vahvistajana.

– Koulu vahvistaa myös ylisukupolvellisia siteitä luomalla kokoontumispaikan laajemmalle yhteisölle, josta tämä tilaisuus on hyvä esimerkki.

Koronavuosina Vuotsossa oli vetovoimaa: kylään muutti perheitä ja koulun oppilasmäärä kasvoi. Kunnanjohtaja Jari Rantapelkosen mielestä tämä kertoo kylän elinvoimaisuudesta: Vuotso on hyvä paikka asua ja rakentaa tulevaisuutta.

Rantapelkonen sanoi ettei koulun tekeminen monista osista ollut helppo prosessi.

– Kouluun on liittynyt useita erilaisia intohimoja. Matkan varrella on tehty sekä hyviä päätöksiä että päätöksiä, joita ei aina ole välttämättä ollut helppo hyväksyä. Demokratia on moniäänistä ja kritiikki on paikallaan silloin, kun siihen on aihetta. Haluankin kiittää vuotsolaisia antamastanne palautteesta.

Koulun valmistuttua on aika katsoa eteenpäin. Rantapelkosen mukaan yhteistyö saamelaiskäräjien kanssa on tiivistynyt. Kunnan kielipesätoiminnan rahoituksesta suurin osa tulee valtiolta saamelaiskäräjien kautta. Kunta lisäsi omaa rahoitusosuuttaan, koska valtion tuki pieneni.

– Tämä on selkeä arvovalinta. Lasten ja nuorten mahdollisuus oppia omalla äidinkielellään on niin tärkeä asia, että haluamme sitä kuntana kaikin tavoin edistää.

Kunnanjohtajan mukaan se, mitä koulussa tehdään, on tärkeämpää kuin se, miltä koulurakennus näyttää.

– Koulun sydän ovat sen ihmiset, Rantapelkonen päätti.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajaPirita Näkkäläjärvi kiitti vuotsolaisia sitkeydestä saamenkielen elvyttämisessä.

– Joissakin vanhoissa saamenradion haastatteluissa Vuotson vanhempi polvi oli huolissaan siitä, että saamenkieli katoaa heidän mukanaan. Niin ei kuitenkaan ole käynyt ja se on vuotsolaisten ansiota. Ette ole alistuneet, vaan olette tehneet ja teette yhä kovasti työtä meidän kielemme puolesta.

Näkkäläjärven mukaan saamelaiskäräjien ja Sodankylän kunnan tiivistynyt yhteistyö parantaa vuotsolaisten tilannetta. Hän haastoi vuotsolaisia pitämään yhteyttä molempiin.

– On meidän tehtävämme yhdessä huolehtia siitä että Vuotso ei unohdu vain siksi että Inarin Sajoksen suunnasta katsottuna se on niin etelässä tai Sodankylästä katsottuna niin pohjoisessa.