Ihmiset

Luoteis-Lappi 50 vuotta: Julli syntyi, aiheutti pahennusta, nykyaikaistui ja lopulta katosi

Alpo Harju loi rähjäisen Julli-hahmon vuoden 1990 tuntumassa. Juttusarja käy läpi vanhoja vuosikertoja juhlavuoden kunniaksi.

Harjun mukaan Facebook-sivulla kymmenisen vuotta sitten julkaistu Julli-animaatio sai paljon kehuja. Hän kysyi yleisöltä mielipidettä mahdollisesta saamelaisten loukkaamisesta. ”Ehkä kolme–neljä vastaajaa piti Jullin huumoria ja ulkoasua sopimattomana, suurin osa kannusti jatkamaan entiseen tapaan.” Kuva: Luoteis-Lappi

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Luoteis-Lappi kertoi vuoden 1990 elokuussa ilmestyneessä 15-vuotisjuhlalehdessä Jullin Jupinat -piirrossarjan synnystä.

Jullin hahmon loi kolarilaislähtöinen Alpo Harju parisen vuotta ennen 1990-lukua, Luoteis-Lappi kertoi juhlanumerossa.

Harju kertoi jutussa, että Jullin Jupinat syntyivät tarpeesta löytää paikallinen Nuuskakairan hahmo, joka myös esittää ajatuksiaan paikallisella Lapin murteella.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Yleensä pilapiirrokset lehtien sivuilla ovat kansainvälisiä tai yleissuomalaisia. Paikallisuutta sen sijaan ei juuri julkaista, Harju kertoi.

Jutussa kerrottiin myös, miten Harjun piirrosprosessi etenee. Aluksi hän luonnostelee lyijykynällä ja lopuksi vahvistaa tussilla.

90-luvulla Harju toivoi, että saisi harrastuksesta itselleen ammatin.

Tein sovitusti kuusi jaksoa. Pitivät sarjaa onnistuneena, mutta juuri ennen julkaisua joku yleläisistä pisti sarjan jäihin.
Alpo Harju teki Julli-sarjakuvan Luoteis-Lapin juhlanumeroon vuonna 1990. Kuva: Luoteis-Lappi

Julli sai kymmenisen vuotta sitten pienen apurahan Yleltä animaatiosarjan tekemiseen, Harju kertoo nyt Luoteis-Lapille.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Tein sovitusti kuusi jaksoa. Pitivät sarjaa onnistuneena, mutta juuri ennen julkaisua joku yleläisistä pisti sarjan jäihin.

Syynä oli Jullin hattu. Harju yritti selittää, että piirroksessa kyseessä on niin kutsuttu lapinlakki, joka perustui saamelaisten neljäntuulenlakkiin, mutta jota kuka tahansa sai käyttää.

– Niitähän myytiin lappilaisissa yrityksissä turisteille, 80–90-lukujen taitteessa oli myös fleece-hattuja, joissa oli ehkä värikkäämpiä kuoseja, mutta neljä sakaraa.

Yle ei julkaissut sarjaa, mutta sieltä kannustettiin julkaisemaan sarja esimerkiksi omilla some-kanavilla, Harju kertoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Niinpä hän julkaisi animaatiot Jullin Facebook-sivulla.

– Äkkiä katsojia oli puoli miljoonaa.

Myös Facebookissa käytiin oma keskustelunsa Jullin vaatetuksen soveliaisuudesta. Suurin osa yleisöstä kuitenkin hyväksyi sen, Harju kertoo.

Yleisesti voi sanoa, että idea syntyy aiheesta, joka on kulloinkin päivän puheenaihe.

Harjun mukaan Julli perustui paljolti 1990-luvun Lapin huumoriin. Stereotypioista ja kulttuurisesta omimisesta ei tuolloin puhuttu.

Luoteis-Lapin jutussa kirjoitetaan, että hahmona Julli on hieman rähjäinen, mutta ulkonäkö pettää pahasti, sillä kommentit eri tilanteissa ovat usein hyvin sattuvia.

– Yleisesti voi sanoa, että idea syntyy aiheesta, joka on kulloinkin päivän puheenaihe. Siihen sitten lisätään kivaa huumoria, joka on usein kuultu jossain tilanteessa aiemmin, Harju kertoi vuonna 1990.

Sarjakuva ehti ilmestyä 29 vuotta. Viimeinen Julli-sarjakuva julkaistiin Kuukkeli-lehdessä vuonna 2019.

Harju on jatkanut piirtämistä ja animaatioiden parissa työskentelyä tämän jälkeen. Hän kertoo saaneensa vuonna 2021 apurahan B. Virtasen animaatiosarjaan. Sarjaa käsikirjoitti Harjun lisäksi Sakari Häggroth ja Tapani I. Rinne.

Työelämäsatiirin päähenkilön B. Virtasen luoja on sarjakuvataiteilija Ilkka Heilä.

Yle julkaisi animaatiosarjan vuonna 2022.

Julli-sarjakuvan viimeiseksi jäänyt strippi. Kuva: Alpo Harju

Lisää aiheesta

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä