Kolumnit

Oranssin lumen kajastus — keinovalo auttaa kaamoksessa, mutta onko sitä jo liikaa?

Kävelen töihin välillä niin aikaisin, että pururadan valot eivät ole vielä käynnistyneet. Syksyllä sulan maan aikana ilman otsalamppua ei eteensä juuri näe, mutta nyt lumen tultua valoa heijastuu eteen niin kauempana olevista katuvaloista, kuusta kuin tähdistäkin.

Lumen valoa heijastava vaikutus on ihmeellinen. Luminen maa heijastaa jopa 90 prosenttia siihen osuneesta valosta takaisin taivaalle. Kirkonkylän oranssit katuvalot loistavat niin kirkkaina, että pilvisenä talvi-iltana voi hiihdellä vaikka Isovaaran laelle oranssinhohteisessa valossa. Ehkä vähempikin riittäisi, mutta valot lisäävät toki turvallisuutta valtatien varressa. Lokakuisessa vesisateessa ilman heijastinta kulkevaa mustiin pukeutunutta henkilöä tosin on vaikea erottaa katuvalojen altakaan.

Katuvalot päästävät suurimmat osan valostaan maahan, joka talvella on luminen. Osa valosta suuntautuu taivaalle, josta se joko heijastuu pilvistä takaisin tai siroaa tähtikirkkaalle taivaalle niin, että tähdet himmenevät. Talvinen tähtitaivas on parhaimmillaan niin upea, että jokaisen pitäisi kokea se kaukana valosaasteesta. Tänä syksynä hienoimmat tähtitaivaat olen nähnyt Taatsijärvellä ja Hannukurussa. Kumpanakin iltana oli tosin revontulia, jotka himmensivät tähtiloistoa. Pokkaan lähdimme varta vasten tähtituristeiksi, sillä tähdistä kiinnostunut poikani halusi nähdä linnunradan.

Valosaastekarttojen mukaan Kittilässä tähtitaivas näkyy erinomaisen hyvin Pokan lisäksi ainakin Molkojärvellä ja Kinisjärvellä. Kaikista pimeintä pohjolan maa-alueilla on Lemmenjoen kansallispuistossa ja Ruotsin Sarekissa.

Suurin osa länsimaissa asuvista ihmisistä ei enää pysty näkemään Linnunrataa kotipaikkakunnaltaan. Kittilässä se vielä näkyy.

"Nykyisellä valosaasteen kasvuvauhdilla lapsi, jonka syntyessä kotipaikkakunnalla näkyy 250 tähteä taivaalla, näkee niitä vain 100 siinä vaiheessa, kun hän täyttää 18 vuotta", Science-lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa sanotaan.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa kertoo tietoiskussaan, että valaistus tuo turvaa, mutta keinovalaistus väärään aikaan tai väärässä paikassa voi aiheuttaa terveysriskejä — esimerkiksi univaikeuksia ja masennusta. Ihminen on sopeutunut siihen, että päivällä on valoisaa ja yöllä pimeää. Luonnollista rytmiä sotkee myös kännykän kirkkaat valot ennen nukkumaanmenoa. Jatkuva valonkajastus ei tee hyvää.

Kaamos alkaa Kittilässä itsenäisyyspäivän aikoihin ja olemme pitkään keinovalojen varassa. Kauan kestävän pimeän aikana on tunnelmallista ja lohdullista katsella jouluvaloja tai vaikka nuotion liekkejä. Mutta välillä ihmisen luonnolle tekee hyvää käydä myös paikassa, jossa lumi ei ole oranssia.