Paikallisuutiset

Neljä mäntyä kaadettiin koulukeskuksen pihalta – perustelut: oksille kertyvä tykkylumi ja valojen varjostaminen

Koulu on esittänyt Enontekiön kunnan infrastruktuurin yksikköön pyynnön kaataa puut.

Hetan koulukeskuksen pihan männyistä on kaadettu neljä. Teknisen johtajan Kimmo Lämsän mukaan kaadon syy on koulun pihan turvallisena pitäminen.

– Jo useamman talven aikana mäntyihin on kertynyt tykkylunta, joka on tullut alas, ja siinä samalla silloin tällöin oksiakin, Lämsä sanoo.

Kaadetut männyt olivat hänen mukaansa rungoltaan terveitä, mutta olisivat silti saattaneet aiheuttaa vaaratilanteita, koska nykyään tykkylumen kertyminen oksistoihin on erilaista kuin se ennen on ollut.

– Lunta tulee paljon, ja se repii alas isojakin oksia.

Puiden kaatamista on toivottu koululta päin.

– Totta kai käyttäjiltä päin, painottaa Lämsä.

Hallinnollinen rehtori Riitta Peltovuoma toteaa lyhyesti, että kyllä männyistä on katkeillut oksia.

– Ja isoja lumi- tai jääpaukkuja on tippunut, Peltovuoma perustelee.

Lunta tulee paljon, ja se repii alas isojakin oksia. Kimmo Lämsä

Lämsän mukaan koulun piha katselmoitiin Peltovuoman kanssa ja samalla tehtiin päätös kaadettavista männyistä. Puiden kaataminen helpottaa Lämsän mielestä myös pihan valaisua, sillä puut ovat varjostaneet pihavalotolppia. Peltovuoma on samaa mieltä: lamppujen valot näkyvät paremmin nyt.

Maisematyölupaa puiden kaatamiselle ei haettu, sillä teknisen johtajan mukaan sitä ei tarvita neljän puun poistoon.

Rakentamislaki ja rakennusvalvonta, kohdassa 2.3 Maisematyölupa todetaan, että ”Vaikutukseltaan vähäiset maisemaa muuttavat toimenpiteet eivät 53 §:n 2 momentin mukaan maisematyölupaa edellytä. Erityisesti puiden kaatamisen osalta vähäisyyden arviointi on aiheuttanut kuntakohtaista vaihtelua. Lain perusteluissa korostetaan, että vähäisyyden arviointi kuuluu viranomaiselle. Vähäisenä toimenpiteenä voitaisiin lain perustelujen mukaan pitää enintään viiden puun kaatamista, jos aluetta ei koske erityiset suojelumääräykset tai puut eivät sijaitse maisemalliselta kannalta erityisen tärkeällä paikalla.”

Enontekiön kunta on laatinut asiasta vastineen perjantaina.

On traagista, että näin tärkeitä puita voi kaataa heppoisin perustein ja ilman läpinäkyvää lupaprosessia. ELSY

Enontekiön luonnonsuojeluyhdistys on saanut asian tiimoilta lukuisia yhteydenottoja, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Taina Niemelä.

– Lukuisten surullisten yhteydenottojen perusteella on selvää, että Hetan keskustan virkistysalueiden harvat suuret ikimännyt herättävät suuria tunteita, Niemelä toteaa ja jatkaa, että mäntyjen kulttuurihistoriallinen ja ekologinen arvo ja rooli viihtyvyyden lisääjänä tunnistetaan kuntalaisten keskuudessa.

Hänen mukaansa yhdistys laski isoimman puun vuosirenkaat, ja niiden perusteella sen ikä on noin 350–380 vuotta.

Niemelän mielestä tämän arvostuksen tulisi näkyä myös virallisessa päätöksen teossa.

– On traagista, että näin tärkeitä puita voi kaataa heppoisin perustein ja ilman läpinäkyvää lupaprosessia.

Jäljelle jääneet yksittäiset puut voivat itse asiassa olla entistä alttiimpia vaurioille eli ongelmaa ei välttämättä poistettu, vaan siirrettiin. Eline Niemi

Hettalainen Eline Niemi on koulualueen puiden kaadosta pahoillaan. Hän kertoo kyllä ymmärtävänsä, että koulun pihan turvallisuus on tärkeää, ja että tykkylumen aiheuttamat vauriot voivat huolestuttaa, jos oksia on aiemmin katkeillut, mutta pohtii kuitenkin, olisiko ollut mahdollista arvioida riskejä ennen päätöksiä ja että tarkistettiinko puiden kuntoa.

– Olen huolissani siitä, että nyt kaadetut neljä mäntyä näyttivät olevan hyväkuntoisia, eikä näkyviä merkkejä lahosta tai taudista ollut, hän sanoo.

Niemen mukaan metsän puut eivät ole irrallisia yksilöitä, vaan ne toimivat monella tavalla yhdessä. Hänen mielestään tämä pätee myös pienempiin puuryhmiin, kuten koulun pihamäntyihin: kun useampi puu kasvaa ryhmänä, ne suojaavat toisiaan tuulelta ja raskaalta lumelta.

Mänty on sopeutunut lumisiin oloihin, huomauttaa Niemi, eikä oksien katkeilun automaattisesti tarvitse tarkoittaa sitä, että puu olisi vaarallinen tai pitäisi kaataa kokonaan, puita voidaan myös karsia.

– Nyt kun puita kuitenkin on kaadettu, jäljelle jääneet yksittäiset puut voivat itse asiassa olla entistä alttiimpia vaurioille eli ongelmaa ei välttämättä poistettu, vaan siirrettiin, hän toteaa.

Niemi toivoo, että tulevaisuudessa vastaavat päätökset tehdään yhdessä metsäasiantuntijoiden ja luonnonhoitajien kanssa niin, että löydetään ratkaisuja, jotka turvaavat sekä lapset että puut.

Äijät sanoit, että pittää linjat tehhä niin, ettei tartte puustoa kaataa. Aarne Kultima

Aarne Kultima on koulukeskuksen puihin kajoamisesta pahoillaan. Hän kertoo olleensa päättäjänä mukana, kun liikuntahallia aikoinaan rakennettiin. Neuvottelutilanteista oltiin tuolloin hänen mukaansa aina sitä mieltä, että pihan puusto on säilytettävä.

– Samoin puusto on haluttu säilyttää jo ensirakentamisen ja kaikkien kouluremonttien yhteyessä, painottaa Kultima.

Kultiman mukaan koulun alue oli aikoinaan jänkämaata ja ojia siten, että jänkä oli sekä liikuntahallin puolella että lasten liikuntapaikan paikalla. Jänkien välillä oli kovan maan alue, nykyinen koulun keskipiha, jossa kyseessä olevat männyt kasvavat. Se metsä on haluttu Kultiman mukaan vuosikymmenten ajan säilyttää.

Hän tietää paikalla olleena kertoa, että vuonna 1956, kun sähköt saatiin Hettaan, sähkölinjastoa tehtiin miessakilla, ja juuri tuolle kovalle alueelle nousi kaksoistolppa muuntajan paikaksi.

– Äijät sanoit, että pittää linjat tehhä niin, ettei tartte puustoa kaataa.

Jo silloin Kultiman mukaan puhuttiin, että alueen vanhimmat puut ovat 300–350 vuoden ikäisiä.

Olisi ollut iloinen asia, jos nuoria olisi kuultu. Aarne Kultima

Kultimaa harmittaa tapa, jolla puiden kaato tehtiin. Hänen mielestään olisi voitu kuunnella koululaisten ja opiskelijoiden mielipiteitä, sillä hehän siinä alueella aikaansa viettävät.

– Olisi ollut iloinen asia, jos nuoria olisi kuultu. Asiasta olisi pitänyt käydä avoin keskustelu, ja kuulla myös eri ihmisten kannanottoja, Kultima sanoo.

Hän muistaa omina keskikouluaikoinaan itsekin männikössä aikaa viettäneensä, ja muistoja on paljon.

Puun kaatamista Kultiman mielestä kannattaa aina harkita kunnolla, sillä se on peruuttamaton tapahtuma.

– Tällä meijän alueella on aika herkkää, jos kotipihalta puu kaatuu.

Juttua päivitetty 13.6.2025 klo 23.24 lisäämällä juttuun tieto Enontekiön kunnan laatimasta vastineesta.

Juttua päivitetty 13.6.2025 klo 10.01 lisäämällä Enontekiön luonnonsuojeluyhdistyksen kommentit kokonaisuudessaan sekä sitaattinostoja.